kalojen leviäminen uusiin vesiin
klo 8:52 | 12.10.2006
Kotiseudullani on melko vähän vesistöjä. Ihmisen kaivamia kalliolouhoksia ja sorakuoppia sitä vastoin alkaa olla uimapaikoiksi ihan valita asti.
Se ihmetyttää ,että ainakin ahventa , usein myös haukea löytyy lähes poikkeuksetta joka montusta. On ihmetelty ihmisten viitseliäisyyttä olla istuttamassa kalaa joka rooppiin vaikeakulkuisillekin paikoille.
Joku sitten esitti sellaisen teorian ,että kutuaikana vesilinnut kuljettavat kutua jaloissaan ja höyhenissään ja aina jossain onnenkantamoisessa se kulkeutuu kuivumatta seuraavaan vesistöön.
Onko tätä asiaa tutkittu jossain, jonkun toimesta ?
En usko, että linnut ovat merkittävässä määrin siirtäneet kaloja vesistöstä toiseen. Vaikka voi sekin olla mahdollsta. Lintujen mädin siirtoa todennäköisempää voisi olla että kalattomalle pesimälammelle poikasilleen kaloja kuljettaneet linnut (uikut, tiirat, lokit, kaakkuri jne) ovat tiputtaneet eläviä kaloja lampeen ja kanta on saanut alkunsa siitä.
Mutta eiköhän istutus ole enimmäkseen ihmisten työtä. Viitseliäisyyden selittää se, että kalat tarjosivat hyvää valkuaislisä etenkin keväisin, kun ravintovarastot talven jäljiltä olivat vähissä. Kevätkutuisia kaloja sai pienestäkin lammesta helposti katiskalla ja rysällä juuri pahimpaan puuteaikaan.
Nykyisessä yltäkylläisyydessä ei tule ajatelleeksi, miten tiukassa ravinto oli vielä viimevuosisadan alkupuolella etenkin huonojen satokesien jälkeen. Silloin olivat pienetkin ahvenensintit, salakat ja särjet arvokalaa.
Nämä montut ovat syntyneet pääasiassa viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana.
delta, jos niissä lutakoissa olisi ruutanoita niin tietäisin selityksen. Uskon, että kalat ovat ihmisen siirtämiä, ellei niissä montuissa ole minkäänlaista ojaa tai puroa, joka keväällä tulva-aikaan olisi yhteydessä sellaiseen lampeen tai järveen, jossa on ahvenia tai haukia. Olen nähnyt keväällä haukia kaukana järvestä jossakin onnettoman pienessä ja matalassa pellonojassa kutemassa. Hauki etsii sellaisen kutupaikan, jossa poikasille on ravintoa. Hiekkakuopassa ravintoa ei ole tarpeeksi (riippuu tietenkin kuinka umepeenkasvanut se on), joten kalat/kutu on siirretty/siirtyneet sinne muiden eläimien kuin haukien toimesta.
Nämä "lutakot" ovat pääasiassa jyrkkäseinäisiä kalliolouhoksia joihin vie yhdeltä reunalta ajoluiska. Vettä 10-15 metriä. Mitään vesiojaa näihin ei tule.
Pienet ahvenet uiskelivat pinnan tuntumassa kallioreunamilla. Suuret petoahvenet ,niinkuin sukeltajat viimekesänä kertoivat., oleskelivat n. 3 metrin syvyydessä kylmän pohjaveden rajassa.
geena, mikä selitys niille ruutanoille on ?
Oliskohan mahdollista että nuo kalat oon istutettu sinne sen takia, että ne söisivät vedestä ravinteita. Näin vedestä tulisi puhtaamapaa.
Kuitenkin jos on paljon kallilouhoksia, niin miksi niihen ei kukaan mitään istuttaisi jos ne kuitenkin tulevat toimeen niissä.
http://twitter.com/aimo666
Ahven ja hauki ovat petokaloja, jotka eivät syö vedestä ravinteita. Ravinnokseen pieni ahven käyttää eläinplanktonia, suuremmat ahvenet syövät pohjaeläimiä ja pikkukaloja.
No, minun ukkini ja muutkin vanhat ukkelit ovat levitelleet huvikseen ruutanoita pieniin lutakoihin. Kalastavat niitä katiskoilla ja kuljettavat ämpärissä uuteen paikkaan.
Jahas,ukkojen salaliitto.
Tuota... Mihin ne ravinteet sieltä häviäisivät, vaikka kalat niitä söisivätkin? Osa tulisi kalojen ulosteiden mukana saman tien takaisin veteen ja kasvuun käytetyt ravinteetkin palautuisivat veteen viimeistään kalan kuollessa. Ei kalassa ole mitään mustaa aukkoa, johon saasteet simsalabin häviävät.
Delta, missä mainitsemasi lutakot sijaitsevat? Tieto voisi helpottaa arvuuttelutyötä...
Kiertokulku vedessä menee yksinkertaistettuna näin: Veteen joutuu ravinteita mm. asutuskeskusten ja teollisuuden jätevesistä sekä vesistön valuma-alueelta valumavesien mukana. Kasviplankton, esim. levät, käyttävät näitä ravinteita kasvamiseen ja lisääntymiseen. Eläinplankton, joka koostuu mikroskooppisen pienistä eläimistä, syö kasviplanktonia. Pienet kalat, mm. särkikalat, syövät eläinplanktonia. Petokalat, mm. hauki ja ahven, syövät särkikaloja. Jos ravinteita halutaan vähentää vesistöstä niin se onnistuu poistamalla tästä ravintoketjusta särkikalat.
Särkien poistamisen jälkeen eläinplankton voi rauhassa popsia leviä. Vesistön rehevöityminen hidastuu, kun eläinplanktonin määrä kasvaa, ja mitä enemmän eläinplanktonin määrä kasvaa, sitä enemmän ne syövät leviä.
"Sepi" Delta, missä mainitsemasi lutakot sijaitsevat? Tieto voisi helpottaa arvuuttelutyötä.../
Keski-Pohjanmaalla. Voisi ajatella että näiden lutakoiden ( kiva sana , vohkittu geenalta) välillä pitää lennellä parin kolmen kilometrin matkoja. Luontaisia vesiä on harvempaan.
Sorry delta, ei ihan auennut. Jokin hylätty kaivosalue? Missä kunnassa?
Niistä on louhittu sepeliä , luulisin. Esmes Sievin ja Ylivieskan väliltä niitä löytyy. Tuo ahven on melko varma pongaus.