Seuraa 
Viestejä45973

Aihe tuli mieleeni tuosta "Kuvitelkaa uusi väri" -keskustelusta.

Eli siis mitäs jos me kaikki näemmekin värit erilailla? Tarkoitan, että jos meille on opetettu, että jokin väri on punainen, niin emmekös me kaikki sitten luule sitä punaiseksi vaikka näkisimme sen miten vaan?

Tätä on vähän hankala selittää... Otetaan esimerkki.

Tarhassa, kotona(missä vaan) on pieni tuokio paikallaan, jossa opetetaan lapselle värejä. Osoitetaan sormella koivun lehteä. Sanotaan, että se on vihreä. Kuitenkin kaikki näkevät sen erilailla, mutta koska luulemme näkevämme ne samanlailla, opetamme toisillemme väreille nimet.

Kaikille punainen on punainen.. mutta punainen ei ole kaikille samanvärinen.

Voisiko tämä olla mahdollista? Periaatteessahan jos huomaamme, että kahden ihmisen näkösolujen rakenne on TÄYSIN samanlainen, voisimme kumota ajatuksen heti. Mutta tiedämmekö sitä, että ovatko rakenteen täysin samanlaisia? Molekyylien järjestyksen ja asennennon muutoskin voisi periaatteessa aiheuttaa jokaiselle erilaisen näkökokemuksen.

Eikä erilaisuuden tarvitsisi välttämättä olla edes silmissä. Se voisi olla myös aivoissa. Aivon näköalue tulkitsee jokaisella ihmisellä saman viestin silmältä erilailla. Jos näin on, tilannetta on käytännössä mahdotonta todistaa, tai kumota.

Mielipiteitä?

Sivut

Kommentit (38)

Jep, väri on kullekin katselijalle oma.

En muista nimeä, mutta olen kuullut tarinan taitelijasta, jolla oli silmäsairaus - - jonkin sortin kaihi taisi olla. Kun silmä korjattiin, kauhistui hän maalauksilleen, koska värit kuvissa olivat nyt radikaalisti erilaiset. Kertomuksen mukaan hän heitti kaikki sairauden aikana maalatut taulut roskiin. Muistaakseni kaikissa näissä tauluissa oli käytetty liikaa keltaista väriä, mutta tämä paljastui vasta korjauksen jälkeen.

"Eli siis mitäs jos me kaikki näemmekin värit erilailla? Tarkoitan, että jos meille on opetettu, että jokin väri on punainen, niin emmekös me kaikki sitten luule sitä punaiseksi vaikka näkisimme sen miten vaan?"

Genetiikka takaa sen, että ajatuksesi on virhe. Me ihmiset olemme paljon enemmän toisemme kaltaisia kuin luulemmekaan; banaani ja sinä olette enemmän toistenne kaltaisia kuin itse ymmärrätkään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaikilla on varmasti yksilöllisiä eroja värinäössään. Itse olen (muka) lievästi punavihersokea. Näin ainakin kouluterveydenhoitaja sanoi jo ala-asteella niiden täplätestien perusteella. Näin niissä useimmiten epäselvästi montakin numeroa, en selvästi vain yhtä, jonka perusteella voisi sanoa että on värisokea tai ei. Kuitenkin mielestäni erotan punaisen ja vihreän värin selvästi toisistaan. Esim. vihreät kasvit ja punainen tomaatti, en ymmärrä miten ne voisi sekoittaa toisiinsa. Ehkä hämärässä valossa erotuskyky huononee.

Miettikää, jos me kaikki näemme AIVAN KAIKEN erilailla, yksilöllisesti.
Siis jopa etäisyyksistä aiheutuvat perspektiivi-kokoerot sun muut.

Kuulemme jopa äänetkin erilailla?
Kaikkihan se tietenkin johtuisi AIVOISTAMME, ei aistivälineistämme.

Hoksasin miettiä tätä asiaa jo teini-iässä, 15 vuotta sitten.

Emmekä ainoastaan näe erilailla, vaan myös haistamme, tunnemme, kuulemme ja maistamme hieman toisistamme poikkeavasti. Eipä tämän pitäisi mikään uutinen olla.

lapio
Muistaakseni on jossain tehty testejä, että kauanko kestää kuvan kääntyminen mielessä oikein päin, jos ihminen pitää sellaisia laseja päässään, jotka kääntävät kuvan ylösalaisin. Tuloksista en muista kuin sen verran, että kyllä se kuva kääntyi jonkin ajan kuluttua (olisiko ollut pari päivää vai tuntia?).
No kuitenkin - samallaista testiähän voisi kokeilla noilla väreillä: jos värien puolesta sekoitettu kuva alkaa loppujen lopuksi näyttämään luonnolliselta, niin voidaan päätellä, että kaikki ihmiset näkevät värit samoina riippumatta hermoradoista yms.?

Olettaisin, että ihmiset näkevät kaiken samalla tavalla. Tuo testi on kyllä edelleen tekemättä...

Syfilis
Emmekä ainoastaan näe erilailla, vaan myös haistamme, tunnemme, kuulemme ja maistamme hieman toisistamme poikkeavasti. Eipä tämän pitäisi mikään uutinen olla.

Totta, onhan "jokaisella" "oma" lempiruoka, -väri, -haju, -musiikki...

Itse olen huomannut myös, että ihmisille tulee usein kinaa jonkun kappaleen väristä. Esim. onko tuo ylhäällä olevan kuvan taustaväri punainen vai ruskea?

Itse näen eri silmillä värit hieman toisistaan poikkeavasti. Jos katson valoisaa näkymää vasemmalla silmällä, on se hieman vihertävämpi, ja oikealla silmällä punertavampi. Ero on hiuksen hieno, ja näkyy vain kun valoa on riittävästi. Olen silti aivan varman ilmiön olemassaolosta. Huomasin sen ensi kerran jo lapsena lukiessani ja tarkkaillessani paperin väriä vuorotellen eri silmillä.

Voisiko tämä johtua siitä, että toisessa silmässäni on enemmän punaiseen reagoivia tappisoluja kuin toisessa? Ilmiön luulisi johtuvan nimenomaan silmistä eikä aivoista.

Tuppu L

Totta, onhan "jokaisella" "oma" lempiruoka, -väri, -haju, -musiikki...

Itse olen huomannut myös, että ihmisille tulee usein kinaa jonkun kappaleen väristä. Esim. onko tuo ylhäällä olevan kuvan taustaväri punainen vai ruskea?

Sen lisäksi että me pelkästään fyysisesti aistimme maailmamme hieman erilailla, myöskin koemme sen erilailla. Esimerkiksi tietyt äänet, värit, maut aihettavat toisissa ihastusta ja toisissa vihastusta.

Varmastikkin ihmiset keskenään kuitenkin kokevat maailman homogeenisemmin kuin eimerkiksi vertaillessa ihmistä ja jotain toista luontokappaletta, mutta myös keskenäinen aistimaailmamme on toisistamme poikkeava.

Työskentelen toisinaan IR-lasereiden kanssa. Silloin on käytettävä suojalaseja, joiden linssit ovat vihreitä. Kun niitä käyttää päivän, alkaa kaikki näyttää normaalilta, ei vihreältä. Kun lasit ottaa päästä pois päivän päätyttyä, kaikki näyttää vähän aikaa vaaleanpunaiselta, kunnes palataan normaaliin.

Tästä voi päätellä, että aivot korjaavat spektriä, adaptoituvat tähän häiriöön. Olen miettinyt, miten tällainen "värikorjaus" oikein toimii. Mistä tulee tieto siitä mitkä ovat "oikeat" värit.

Tämähän on itse kunkin helppo kokeilla. Erivärisiä laseja vaan päähn muutamaksi tunniksi.

Aivot kääntävät lopulta myös ylösalaisen näkökentän normaaliksi, jos käytetään jatkuvasti näkökentän ylösalaistavia peilihärpäkkeitä.

Oikeastaan tästä asiasta keskustelu on täysin turhaa,
kun se lopulta kumminkin johtaa siihen peruskysymykseen,
mitä itse tietoisuus on..

Siinä taas ei päästä puusta pidemmälle.

luonnonystävä
Seuraa 
Viestejä215
tupakka
Aihe tuli mieleeni tuosta "Kuvitelkaa uusi väri" -keskustelusta.

Eli siis mitäs jos me kaikki näemmekin värit erilailla? Tarkoitan, että jos meille on opetettu, että jokin väri on punainen, niin emmekös me kaikki sitten luule sitä punaiseksi vaikka näkisimme sen miten vaan?

Tätä on vähän hankala selittää... Otetaan esimerkki.

Tarhassa, kotona(missä vaan) on pieni tuokio paikallaan, jossa opetetaan lapselle värejä. Osoitetaan sormella koivun lehteä. Sanotaan, että se on vihreä. Kuitenkin kaikki näkevät sen erilailla, mutta koska luulemme näkevämme ne samanlailla, opetamme toisillemme väreille nimet.

Kaikille punainen on punainen.. mutta punainen ei ole kaikille samanvärinen.

Voisiko tämä olla mahdollista? Periaatteessahan jos huomaamme, että kahden ihmisen näkösolujen rakenne on TÄYSIN samanlainen, voisimme kumota ajatuksen heti. Mutta tiedämmekö sitä, että ovatko rakenteen täysin samanlaisia? Molekyylien järjestyksen ja asennennon muutoskin voisi periaatteessa aiheuttaa jokaiselle erilaisen näkökokemuksen.

Eikä erilaisuuden tarvitsisi välttämättä olla edes silmissä. Se voisi olla myös aivoissa. Aivon näköalue tulkitsee jokaisella ihmisellä saman viestin silmältä erilailla. Jos näin on, tilannetta on käytännössä mahdotonta todistaa, tai kumota.

Mielipiteitä?

Tätä samaa ajatusleikkiä on käyty palstalla joskus aiemminkin.

Esim. sanat "punainen" ja "keltainen" voitaisiin korvata vaikka sanoilla "tomaatin värinen" ja "sitruunan värinen". Sitten voisi miettiä että ovatko tomaatit kaikkien (normaali värinäköisten) silmissä oikeasti tomaatin värisiä.

Tuppu L
Syfilis
Emmekä ainoastaan näe erilailla, vaan myös haistamme, tunnemme, kuulemme ja maistamme hieman toisistamme poikkeavasti. Eipä tämän pitäisi mikään uutinen olla.



Totta, onhan "jokaisella" "oma" lempiruoka, -väri, -haju, -musiikki...

Itse olen huomannut myös, että ihmisille tulee usein kinaa jonkun kappaleen väristä. Esim. onko tuo ylhäällä olevan kuvan taustaväri punainen vai ruskea?

Niin, sehän voi olla, että mieliväri on kaikille todellisuudessa se sama väri, mutta joillekin se on punainen, joillekin vihreä, ja vaikkapa minulle sininen.

Tuo kina on vaan tulkintakysymys, mutta minä näen taustan punaisena, joka saattisi olla sinun vihreä.

Entä jos kaikki ovat todellisuudessa samaa mieltä siitä, mikä on kaunein väri, siis subjektiivisesti, mutta koska näemme tämän saman värin eri värisinä, luulemme tykkäävämme eri väreistä.

Mutta siis uskoisin, että kaikessa on johdonmukaisuus, ja yksi yhdistävä tekijä on olemassa, ja se on rytmi. Rytmi pysyy määrätynlaisena, vaikka kuulisikin jokaisen rytmin erillisen äänen eri tavalla. Taas ovat afrikkalaiset ja heidän perillisensä karibialla muutama metriä syvemmällä näissä tiedoissa kuin länsimaalaiset. Jokaiselle jumaluudelle on esim. Santeria-uskonnossa oma rytminsä.

Entä, jos kaikki, tai ainakin suurin osa, tästä hämmenyksestä ja sekamelskasta ihmiskunnassa johtuu tästä seikasta, kutsumme samoja asioita aistiemme "hujaamina" eriksi, ja riitelemme sitten niistä. Joitain kipu miellyttää, joitain silittäminen, ehkä kumpikin tuntee samoin, ja sitten päinvastoin toistensa tulkintojen suhteen.

Kaikkeenhan tämä ei vaikuta, kuten tuohon rytmiin, jonka mainitsin.

Tuleeko mieleen muita yhdistäviä tekijöitä, joista voi olla samaa mieltä, välittämättä siitä, miten toinen ne on havainnut?

Liittynyt
Oikeastaan tästä asiasta keskustelu on täysin turhaa,
kun se lopulta kumminkin johtaa siihen peruskysymykseen,
mitä itse tietoisuus on..

Siinä taas ei päästä puusta pidemmälle.

Ei ainakaan sinun tapauksessasi, koska kyse on josta sen verran alhaisesta, että sitä ei voi juuri miksikään kutsua.

Armitage
Liittynyt
Oikeastaan tästä asiasta keskustelu on täysin turhaa,
kun se lopulta kumminkin johtaa siihen peruskysymykseen,
mitä itse tietoisuus on..

Siinä taas ei päästä puusta pidemmälle.




Ei ainakaan sinun tapauksessasi, koska kyse on josta sen verran alhaisesta, että sitä ei voi juuri miksikään kutsua.

Tarkoitatko Armiteini, että minun ns. 'tietoisuuteni' olisi vain pelkkiä
sähköimpulsseja alkeellisessa tikapuuhermostossa?

Armitage
Tuskin sitäkään. Uskon, että olet tuulen mukana heiluva läjä naruista ripustettuja keppejä näppäimistön päällä.

Kuinka täysin arvalla nakatuista näppäinpainalluksista voi muodostua sanoja
sekä kokonaisia lauseita, jotka saavat ihmiset raivoihinsa rasistisuudellaan?

Eikö Kaikenlaisien todennäköisyyslaskelmien mukaan
kirjoitukseni tulisi olla hyvin neutraalia?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat