Viestejä45973
klo 19:35 | 13.10.2006
Pelottavimmat kummitukset on siellä missä niihin uskotaan.
Aasiassa on todella karmaisevia kummitususkomuksia ja suuri osa ihmisistä uskoo kummituksiin.
Mikä on pelottavin kummitus ottamatta kantaa siihen uskotko vai et?
Sivut
Kaikki yhtä pelottavia eli eivät ollenkaan.
Elämässä ei ole mitään pelottavaa. Kaikki menee niinkuin sen pitäisikin mennä. Aina.
Pelko on asia josta pitää päästää irti jos aikoo olla onnellinen.
Ehdottomasti se lapsuuden pimeissä loukoissa väijyvä mörkö, jota ei sen tarkemmin kyennyt määrittelemään, mutta hyvin pelottava se oli.
Pelkään humanoideja ja sitä että kaappaavat minut.
http://twitter.com/aimo666
Allah.
Imee uhreiltaan kaiken järjen tehden heistä verenhimoisia, ulisevia zombeja ja pistää heidät toteuttamaan psykopaattisia ja perverssejä unelmiaan.
Edit: viittaus vampyrismiin
En ole koskaan pelännyt "kummituksia", enkä sellaiseen "usko". Lapsena pelkäsin pimeää ja ukkosta.
......muuta en aio sanoa.
Nooo, terve pelko tietyissä asioissa on hyväksi ja auttaa selviytymään ja skarppaamaan. Kummitusten pelkääminen on taas kokonaan toinen juttu.
Kaikki pelkää enempi tai vähempi, toiset vaan kätkee sen paremmin.
Olen kyllä erimieltä.
Tiettyyn rajaan asti kun kehittyy niin pelko on siitälähtien täysin tarpeeton tunne.
Sitä en voi kieltää etteikö suurimmalla osalla ihmisistä jotain pelkoja olisi ja kieltämättä jotkut osoittavat pelkonsa helpommin kuin toiset.
Pelkääminen on turhaa. Ei ole mitään mitä pitäisi pelätä. Kannattaa keskittää tunteensa ennemminkin rakkauteen.
Edit: Tosin pelko voi saada ihmisen erittämään adrenaliinia joka on varsin mielenkiintoinen kokemus. Tähän huumausaineeseen en omassa jatkuvasti rauhallisessa tilassani oikein pääse tutustumaan vaikka mielenkiintoa herättääkin. Voisi olla erikoista.
Kuulostaa ihan nuoren ihmisen teorialta.
Pelko on myös suojelumekanismi. Tosin äidin helmoissa kasvaneella nykynuorella ei taida juuri pelättävää olla.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että asiat on otettava sellaisenaan kun ne tulee. Turha niitä on etukäteen "pelätä" ennen kun mitään on ehtinyt tapahtua. Terve varautumininen kyllä on paikallaan.
Minä taas nukun kaikki yöt valot päällä vielä nykyisinkin. Olen nähnyt painajaisia 13-vuotiaasta asti säännöllisesti. Toisinaan näin niitä päivittäin. On helpompaa herätä niistä valot päällä.
Eivät pelottavimmat kummitukset ole välttämättä siellä missä niihin uskotaan. Välillä koen irrationaalista pelontunnetta riippumatta siitä etten usko kummituksiin. etc. Kyseessä voi olla psykologinen ilmiö jossa normaali alkukantainen pelkoreaktio siirtyy kuvitteellisiin tapahtumiin. Olen nähnyt varjoissa demoneita sen verran tarpeeksi että voisin kirjoittaa okkultistisen oppaan niistä.
Olet kyllä mielenkiintoinen nettipersoona. Mikäli oikeasti olet asioista tuota mieltä.
Tjaa... mitäs vaihtoehtoja sinulla olisi?
Rakshasa
Banshee
Ypriz
Ihminen.
Pelkääkö luonteeltaan herkät ja haavoittuvat ihmiset muita enemmän?
Ette uskalla seuraavaa:
katsokaa itseänne peilistä silmiin ja sanokaa ääneen 8 kertaa "saatana"
Olen täällä täysin oma itseni. En yritä esittää minkäänlaista roolia.
Olen oikeasti sanojeni takana.
Sait minut hymyilemään. Kiitos
Niinkö? Myös minä nukuan aina valot päällä. Unesta johtuva pimeän pelko, aikuisena kuitenkin uneksittu. Mutta se jäi vaivaamaan mieltä.
Minulta ei ole pimeän pelko koskaan häipynyt, ikävuosista huolimatta. Sen pelon kyllä osaan jo hallita mutta itse tunne on vielä olemassa. IMO tämä todistaa että tunne ja järki ei ole sukua toisilleen...
Tehty ja sanottu. Ei ole vielä vihtahousua näkynyt.
Ainut mikä ylipäätään pelottaa, on se että alkaa pelkäämään jotain irrationaalista asiaa. Esimerkiksi pimeässä tulee joskus mietittyä että toivottavasti ei nyt ala kuvittelemaan kummituksia. Sen jälkeen pitää laittaa silmät kiinni, ettei ala kuvittelemaan kummituksia nurkkiin. Se on inhottavaa.
mitä enemmän tietää
sen enempi pelottaa...
tähän vielä menninkäisiä...
*nauraa*
7 vuotiaana en saanut unta yöllä....
säälitti pluto yksinään...
siellä jossakin...
ei ehtinyt mörköjä murehtia...
Sivut