Seuraa 
Viestejä45973

Voiko kukaan teistä käsittää, että voi olla erilaisia värejä olemassa kuin, punainen, sininen, vihreä ja keltainen ja niiden eri sekoitukset.

Kuvitelkaa siis aivan uudenlainen väri.
Minusta se on täysin mahdotonta, koska älyni ei riitä siihen.

Keskustelua tästä tehtävästä.

Sivut

Kommentit (76)

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Ertsu
Tavallisessa väritelkkarissa on vain kolme väriä. Sininen, punainen ja keltainen. Vihreä on vain sinisen ja punaisen sekoitus.

Itse asiassa TV:t ja tietokoeen näytöt käyttävät RGB-värimallia, eli ne säteilevät punaista, vihreää ja sinistä väriä. Keltainen väri syntyy punaisen ja vihreän valon yhdistelmästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikeliz_89
Voiko kukaan teistä käsittää, että voi olla erilaisia värejä olemassa kuin, punainen, sininen, vihreä ja keltainen ...
Keskustelua tästä tehtävästä.

Jotkut petolinnut näkevät ultravioletteja aallonpituuksia. Emme tietty pääse niiden pään sisään jakamaan havaintoa, mutta esim. sen perusteella, että ne näkevät jyrsijän aurinkoisen hangen pinnan läpi, tiedämme asian.
TV- ja kirjapainotekniikan kannalta on luojan lykky, että me ihmiset emme noita alueita näe...

Silmähän näkee jatkuvan spektrin tuolla sateenkaaren värien alueella siniselle vihreälle ja punaiselle herkistyneiden aistinsolujen avulla. Additiivisen värimuodostuksen RGB ja subraktiivisen CMY -perusvärit ovat tästä johtuva ratkaisu, jolla jatkuvaa spektriä simuloidaan reproduktiossa kolmella jatkuvasta spektristä napatulla piikillä, ihmisen silmälle sopivalla tavalla. Näyttö- ja painolaitteissa nämä perusvärit eivät ole puhtaita, eikä värierotteluakaan pystytä tekemään puhtaiden suotimien avulla... Mm. siksi likikään kaikki silmällä aistittavat värit ja sävyt eivät mahdu mihinkään reproduktioon. Toisaalta yhden silmä näkee yhtä, toisen toista.

Insinööri = väri on sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus
Taitelija = väri on mielentila

Molemmat ovat oikeassa

IsoJussi
Seuraa 
Viestejä987

Kaksi yritystä kertoa, mistä vihreä koostuu. Kaksi väärin. Ainoa jäljellejäävä vaihtoehto:

KELTAISESTA JA SINISESTÄ TULEE VIHREÄ!

Nämä ovat niitä perusasioita...

Same shit, different day...

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031

Monet kukat ja marjat ovat oikeasti ultravioletteja. Mustikat ovat ultravioletteja ja kehäkukat taitavat myös olla. Ehkä geenimanipulaation avulla pystymme laajentamaan värinäköämme joskus. Jotkut tosin kertovat LSD:n vaikutuksen alaisena nähneensä uusia värejä.

Keltainen valo jonka näemme TV:ssä tai näytöllä syntyy punaisen ja vihreän valon yhdistelmästä. Vihreä maaliväri taas syntyy sinisen ja keltaisen yhdistelmästä. Kumpikaan noista sekoitusväreistä ei ole puhdas. Tietokoneen näytöllä ei esim. keltainen ole lähelläkään puhdasta, eikä neliväripainettu sininen ole lähelläkään kirkkaansinistä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33729
IsoJussi
Kaksi yritystä kertoa, mistä vihreä koostuu. Kaksi väärin. Ainoa jäljellejäävä vaihtoehto:

KELTAISESTA JA SINISESTÄ TULEE VIHREÄ!

Nämä ovat niitä perusasioita...

Spektristä osan absorboivilla painoväreillä kyllä. Keltainen painoväri absorboi aallonpituuksia sinisen ympäriltä, mutta tyypillisiesti heijastaa punaisesta vihreään. Ne värit ärsyttävät punaisia ja vihreitä tappisoluja, mikä tuottaa keltaisen väriaistimuksen. Sininen painoväri taas abrosboi spektrin punaisella alueella, mutta heijastaa vihreästä violettiin. Se ärsyttää pääasiassa vihreitä ja sinisiä aistinsoluja, mikä sopivassa suhteessa tuottaa sinisen väriaistimuksen. Jos nyt noita värejä sekoitetaan, keltainen väri absorboi lyhyet allonpituudet ja sininen pitkät, jolloin jäljelle jää kapeampi spektri vihreän ympäristössä.

Jos sen sijaan sekoitetaan keltaista ja sinistä valoa, keltainen ärsyttää vihreitä ja punaisia tappeja ja sininen sinisiä. Lopputuloksena kaikki aistinsolut tuottavat aistimuksen, mikä koetaan valkeana. Tuolla tavalla tehdään valkoisia ledejä. Ledi tuottaa sinisen ja loisteaine leveän piikin keltaisen ympäristöön.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33729
BUSHMAN, long time no see
NIIN, KAKSI väriä riittää kaikkien aikaansaamiseen !

Ei riitä. Ihmisellä on kolmenlaisia väriaistimuksia tuottavia soluja. Kahdella spektrillä ei voi tuottaa mielivaltiasia suhteita aistinsolujen ärsytyksille.

Ylimääräisiä värejä on mahdoton kuvitella. Silmissä on ne kolme solutyyppiä, joiden suhteelliset ärsytykset tuottavat kaikki mahdolliset väriaistimukset. Aivot ovat rakentuneet noiden kolmen solutyypin varaan.

Tavallisella tietokonemonitorilla pystytään kolmella värillä kattamaan varsin suuri osa mahdollsista väriaistimuksista, joitain lähes monokromaattisia värejä ja hyvin korkeita intensiteettejä lukuunottamatta. Niitä voi tarkastella vaikka jatkuvaspektrisen valonlähteen ja monokromaattorin (hila tai prisma mustassa laatikossa, johon valo menee ja tulee kapeista raoista) avulla, eivätkä ne tuo mitään oleellista lisää.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
pyörä
Jotkut petolinnut näkevät ultravioletteja aallonpituuksia. Emme tietty pääse niiden pään sisään jakamaan havaintoa, mutta esim. sen perusteella, että ne näkevät jyrsijän aurinkoisen hangen pinnan läpi, tiedämme asian.

Pieni oikaisu: Petolintu ei näe infrapunaa, joten se ei näe myyrää hangen läpi. Lämpökamera näkisi. Petolinnut näkevät myyrän virtsan heijastaman ultravioletin säteilyn, joten ne siis näkevät myyränpissaa auringossa. Luonto on kummallinen.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Neutroni
BUSHMAN, long time no see
NIIN, KAKSI väriä riittää kaikkien aikaansaamiseen !



Ei riitä. Ihmisellä on kolmenlaisia väriaistimuksia tuottavia soluja. Kahdella spektrillä ei voi tuottaa mielivaltiasia suhteita aistinsolujen ärsytyksille.

Ylimääräisiä värejä on mahdoton kuvitella. Silmissä on ne kolme solutyyppiä, joiden suhteelliset ärsytykset tuottavat kaikki mahdolliset väriaistimukset. Aivot ovat rakentuneet noiden kolmen solutyypin varaan.

Tavallisella tietokonemonitorilla pystytään kolmella värillä kattamaan varsin suuri osa mahdollsista väriaistimuksista, joitain lähes monokromaattisia värejä ja hyvin korkeita intensiteettejä lukuunottamatta. Niitä voi tarkastella vaikka jatkuvaspektrisen valonlähteen ja monokromaattorin (hila tai prisma mustassa laatikossa, johon valo menee ja tulee kapeista raoista) avulla, eivätkä ne tuo mitään oleellista lisää.

NÄIN väitettiin eräässä artikkelissa jonka "BUSHMAN" luki
kauan sitten. Ei NIIN, että "BUSHMAN" siitä mitään
olisi ymmärtänyt . Kolmen värin tarve on kuulemma
yleinen harhaluulo. Kenties joku värivalotohtori
voisi valaista asiaa lisää ?

Olen joskus kuumeessa nähnyt unta väristä, joka oli musta ja valkoinen yhtäaikaa, sellainen outo sirisevä sekoitus, josta tuli outo kutina tai kihelmöinti katsellessa.

Sitten olen nähnyt unta sylinteristä, joka oli tavallaan haalean vaaleanpunainen, ja samaan aikaan äärettömän ohut, mutta kuitenkin paksu.

Tarpeeksi korkeassa kuumeessa mittasuhteet, etäisyydet, ja ehkäpä väritkin menettävät rationaalisuutensa. Silloin on mahdollista nähdä ja kokea ristiriitaisia asioita. Todellisuudessa saattaapi olla, että rationaalisuus ja asioiden loogisuus ovat vain harhaa, jonka mieli on luonut, jotta edes joku järki saataisiin aikaiseksi.

Piru Naiseksi
Seuraa 
Viestejä3164

erilaisia värejä? Voidaanko yleensäkään luotettavasti laskea spekrtin yksittäisten sävyjen määrä eli pystytäänkö määrittämään, milloin yksi sävy vaihtuu toiseksi? Pelkän aallonpituuden perusteella näin voidaan tehdä mutta onko kysymys silloin vain akateeminen, jos ihminen ei pysty em. eroa kuitenkaan havaitsemaan?
Niin, ja millaisen aallonpituuden eron me erotamme eri väriksi?

IsoJussi
Kaksi yritystä kertoa, mistä vihreä koostuu. Kaksi väärin. Ainoa jäljellejäävä vaihtoehto:

KELTAISESTA JA SINISESTÄ TULEE VIHREÄ!

Nämä ovat niitä perusasioita...

Kuten tuossa jo mainittiinkin, niin valon päävärit ovat Punainen, Sininen ja Vihreä.

Nämä ovat niitä perusasioita...

Maaleja sekoittelemalla päävärit ovat Keltainen, Sininen ja Punainen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä33729
Piru Naiseksi
erilaisia värejä? Voidaanko yleensäkään luotettavasti laskea spekrtin yksittäisten sävyjen määrä eli pystytäänkö määrittämään, milloin yksi sävy vaihtuu toiseksi? Pelkän aallonpituuden perusteella näin voidaan tehdä mutta onko kysymys silloin vain akateeminen, jos ihminen ei pysty em. eroa kuitenkaan havaitsemaan?
Niin, ja millaisen aallonpituuden eron me erotamme eri väriksi?

Käsittääkseni värejä arvioidaan olevan kymmeniä miljoonia. Arvio on väkisinkin summittainen, koska ihmisten tapauksessa yksilöerot ovat suuria. Tuo on saatu vertaamalla kahta lähekkäistä sävyä samaan aikaan, ellei siihen ole mahdollisuutta niin sitten määrä pienenee rajusti.

Neutroni
Piru Naiseksi
erilaisia värejä? Voidaanko yleensäkään luotettavasti laskea spekrtin yksittäisten sävyjen määrä eli pystytäänkö määrittämään, milloin yksi sävy vaihtuu toiseksi? Pelkän aallonpituuden perusteella näin voidaan tehdä mutta onko kysymys silloin vain akateeminen, jos ihminen ei pysty em. eroa kuitenkaan havaitsemaan?
Niin, ja millaisen aallonpituuden eron me erotamme eri väriksi?



Käsittääkseni värejä arvioidaan olevan kymmeniä miljoonia. Arvio on väkisinkin summittainen, koska ihmisten tapauksessa yksilöerot ovat suuria. Tuo on saatu vertaamalla kahta lähekkäistä sävyä samaan aikaan, ellei siihen ole mahdollisuutta niin sitten määrä pienenee rajusti.
+

Jep, ja esim puna-viher "värisokeat" erottavat enemmän ruskean eri sävyjä. Joten värien määrää lienee mahdoton sanoa tarkkaan.

Piru Naiseksi
erilaisia värejä? Voidaanko yleensäkään luotettavasti laskea spekrtin yksittäisten sävyjen määrä eli pystytäänkö määrittämään, milloin yksi sävy vaihtuu toiseksi? Pelkän aallonpituuden perusteella näin voidaan tehdä mutta onko kysymys silloin vain akateeminen, jos ihminen ei pysty em. eroa kuitenkaan havaitsemaan?
Niin, ja millaisen aallonpituuden eron me erotamme eri väriksi?

Vuonna 1932 tehtiin tutkimus ihmisen väriaistimuksista - tämä perusteella on vielä nykypäivänäkin "CIE standard observer" sekä 2 että 10 asteen näkökentillä.

Tästä on sitten kehitetty moniakin eri värimalleja (mm. XYZ, Lab) joissa värejä kuvataan laiteriippumattomasti.

Nämä värimallit ovat pohjana nykyiselle ICC-värinhallinnalle graafisella alalla. (http://www.color.org/)

Tietyllä tavalla kiintoisa väriavaruus on Lab, joka on värikuutio, jonka pystyakseli on kirkkaus (L - luminance) ja a- ja b- väriakselit. Tämä kuutio on normalisoitu siten, että siinä voidaan verrata väri-eroa värikoordinaatistossa 'mittoina'. Eli L 100, a 0, b 0 ja L 90, a 0, b 0 ero on 10 delta-E:tä

Tätä delta-E:tä käytetään värien erottamiseen, ja nyrkkisääntönä voidaan pitää, että keskimäärin ihmiset erottavat yhden DE:n eron vertailemalla vierekkän väriliuskoja. DE alle 3 on käytännössä sama väri, jos ne eivät ole ihan vierekkän. Jos taas DE on yli kymmenen, ihmenen 'muistaa' värieron kun näitä eri värisiä lätkiä näytetään eri kerroilla.

Tuo delta-E ei ole aivan kaikkivoipa värieron mittari, mutta suhteellisen hyvä moneen tilanteeseen (tästä on myös uudistettuja versioita olemassa).

Itse värinäköön liittyviä testejä on monia ja tunnetuin lienee Farnsworth-Munsell 100:n sävyn testi.

Jos väreistä puhutaan teoreettisesti, niin jos voisi vaihtaa silmänsä jonkun toisen kanssa, niin miltä maailma näyttäisi näitten silmien läpi katsottuna?

Pikku Gen
Pieni oikaisu: Petolintu ei näe infrapunaa, joten se ei näe myyrää hangen läpi. Lämpökamera näkisi. Petolinnut näkevät myyrän virtsan heijastaman ultravioletin säteilyn, joten ne siis näkevät myyränpissaa auringossa. Luonto on kummallinen.

Pystytkö selittämään miten lintu virtsan havaittuaan iskee hangen läpi saaliiseen? Tavallinenkin valo uppoaa hankeen vähän ja risut yms. esineet näkyvät ihmisellekin hiukan lumen pinnan alta. Infrapunassa itse jyrsijä on säteilylähde, jonka lämpökamera tosiaan näkisi vaikkei aurinkokaan paistaisi.

Semmoinen hauska juttu tuli väreistä kumminkin mieleen, että Goethe, joka oli muuten hieno mies, ei koskaan kestänyt sitä, että kaikki värit olisivat valkoisessa valossa. Sateenkaarten, prismojen yms. täytyi olla hänelle tuskallisa... Goethen värioppikin tuli sitten kummalliseksi, kuten kaikki taiteilijat tietävät.

Väreissä on myös tummuus-/valoisuusasteita. Silmässä ei tosin ole mitään mustakomponenttia, mutta voisiko ajatella, että näkisi mustassa jotain sävyjä, jonka voisi uudeksi väriksi täten nimetä?

Tai mennään 100% pimeän/mustan yli jonnekin supermustaan tai miksei supervalkoiseen. Eli silmää ärsytetään aistimusten ääripäissä oikein viimeisen päälle ja sitten tapahtuu jotain...?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat