Seuraa 
Viestejä45973

Olen jo pitkään hellinyt ideaa eräänlaisesta vesitornista johon pumpattaisiin vettä voimaloiden ylijäämä energialla ja laskettaisiin turbiinien kautta ulos jolloin saataisiin halpaa energiaa. tämä pumppula olisi siis energian varasto ja varastoa voisi täyttää tuuli/aurinko/ydin voimalla
Vesitorni on jalostettu idea pumppulasta ja sen etuna on mm.
1: sen voi rakentaa melkein minne vaan missä vettä on jossakin muodossa saatavilla
2: se ei vaadi mittavia maa-aloja
3: se ei vaadi eksoottisia materiaaleja
4: tekniikka on jo olemassa
5: vesivoima on loistavaa säätövoimaa
6: sen ympäristövaikutukset ovat huomattavasti lievemmät kuin perinteisen vesivoimalan/pumppulan
7: veden pudotuskorkeuden voi valita rakennusvaiheessa.
8: tornista voi vuokrata mainostilaa ja sinne voi asentaa tukiasemia yms.

Sivut

Kommentit (53)

Energia tuotetaan ja kulutetaa just nyt eli eilen tuotettua energiaa ei voi käyttää tänään. Tästä seuraa se että kun laitat 25W hehkulampun päälle niin valtakunnan sähkönkulutus nousee 25W ja jossain voimalassa pistetään nuppia enemmän kaakkoon. Tämä ei nyt ihan suoraan tarkoita 25W vaan huomattavasti isompia lukuja. Perusvoimaa tuottavat ydinvoimalat eivät kykene (käsittääkseni laitonta) säätämään tehoaan ylös>alas kulutuksen mukaan vaan puskevat energiaa samaan tahtiin kokoajan. Hiilivoimalat kykenevät säätämään tehoaan jo paremmin ja niin edelleen mutta aina tulee vastaavasti hetkiä jolloin tuotetaan enemmän kuin kulutetaan (joku sulkee lamput tms.). Tämä ongelma on korjattu siten että osa voimaloista tuottaa perusvoimaa eli sitä osaa voimasta joka kulutetaan olipa sitten yö tahi päivä ja osa tuottaa ns säätövoimaa jolla tasoitetaan kulutuksen huippuja. Säätövoima voi olla joko fossiilista tai vesivoimaa (joissain rajoitetuissa tapauksissa muitakin uusiutuvia). Vesivoimakapasiteetti on kuitenkin jo ajat sitten rakennettu täyteen. Joten rakennetaan ydinvoimaloita lisää ja kytketään vaikka yksi tuottamaan energiaa pumppulan kautta jolloin voimme hoitaa säätövoiman ilman fossiilisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joo, ymmärrän nyt, että etsit ratkaisua säätövoiman vähyyteen. Vuotos taisi olla yksi ratkaisumalli siihen ongelmaan. Tornisi tulisi huisisti kalliimmaksi kuin Vuotos ja sekin hanke hylättiin..

variola
Olen jo pitkään hellinyt ideaa eräänlaisesta vesitornista johon pumpattaisiin vettä voimaloiden ylijäämä energialla ja laskettaisiin turbiinien kautta ulos jolloin saataisiin halpaa energiaa. tämä pumppula olisi siis energian varasto ja varastoa voisi täyttää tuuli/aurinko/ydin voimalla
Vesitorni on jalostettu idea pumppulasta ja sen etuna on mm.
1: sen voi rakentaa melkein minne vaan missä vettä on jossakin muodossa saatavilla
2: se ei vaadi mittavia maa-aloja
3: se ei vaadi eksoottisia materiaaleja
4: tekniikka on jo olemassa
5: vesivoima on loistavaa säätövoimaa
6: sen ympäristövaikutukset ovat huomattavasti lievemmät kuin perinteisen vesivoimalan/pumppulan
7: veden pudotuskorkeuden voi valita rakennusvaiheessa.
8: tornista voi vuokrata mainostilaa ja sinne voi asentaa tukiasemia yms.

Moi
Pääsit myös pois näköjään sieltä trollipesästä. Sitten kirjoitukseesi.
Minua kiinnostaa myös toi ylijäämäenergia, josta puhut. Mitä tarkoitat?
Puhut mm.lauhdelaitoksesta! Tunnetko toimintaperiaatteen?

Tunnen kyllä lämpövoimakoneen toimintaperiaatteen mutta loput tiedoistani on peräisin Jocukon jutuista.
Ylijäämä energialla tarkoitan hetkellistä tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa eli hetkellisesti tuotetaan enemmän kuin kulutetaan. Toisaalta ylijäämä energia voi merkitä myös ennustamatonta tuulivoimaa tms.
Jos ideani toteutettaisiin niin kaikki sähkö (vesivoimaloita lukuunottamatta) voitaisiin tuottaa ydinvoimalla joko suoraan tai välillisesti veteen varastoituna (halvempaa ja kätevämpää kuin vedyksi muuttaminen).
Vuotosta vastustettiin ympäristö syihin vedoten ( niinkuin kaikkea millä saattaisi olla todellisia päästöjä vahentäviä vaikutuksia).
Pumpputornivoimalassa ei ole mitään ihmeellisempää kuin jo varsin tutussa näyssä vesitornissa jolloin sitä tuskin vastustettaisiin niin paljoa. ja sen voi tosiaan rakentaa mihin vain.

variola
Tunnen kyllä lämpövoimakoneen toimintaperiaatteen mutta loput tiedoistani on peräisin Jocukon jutuista.
Ylijäämä energialla tarkoitan hetkellistä tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa eli hetkellisesti tuotetaan enemmän kuin kulutetaan. Toisaalta ylijäämä energia voi merkitä myös ennustamatonta tuulivoimaa tms.
Jos ideani toteutettaisiin niin kaikki sähkö (vesivoimaloita lukuunottamatta) voitaisiin tuottaa ydinvoimalla joko suoraan tai välillisesti veteen varastoituna (halvempaa ja kätevämpää kuin vedyksi muuttaminen).
Vuotosta vastustettiin ympäristö syihin vedoten ( niinkuin kaikkea millä saattaisi olla todellisia päästöjä vahentäviä vaikutuksia).
Pumpputornivoimalassa ei ole mitään ihmeellisempää kuin jo varsin tutussa näyssä vesitornissa jolloin sitä tuskin vastustettaisiin niin paljoa. ja sen voi tosiaan rakentaa mihin vain.

Olen joko yksinkertainen tai väsynyt. Ydinvoimalaitoksesta(lauhdelaitoksesta) kun puhutaan, niin sen lauhduttimessa lämpötila nousee vain muutaman asteen, joten sillä et tee mitään! Noh, ehkä lämpöpumpun kylmäaineen saat höyrystymään, kunnes vuosittaisen lämpötilavaihtelun takia lauhduttimessa paineet menisivät sellaiseen tilaan, että tehoa ei voitaisi tuottaa. Noh, jos ajattelit laittaa jonku mekaanisen härvelin toiseen piireistä (lauhde tai merivesipiiri), niin hyöty oli? Työtähän se eteen joutuu järjestelmä tekemään.

Tekniikka on tosiaan olemassa. Ekonomiaakin on mietitty, tiedä sitten kuinka valmista se on ja kuinka kestävää. Norjalainen Norsk Hydro jo parikymmentä vuotta sitten kertoi vesivoimasta terawattituntien skaalassa. Kun muutama vuosi sitten vierailin yhdellä niistä monista tunturijärvistä joiden pohjaan oli 80-luvulla tehty tunneli ja tulppa ikään kuin kylpyammeeseen (kalasuodattimin) - kalaa ei tullut koska sitä ei ollut, ja satunnainen matkailija kameroineen häädettiin pois.

Norjan tuntureilla on syviä järviä, joihin pumpataan halvalla yösähköllä vettä ja päivällä kulutushuippujen aikaan sitä lasketaan sitten turbiinien läpi takaisin alas laskuttaen siitä vähän enemmän. En tiedä mistä yhtiön tämän tuotteen kate syntyy, mutta veikkaan että sulamisvedet eli ilmainen aurinkoenergia tuottaa osan, toisen osan taas tämä ekonomistinen puoli, eli kuluttajat maksavat - ja sijoittajat. Ja luonto kärsii, joku ansaitsee.

Mitä järkeä on veden pumppaamisessa ylös tuntureille ja sen takaisin valuttamisessa? No, se järki kai, että joku siinä tienaa.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

No helventti, äijähän on keksinyt vesitornin. Vesitornien ideana on se että halvemman yösähkön aikana pumpataan vettä torniin, josta sitä päivällä valutetaan omalla painollaan kulutettavaksi. Näin ollen pumppuja ei tarvitse pyörittää päivällä. Eli energiaa pannaan talteen veden potentiaalienergiaksi myöhemmin hyödynnettäväksi.

Seuraavaksi kannattaa harkita pyörän keksimistä.

Pumppuvoimalaitoksia löytyy kyllä ympäri maailman mutta ei Suomesta koska täällä konventionaalinen vesivoima on vielä riittänyt säätöön. Tyypillisesti pumppuvoimalat on toteutettu siteen, että voimalaitoksen altaana käytetään jonkin vuoren huipulla olevaa pientä järveä. Näissä putouskorkeus voi olla niinkin paljon kuin 300-400 metriä.

Nykyisin näitä tosin ei juurikaan rakenneta johtuen huonosta hyötysuhteesta, energiahävikki kun on luokkaa 25-30%. Tuo ehdottamasi torni pitäisi kyllä olla valtavan iso ja korkea, jotta sillä olisi jotakin merkitystä tasauksen kannalta. Vesivoimalan tehon voi laskea kaavasta

P=k.p.g.Q.h missä

k=voimalan hyötysuhde, pumpuuvoimalassa luokkaa 0,5
p=veden tiheys
g=painovoimakiihtyvyys
Q=virtaama (m3/s)
h=putouskorkeus

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Ei pumppuvoimalalle tarvita vesitornia. Paljon suurempia säiliöitä löytyy maan alta vanhoista kaivoksista.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Ja sitten enempi pumppuvoimalasta säätövoimana. Menetelmä on aivan kannattava. Pumppaus on tehtävissä sen verran hyvällä hyötysuhteella, että vuorokautinen markkinahinnan vaihtelu riittää rahan tekoon. On otettava huomioon, että energiaa on palautettavissa verkkoon silloin kun kaasuturpiineja käynnistellään. Hintojen suhde on vähintään 1:10 tuossa tilanteessa.

Matalilla korkeuseroilla sama laite toimii pumppuna ja generaattorina.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

variola
Olen jo pitkään hellinyt ideaa eräänlaisesta vesitornista johon pumpattaisiin vettä voimaloiden ylijäämä energialla ja laskettaisiin turbiinien kautta ulos jolloin saataisiin halpaa energiaa. tämä pumppula olisi siis energian varasto ja varastoa voisi täyttää tuuli/aurinko/ydin voimalla
Vesitorni on jalostettu idea pumppulasta ja sen etuna on mm.
1: sen voi rakentaa melkein minne vaan missä vettä on jossakin muodossa saatavilla
2: se ei vaadi mittavia maa-aloja
3: se ei vaadi eksoottisia materiaaleja
4: tekniikka on jo olemassa
5: vesivoima on loistavaa säätövoimaa
6: sen ympäristövaikutukset ovat huomattavasti lievemmät kuin perinteisen vesivoimalan/pumppulan
7: veden pudotuskorkeuden voi valita rakennusvaiheessa.
8: tornista voi vuokrata mainostilaa ja sinne voi asentaa tukiasemia yms.

Jos tornissa käytettäisiin veden sijaan punnusta, kuten heilurikellossa, voitaisiin se rakentaa paikkaan, jossa vesi on kallista.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Ja huimapyörä voi olla vedessä kelluva laite. Ei ole laakerointiongelmaa. Jos se olisi vaikka jäätä. Sata metriä syvä ja kilometrin halkaisijaltaan. Tuollainen sopisi jonnekin Siperiaan. Tai vaikka Baikaljärveen. Kiekko sahataan irti ja pannaan pyörimään. Meillä joku Inarijärvi olisi OK, kun jää pysyy pitkälle kesään. Jään paksuuden kehitys vaatii vielä jotain. Napa-alueilla sopivan paksuisia jäitä jo olisikin.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Aiemmin mainittu punnus on hyvä ja huomattavasti parempi hyötysuhteeltaan kuin pumppaus. Ongelmana on suunnan vaihto. Paino pitää saada tasaiseen liikkeeseen, jotta tahdistus onnistuu. Toisaalta nostovaiheessa voi käyttää epätahtimoottoreita ja generaattorivaiheessa massa kiihtyy itsestään oikean nopeuden kohdalle, jolloin nopea kytkentä verkkoon ja se on siinä.

Punnuksen sijoitusta varten on olemassa sopivia kuiluja pilvin pimein. Joku kilometrin syvyinen kaivoskuilu on sopiva. Hissikuiluissa on johteetkin valmiina.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Snaut
Itseasiassa tuo tornikin on turha jos käytetään mahdottoman isoa ja painavaa huimapyörää.

Tuossa huimapyörässä vain on se vika, että se vaatii energiaa käynnissä pysymiseen. Paras tapa varastoida energiaa, on varastoida se potentionaalienergiana, koska sen ylläpitoon ei tarvita energiaa.

Punnuksen putoamisnopeuden säätämiseen taas voitaisiin käyttää liipotin- tai heilurijärjestelmää.

Vettä kyllä riittää maapallolla ja vesitornissa on samantekevää onko siellä suolaista merivettä vai likavettä vai järvivettä.

Kustannukset eivät voi olla mahdottomat koska vesitorneja on rakennettu ennenkin ja rakennetaan edelleenkin veden jakeluun.
Alunperin ajattelin kahden altaan periaatetta mutta vuotoksen altaan karituminen muutti mieleni. Tornin korkeuden voi itse valita ja sen voi osittain tosiaan vaikka kaivaa maan alle vanhaan kaivostunneliin jos niitä löytyy ja jos haluaa.
Perusideani siis oli tuoda vaihtoehto FOSIILISELLE säätövoimalle. Millä energialle tahdotte pumpun pyörivän on minulle sama kunhan se ei ole fossiilista. Energian hävikki pumppulassa on jokatapauksessa pienempi kuin jos energiaa varastoitaisiin vedyksi ja pumppula ei vaadi mitään eksoottisia materiaaleja ja tekniikka on jo olemassa.
Pumppulaoiden ongelmana on kuitenkin viherterroristien vastustus joka taas johtuu siitä että pumppula saattaisi olla käyttökelpoinen ja sillä voisi vähentää CO2 päästöjä.
Syy miksi viherhörhöt viherhörhöt vastustavat kaikkia käyttökelpoisia menetelmiä jolla voidaan vähentää CO2 päästöjä on minulle mysteeri.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat