Seuraa 
Viestejä45973

Mitenkähän isolla alueella pitäisi kasvattaa energiapajua että sitä riittäisi 50 neliöisen mökin ympärivuotiseen lämmitykseen?

Sivut

Kommentit (44)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aleksialeksi
SAMAEL
Mikä hiton kasvi on "energiapaju"?

energian tuottamiseen kasvatettava paju

Jaa. No onko saunapuuksi joutunut koivu energiakoivua?

SAMAEL
aleksialeksi
SAMAEL
Mikä hiton kasvi on "energiapaju"?

energian tuottamiseen kasvatettava paju



Jaa. No onko saunapuuksi joutunut koivu energiakoivua?

Miksi olisi?

Ruokohelpi on pajua parempi energiakasvi. Sen sato on noin 6-8 tonnia kuiva-ainetta/hehtaari, lämpöarvo on 4,5 MWh/kuiva-ainetonni. Ruokohelpi korjataan keväällä, kun aurinko on kuivattanut sen, ja pelto tuottaa satoa 12-15 vuotta vuotta peräjälkeen.

Hehtaarin alalta energiaa saadaan noin 30 MWh, joka vastaa reilusti yhden omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta.

Ruokohelpin etuna on myös se, että pelto saadaan nopeasti viljelykäyttöön ruokohelpin viljelyn jälkeen. Paju kasvattaa hirmuiset juuret pohjaveteen saakka ja pellon raivaaminen viljelykäyttöön pajun kasvattamisen jälkeen vaatii järeää kalustoa. Ruokohelpipelto kynnetään traktorilla ja se on siinä.

geena
Ruokohelpi on pajua parempi energiakasvi. Sen sato on noin 6-8 tonnia kuiva-ainetta/hehtaari, lämpöarvo on 4,5 MWh/kuiva-ainetonni. Ruokohelpi korjataan keväällä, kun aurinko on kuivattanut sen, ja pelto tuottaa satoa 12-15 vuotta vuotta peräjälkeen.

Hehtaarin alalta energiaa saadaan noin 30 MWh, joka vastaa reilusti yhden omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta.

Ruokohelpin etuna on myös se, että pelto saadaan nopeasti viljelykäyttöön ruokohelpin viljelyn jälkeen. Paju kasvattaa hirmuiset juuret pohjaveteen saakka ja pellon raivaaminen viljelykäyttöön pajun kasvattamisen jälkeen vaatii järeää kalustoa. Ruokohelpipelto kynnetään traktorilla ja se on siinä.

Paju on kuitenkin puuta, eli sitä on helpompi polttaa, tulee vähemmän tuhkaa ja muuta ikävää. Ja miten ruokohelpin tuhka? Muistaakseni ainakin olki oli siitä huono, että sen tuhka sulaa, ja tukkii arinan helposti...

Ruokohelpi taitaa sopia hyvin kaasutus- ja pyrolyysiprosessiin, joissa käytetään leijutustekniikkaa.
Kuuma hiekka kaasuunnuttaa biomateriaalin sekunnissa, kun sen koostumus on tuollaista ohutta ruohomaista materiaalia. Lämpötilat ovat 900/500 noissa menetelmissä.

Paju sopii paremmin perinteisiin polttoprosesseihin hakkeena, jolloin se voidaan toteuttaa huoltoystävällisesti.

vorrester
Seuraa 
Viestejä615

Nuo jutut ruokohelvestä on kuin suoraan jonkin tutkijan julkaisusta.
Vähän kuulostellut noita ruokohelven kasvattajia. Pari ekaa vuotta tyhjää. Pitää taimisto suojata torjunta-ainella ettei rikkaruohot tukahduta. Sitten hankala korjata, kelit sotkee pahasti lyhyttä korjuuaikaa. Saatu hinta sellainen, että peittää vain kulut. Tarvitsee lannoitusta kuitenkin ylläpitoon.
Ympärikynnettynä glyfosaatilla terästettynä puskee uutta kasvustoa.
Vapo yhtenä ostajana. Maksaa sitten kun on poltettu. Eli sijoita sitten rahat siihen mikä tuottaa omat kulunsa vuosien päästä.
Eli viljelytulokset +/- 0. Ilman tukia ei tule kasvatus lisääntymään, ja onko taas siinä mitään järkeä tuilla kasvattaa tuottamatontonta.

Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Energia pontikka tehtaan ma tahdon perustaa.

Aivopierun tunnistaa rivin alun merkistä *

Leuka
Risu ku risu. Ei sillä maailmaa pelasteta.

No ei ehkä maailmaa... Mutta hakkeella korvataan jo nyt aika monta tynnyriä päivässä. Tiedä sitten mikä on pajun osuus hakkeen tuotannossa, mutta ylipäätään puupolttoaineilla tuntuu menevän aika lujaa tällä hetkellä.

Joka sektorilla toistuvat samat viestit, klapikoneiden valmistajilla toimitusajat venyvät, koska kysyntä on kasvanut, käytetyistä sirkkeleistä voi pyytää ihan samoja hintoja kuin ostettaessa... Klapikauppiaat eivät voi juuri edes mainostaa, sillä mainostamattakin menee kaikki mitä vaan saadaan sahattua, ja viimeistään kevättalvella kaikki (jotka ylipäätään saavat tavaransa myytyä) myyvät jo "eioota". Ja jos nyt jotain voidaan päätellä siitä millä vauhdilla on lähiympäristöön hakepolttoisia lämpölaitoksia ilmestynyt, niin voisi kuvitella että kohta ei maaseudulta enää montaa raskasta polttoöljyä käyttävää laitosta löydy.

Jos fossiilisten polttoaineiden (öljyn, maakaasun ja kivihiilen) saanti jostakin syystä tyrehtyisi vaikkapa maailmantilanteen vuoksi, niin miten Suomessa saataisiin energia riittämään? Vaihtoehtoisia energiamuotoja kannattaa kehittää. Ei maailma ole vakaa, ulkomaiset energiahanat voivat mennä kiinni koska tahansa. Suomen peltoja ei myöskään kannata metsittää sillä voi tulla aika, että niitä tarvitaan ravinnontuotantoon. Suomen historiaa voi katsoa taaksepäin, jos haluaa esimerkkejä ruoka- ja energiapulasta. Eikä tarvitse edes mennä kovin kauas taaksepäin historiassa. Kyllä meidän mummomme ja vaarimme muistavat ajan, kun ruoka oli kortilla ja taloja lämmitettiin roskapuulla.

Ei minkään polttaminen ole koskaan ekologista. Siinä syntyy palokaasuja ja pienhiukkasia. Ydinvoimaa vaan, siinä kun kerätään jätteet tarkasti talteen toisin kuin muissa energiantuotantomuodoissa joissa tuupataan paskat taivaalle.

geena
Suomen peltoja ei myöskään kannata metsittää sillä voi tulla aika, että niitä tarvitaan ravinnontuotantoon.

Ei metsittyminen ole kovinkaan suuri ongelma, nykyaikaisilla koneilla pellon raivaaminen on aika helppoa.

Suurempia ongelmia ovat mm. kaluston ja ammattitaidon katoaminen. Jos tiloja ei ole, niin sitten ei ole myöskään viljelyyn tarvittavaa kalustoa, eikä asiansa osaavia viljelijöitäkään.

Unterseeboot
geena
Suomen peltoja ei myöskään kannata metsittää sillä voi tulla aika, että niitä tarvitaan ravinnontuotantoon.



Ei metsittyminen ole kovinkaan suuri ongelma, nykyaikaisilla koneilla pellon raivaaminen on aika helppoa.

Suurempia ongelmia ovat mm. kaluston ja ammattitaidon katoaminen. Jos tiloja ei ole, niin sitten ei ole myöskään viljelyyn tarvittavaa kalustoa, eikä asiansa osaavia viljelijöitäkään.

Pellot, kalusto ja ammattitaito kannattaa pitää kunnossa vaikkapa noita energiakasveja viljelemällä. Onhan niitä pajun ja ruokohelpin lisäksi muitakin, mm. rypsi ja ohra.

Unterseeboot
geena
Suomen peltoja ei myöskään kannata metsittää sillä voi tulla aika, että niitä tarvitaan ravinnontuotantoon.



Ei metsittyminen ole kovinkaan suuri ongelma, nykyaikaisilla koneilla pellon raivaaminen on aika helppoa.

Suurempia ongelmia ovat mm. kaluston ja ammattitaidon katoaminen. Jos tiloja ei ole, niin sitten ei ole myöskään viljelyyn tarvittavaa kalustoa, eikä asiansa osaavia viljelijöitäkään.


Kannonpoisto-ketjussa on selvinnyt miten hirveä työ pellon raivaus on. Taitoa ja oikeita välineitä tarvitaan.
Toisaalta siirtymävaiheessa kelpaa kaskiviljely, vaikkei se sovellu koneelliseen viljelytekniikkaan, vaan ihmiset joutuisivat korjuutöihin. Se on kovaa mutta helppo oppia.

Asimov
Ei minkään polttaminen ole koskaan ekologista. Siinä syntyy palokaasuja ja pienhiukkasia. Ydinvoimaa vaan, siinä kun kerätään jätteet tarkasti talteen toisin kuin muissa energiantuotantomuodoissa joissa tuupataan paskat taivaalle.

Höpö höpö. Edes moderni hiilivoimala ei päästä taivaalle paljon muuta kuin hiilidioksidia. Tosin ekologinen se ei silti ole, sillä sen hiili on fossiilista hiiltä, minkä polttaminen nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Toisaalta, voi olla ettei mm. hakelaitoksissa ole yhtä tehokasta suodatusta, mutta toisaalta hakelaitosta ei kannata tehdäkään mihinkään gigawattiluokkaan, sillä polttoainetta jouduttaisiin haalimaan todella laajalta alalta.

Polttoaineen pienen energiatiheyden ja tuotannon vaatimien suurten pinta-alojen vuoksi haketta kannattaa käyttää pienehköissä ja hajautetuissa laitoksissa. Pienhiukkaset ovat vain paikallinen ongelma, ja pitoisuudet nousevat suuriksi lähinnä suurten ja vanhanaikaista tekniikkaa käyttävien voimaloiden ympärillä ja tiheään asutuissa kaupungeissa mm. liikenteen toimesta.

Ts. maaseudun hakelaitokset eivät aiheuta mitään hiukkasongelmia, sillä ne sijaitsevat suhteellisen harvaan asutuilla alueilla, jossa hiukkaspitoisuudet ovat muutenkin suhteellisen matalat.

Ja jos hakelaitos, tai muu biopolttoaineita käyttävä laitos, saataisiinkin tehtyä suureksi, niin sitten siinä voitaisiin käyttää tehokkaampia suodatusmenetelmiä.

Taajama-alueilla voi puun pienpoltto tosin muodostua ongelmaksi, mutta silloinkin on harvemmin kyse pelkästään puunpoltosta, vaan usein tilanteita kärjistävät vääränlaiset polttotavat ja jätteenpoltto.

Lisäksi hiukkaspäästöjä voidaan vähentää tuntuvasti tulisijoja kehittämällä. Itsekin olen havainnut, että useimmissa uusissakin tulisijoissa tuodaan edelleen suurin osa palamisilmasta arinan kautta, vaikka arinan kautta tuotavan ilmamäärän pitäisi olla mahdollisimman pieni, ja toisioilmansyötön mahdollisimman suuri. Ja tämän lisäksi toisioilma pitäisi jakaa tehokkaammin, sen sijaan että vain puhkotaan luukkuun reikiä, ja oletetaan ilman sekoittuvan jotenkin, vaikka sitä syötetään vain toiselle puolelle tulipesää... Joskin myönnettäkööt, että usein palokaasujen poistumistie on myös ohjattu tulipesän eteen, jolloin sekoittuminen on astetta tehokkaampaa kuin mitä voisi kuvitella, mutta siitäkin huolimatta, toisioilma pääsee sekoittumaan palokaasuihin vasta hormeissa, eikä jo tulipesässä, kuten pitäisi.

Suuri ensioilman osuus tarkoittaa tarpeettoman suurta vetoa arinalla, mikä puhaltaakin keveimmät hiukkaset ylöspäin, sen sijaan että ne pääsisivät putoamaan alas. Lisäksi runsas ensiöilma kuumentaa hiilet, mikä taas höyrystää puut nopeasti, mikä taas aiheuttaa sen, että toisioilmaa tarvitaan sitäkin enemmän, tai muuten happi ei yksinkertaisesti riitä, reilulla vedolla taas saattaa käydä niin että vaikka happi periaatteessa riittäisikin, niin tila yksinkertaisesti loppuu kesken, tuli siirtyy osittain lämmönvaihtokanavistoon, jossa kaasujen lämpötila tippuu, ja tuli sammuu, vaikka ilmaa ja palavia kaasuja saattaisi riittääkin.

Pienentämällä ensiöilman syöttöä, ja vastaavasti suurentamalla toisioilman syöttöä hiilet pysyvät viileämpinä, puun syttyminen on hitaampaa, arinan veto hiljaisempaa, joten suurempi osuus tuhkasta menee sinne minne kuuluukin, eikä taivaalle.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat