Tervaskannon syntyminen

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Noilla hirvireissuilla tulee pohdituksi kaikenlaista epätavallista. Kuten miten tervaskanto oikeastaan syntyy.

Mäntykankailla on paksun sammalen peitossa kantoja ja on aivan varmaa että sieltä löytyy kutistunut kanto, jossa pinta on lahonnut ja sisäosat ovat aivan pihkasta kyllästynyttä puuta.

Onko niin, että pihka pakenee pinnasta kohti sydäntä, kun laho etenee? Jotenkin vaikuttaa siltä, kun tuollaista luonnon ihmettä tuijottaa passissa pari tuntia tai jopa kolme.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kommentit (8)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Paul M Onko niin, että pihka pakenee pinnasta kohti sydäntä, kun laho etenee? Jotenkin vaikuttaa siltä, kun tuollaista luonnon ihmettä tuijottaa passissa pari tuntia tai jopa kolme.

Vaikka Aslakki on käynykki ulkomailla , ja passissa on kuvaki
vähäsen vanhenhesta miehestä, ei siinä tervaskantoa nävy.
Ei sitte vaikka miten vahtais.
No jos ihan tarkkoja olhan , niin krapulassa otetussa kuvassa
lakikaljun sivuilla törröttä jotaki sekavaa karvotusta , joka hyvin kaukhaisesti tervaskannon saikaroita muistuttaa.

Vierailija

Olisiko sen synty niin että Kanto haihduttaessaan vettä kulkeutuu pihka-aineita juuristosta, joka saostuu kannon solukkoon.
Asia selviäisi tutkimalla juuristoa laajemmin.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Aslak
Paul M Onko niin, että pihka pakenee pinnasta kohti sydäntä, kun laho etenee? Jotenkin vaikuttaa siltä, kun tuollaista luonnon ihmettä tuijottaa passissa pari tuntia tai jopa kolme.

Vaikka Aslakki on käynykki ulkomailla , ja passissa on kuvaki
vähäsen vanhenhesta miehestä, ei siinä tervaskantoa nävy.
Ei sitte vaikka miten vahtais.
No jos ihan tarkkoja olhan , niin krapulassa otetussa kuvassa
lakikaljun sivuilla törröttä jotaki sekavaa karvotusta , joka hyvin kaukhaisesti tervaskannon saikaroita muistuttaa.

Tiedätkös Aslak, jotta täällä etelässä kävi oikea pohjoisen asukas. Se kutsui näitä meidän soita Jänkhäksi. Hitto että tuntui hyvältä kuulla että meillä täällä etelän maillakin on jänkhiä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Jaa että mitä ne jänkhät sitte oikhein ovat ?
Mie ole niistä kuullu koskhan puhuttavan.
Ettet vain sattus tarkottamhan jänkkijä?

Elikkä Jänkkä Jänkältä jänkälle ,Jänkättä jänkkijen jänkän
no pirkule jänkästä jänkhän.
Jopa se löyty Hoollekki paikka jänkästä .

Mutta se tervaskanto tai juurakka, son asija erikshens.
Sehän syntyy ku mänty kuolasee , ja männyssä oleva pihka alakaa
valuva sitä puun solukkovapitkin alaspäin.
Joskus se seki alamäki loppuu ja niimpä se pihka pysehtyyki siihen kanthon.
Siinä se ajan vaikutuksesta ( tarkemmin en tiijjä) muuntuu tervaksi.
Tavallans se niinku pallaa, en tiijä miten.
Mutta tuorhen puun kannosta eri juuri tervaa heru, muttako kuollu puu pitkhän seisoo pystyssä , niin sen kannon koko solukko on tervaa täynnä.

Hommaappa tuommonen kahensaan litran tynnyri , niin peltinen öljytynnyri. Tehe reikä alareunhan , hitsaa siihen kaasulla metrinen putki kiinni. Aukase yläosa , lapa tynnyri tervaspilkheitä täythen.
Sulje se yläpää tiivhisti , vaikkapa sillä irtileikatulla yläosalla.
(Jotaki tulenkestävää tiivikheksi.)
Tehe pienet tulet pöntön alle, aikans ku varovasti lämmität niin jopa herahtaaki putkesta tervaa.

Jos tervakset on kunnollisia , niin tuosta " keitoksesta" pitäs tulla
5-6 litraa kunnollista tervaa. Pittää vain varoa ettei liikaa lämmitä, no kokemus son siinäki paras opettaja.

Tervattomat hiiltynhet puut käytä sitte vaikka Grillissä.
Ei ne oikhein hyvin pala , mutta kuitenki.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005

Veikkaan suuren osan tervaskantoja syntyneen siitä, kun niitä yritettiin viikkokaupalla nuljuta ylös kuorma-autoihin kiinnitetyillä vaijereilla.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Aslak

Kielenhuoltosivuilla onkin todettu, ettei tuota väännöstä jänkästä ole. Tosin sitä luullaan peräpohjalaiseksi murresanaksi tuon h-kirjaimen kera esitettynä.

Mutta nyt en enää ole varma mikä se jänkä tai jänkkä oikeasti on. Onko se minkääntyyppistä suota ollenkaan? Vai onko se erämaata noin yleensä. Tuo tyyppi jutusteli jänkästä yhteydessä josta en sitten päässytkään selville millaisesta luonnomuodostelmasta oli kyse.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

No se tuota tuota on ylhens niin, että se jänkkä on semmonen yleis-sana
jolla meinathan ylhens kosteita maita.
Aava on laaja usein jopa kymmeniä kilometrejä laaja suo.
Vuoma on seki laaja , mutta sen sisällä saattaa olla kumpuja ,ja
muitaki pienempijä mettiköitä, jopa järviäki. Paikoin niitä mettäpilkkoja nimitethän rutoksi, paikoin
saajoiksi joskus jopa kaarkoiksikki. Ylhens kaarkko on vuomalla oleva mäthäistä ja pounuista koostuna, yhtenäinen yli suon ulottuva mätäs ja
pounujono. Rimpi on vetinen " pohjaton" pieniä lomparheita sisältävä
jänkkä, tai aapa. Mutta on niitä rimpiä vuomallaki.
Voi pirkelekkö son hankala selittää, seku joskus aapasuotaki joissaki olosuhtheissa sanothan jänkäksi. Niinku puutakasvavaa rämettäki sanothan jänkäksi. Jänkkä on suomeksi suo, niin tai ylhens paikka joka on kostea.
Jopa se saatethan sanoa kuivaaki maata jänkäksi jos sattuu olemhan vähäsenki kostea. ( eli sanothan , no eihän se jänkässä kunnon puu
kasva , tai tietäähän sen jänkän, johan siihen rattori uppoaa)
Jänkkä on sana jota ei " kieltä ossaamattomalle" oikeasthan pysty selittämhän, son vain jänkkä.

Niin että entistä seompana nyt oletta.

Niinku nyt hoksasin tuonki käyttämäni sanan SON, sehän on vain se on.
Mutta puhekielessä sanat se on , sanothan yhthen niin sillon se E
putovaa pois, niimpä sana on son.
No ny se sitte riittää kielioppi tältäerrää.

Uusimmat

Suosituimmat