Seuraa 
Viestejä45973

Bebekin eli elektroniikka kaupan sivuilla oli tälläinen jännä systeemi!

HAKKURIVIRTALÄHDE 6.5V 800mA - 100VAC-240VAC Täyselektroninen

Antaako toi 100-240 voltin vaihtosähköö, jos siihenkytketään suoraan akusta 6.5 voltin tasasähköö. Ja sako tuosta melkein saman laista virtaa ja jännitettä, kuin suoraan kodin sähköpistokkeesta otettu?

Sivut

Kommentit (23)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
nuclear
Bebekin eli elektroniikka kaupan sivuilla oli tälläinen jännä systeemi!

HAKKURIVIRTALÄHDE 6.5V 800mA - 100VAC-240VAC Täyselektroninen

Antaako toi 100-240 voltin vaihtosähköö, jos siihenkytketään suoraan akusta 6.5 voltin tasasähköö. Ja sako tuosta melkein saman laista virtaa ja jännitettä, kuin suoraan kodin sähköpistokkeesta otettu?

Ei, kun antaa ulos 6.5V ja 800 mA. Sisään voi sitten syöttää mitä tahansa 100 VAC - 240 VAC. Eli toimii niin Suomessa, kuin vaikkapa jenkeissä, 115 VAC:lla.

Itse ostin noita kourallisen, mutta ei ole vielä tarvinnut. Muutamaan projektiin menevät sitten joskus...

Volitans
nuclear
Bebekin eli elektroniikka kaupan sivuilla oli tälläinen jännä systeemi! :lol:

HAKKURIVIRTALÄHDE 6.5V 800mA - 100VAC-240VAC Täyselektroninen

Antaako toi 100-240 voltin vaihtosähköö, jos siihenkytketään suoraan akusta 6.5 voltin tasasähköö. Ja sako tuosta melkein saman laista virtaa ja jännitettä, kuin suoraan kodin sähköpistokkeesta otettu? :oops:




Ei, kun antaa ulos 6.5V ja 800 mA. Sisään voi sitten syöttää mitä tahansa 100 VAC - 240 VAC. Eli toimii niin Suomessa, kuin vaikkapa jenkeissä, 115 VAC:lla.

Itse ostin noita kourallisen, mutta ei ole vielä tarvinnut. Muutamaan projektiin menevät sitten joskus...

Tiesittekö, että vanhemmissa ja halvemmissa tietokoneiden virtalähteissä on se 115/230 V kytkin takana sen takia, että niissä käytetään tavallista muuntajaa. Siellä sisällä on kaksipuoleinen, oliko se nyt 12 vai 24 voltin muuntaja, jonka ensiön kokoa vaihdellaan sen mukaan mikä on verkkojännite. Sitten loput jännitteet kuten +3.3 ja +5 tehdään hakkureilla tai regulaattoreilla, jotka voivat näinollen olla halvempia, kun lähtöjännitekkin on pienempi.

Oikea hakkurimuuntaja ei tuollaisia kytkimiä tarvi, koska se hakkaa jännitteet suoraan tasasuunnatusta verkkojännitteestä.

Hakkureilta vaaditaan mm. lähes 100% hyötysuhde silloin kun ne toimivat kohtuullisessa kuormituksessa. Itse näitä laitteita verranneena tiedän, että halvemmat tietokoneen virtalähteet toimivat noin 65% hyötysuhteella ja loppu poistuu lämmöksi. Hieman kalliimmissa laitteissa sitten päästäänkin jo (valmistajan mukaan) 96% hyötysuhteeseen ja noin 75% hyötysuhteeseen, kun toimitaan virtalähteen tehon ylärajoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Kyllä PC-aikana virtalähteet ovat olleet hakkuriperiaatteella kaiken aikaa. Kytkimellä vaihdetaan aivan muuta kuin käämiä. Se vaikuttaa siten, että 110 V jännitteellä tehdään jännitteen kahdennus puskurikonkilla. 230 V jännitteellä otetaan suoraan ilman kahdennusta booster-transistoreille.

Hakkuriperiaate PC-virtalähteessä on hiukan harhaanjohtava. Muuntajat ovat pienikokoisia ferriittisydämisiä. Niissä on ensiö ja toisiot kuten verkkomuuntajissakin. Muuntotaajuus on vain iso, jolloin ferriittisydän käy tuohon. Taitaa olla 40 kHz luokkaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Veikko

Tiesittekö, että vanhemmissa ja halvemmissa tietokoneiden virtalähteissä on se 115/230 V kytkin takana sen takia, että niissä käytetään tavallista muuntajaa. Siellä sisällä on kaksipuoleinen, oliko se nyt 12 vai 24 voltin muuntaja, jonka ensiön kokoa vaihdellaan sen mukaan mikä on verkkojännite. Sitten loput jännitteet kuten +3.3 ja +5 tehdään hakkureilla tai regulaattoreilla, jotka voivat näinollen olla halvempia, kun lähtöjännitekkin on pienempi.

Oikea hakkurimuuntaja ei tuollaisia kytkimiä tarvi, koska se hakkaa jännitteet suoraan tasasuunnatusta verkkojännitteestä.

Hakkureilta vaaditaan mm. lähes 100% hyötysuhde silloin kun ne toimivat kohtuullisessa kuormituksessa. Itse näitä laitteita verranneena tiedän, että halvemmat tietokoneen virtalähteet toimivat noin 65% hyötysuhteella ja loppu poistuu lämmöksi. Hieman kalliimmissa laitteissa sitten päästäänkin jo (valmistajan mukaan) 96% hyötysuhteeseen ja noin 75% hyötysuhteeseen, kun toimitaan virtalähteen tehon ylärajoilla.

No ehkä todella vanhoissa tietokoneissa on voitu käyttää normaaleja muuntajia. Joku 300 VA muuntaja on melkoinen mötikkä eikä todellakaan kovin halpa.
Hakkureita on nostava (boost), laskeva (buck), näiden yhdistelmä (buck/boost), sitten erilaisia muuntajalla erotettuja topologioita (forward, flyback jne..). Tietokoneen teholähde taitaa olla ns. flyback converter, jonka toimintaperiaate kuvassa.

Eli muuntaja löytyy, mutta huomattavasti pienempi mitä verkkomuuntaja olisi. Muuntosuhdetta muutetaan transistorin kytkentäsuhdetta muuttamalla, joten sisääntulojännite voi vaihdella suurella alueella ulostulojännitteen pysyessä samana. Tuosta hyötysuhteesta en ole varma, mutta muistelisin, että isommalla kuormalla hyötysuhde olisi parempi, kuin liian pienellä, varsinkin jos pienellä kuormalla hakkuri toimii CCM:ssä ja isommalla DCM:ssä (Continous/Discontinous Conduction Mode). Jossain toisessa ketjussa oli puhetta, niin ne jäähdytysrivassa olevat komponentit ovat tuo diodi ja transistori. Puhallinta tarvitaan myös kelojen jäähdytykseen.

Tuo hyötysuhde ei taida olla tietokonepowereiden yhteydessä mitenkään tärkeä. Teollisuudessakin isojen hakkurien tapauksessa tärkeää on niiden sähköverkolle aiheuttama kuormitus, jota parannetaan tehokertoimen korjauksella. Toki hyvä hyötysuhde on aina mukavampi kuin huono.

Ja alkuperäiseen kysymykseen. Havittelemasi laite on nimeltään invertteri. Laitteella saadaan 12/24V tasajännitteestä 230V vaihtojännite. Halvoissa inverttereissä aaltomuoto on lähempänä kanttia, kuin siniä. Kalliimmista löytyy jo kohtuullisen puhdas sini. Riippuu käyttökohteesta, riittääkö tuo kanttiaalto vai ei.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
bena

Hakkureita on nostava (boost), laskeva (buck), näiden yhdistelmä (buck/boost), sitten erilaisia muuntajalla erotettuja topologioita (forward, flyback jne..).

Hakkurien perustavanlaatuiset toiminnot ovat nostava, laskeva ja kääntävä.

Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Mietiskelin joskus pitkään ja hartaasti hakkurilla tehtävää siniaaltokuormittajaa. Eli kuormasta riippumatta verkosta otetaan verkon kannalta resistiivistä kuormaa. Kaikenlaiset kanttikuormat ovat lisääntyvä ongelma sähköverkossa. Onko olemassa tuollaisia muuntimia, jotka muuttavat sähellyksen puhtaaksi sinikuormaksi? Mielestäni sain syntymään toimivan hakkurisovelluksen ainakin paperilla.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Mietiskelin joskus pitkään ja hartaasti hakkurilla tehtävää siniaaltokuormittajaa. Eli kuormasta riippumatta verkosta otetaan verkon kannalta resistiivistä kuormaa. Kaikenlaiset kanttikuormat ovat lisääntyvä ongelma sähköverkossa. Onko olemassa tuollaisia muuntimia, jotka muuttavat sähellyksen puhtaaksi sinikuormaksi? Mielestäni sain syntymään toimivan hakkurisovelluksen ainakin paperilla.

Olet myöhässä. Käsittääkseni tehokertoimen korjaus tehdään juurikin nostavalla (boost) hakkurilla. Tuolla näyttäisi olevan aiheesta asiaa:

http://www.prosessori.fi/es98/PDF/POWER.PDF

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Tiesittekö sattumalta, että hakkuripowerin 115/230 kytkin kytkee
tasasuuntaajan joko tasasuuntaajaksi (230 V) tai jännitteenkahdentajaksi
(115 V)?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Paul M
Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.

Voipi olla. Googlella hain vain sopivan kokoisen kuvan. Kyllähän tuosta kuvasta puuttuu iso kasa komponentteja muutenkin jos ajatellaan toimivaa kytkentää. Yritin vain tuota muuntaja-asiaa selventää.

Gunner
Seuraa 
Viestejä165

Ajattelin kysyä tässä thredissä että kun ei tahdo löytyä oikeen helpolla kelaa jonka induktanssin pitäisi olla 130uH niin miten voisin itse tehdä sen induktorin että arvot olisi kohdallaan?

Gunner
Ajattelin kysyä tässä thredissä että kun ei tahdo löytyä oikeen helpolla kelaa jonka induktanssin pitäisi olla 130uH niin miten voisin itse tehdä sen induktorin että arvot olisi kohdallaan?
Joo jos pystyy mittaa induktanssi.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Lainaus:
"Paul M kirjoitti:
Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.

Voipi olla. Googlella hain vain sopivan kokoisen kuvan. Kyllähän tuosta kuvasta puuttuu iso kasa komponentteja muutenkin jos ajatellaan toimivaa kytkentää. Yritin vain tuota muuntaja-asiaa selventää."

Kärpäslätkässä ja telkkarin juovapääteasteessa on juuri tuommoinen kytkentä. Jollen väärin tulkitse, niin kollektorijännite pomppaa taivaisiin, kun transistori menee sulkutilaan. Tällöin diodin anodi pomppaa jonnekin muuntosuhteen mukaan, ja katodi nostaa kondensaattorin jännitteen vastaavasti. Tavanomainen fly-back-kytkentä, eli juovanpalautuksen aikana syntyvä jännitepulssi kerätään talteen kiihdytysjännitteeksi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

o_turunen
Lainaus:
"Paul M kirjoitti:
Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.

Voipi olla. Googlella hain vain sopivan kokoisen kuvan. Kyllähän tuosta kuvasta puuttuu iso kasa komponentteja muutenkin jos ajatellaan toimivaa kytkentää. Yritin vain tuota muuntaja-asiaa selventää."

Kärpäslätkässä ja telkkarin juovapääteasteessa on juuri tuommoinen kytkentä. Jollen väärin tulkitse, niin kollektorijännite pomppaa taivaisiin, kun transistori menee sulkutilaan. Tällöin diodin anodi pomppaa jonnekin muuntosuhteen mukaan, ja katodi nostaa kondensaattorin jännitteen vastaavasti.

Tossaha on diodi joka estää jännittee järjetömä nousu.

En tiedä oliko tämä tänne jo linkitetty mutta kuitenkin:
http://schmidt-walter.eit.h-da.de/smps_e/smps_e.html

Galvaanisesti erotetuissa hakkurikytkennöissä muuntajaa ei kai yleensä pidetä varsinaisena muuntajana, koska ensiö ja -toisiokäämi eivät johda samanaikaisesti. Flybackissa kytkentätransistorille tulee tosin vuotoinduktanssista johtuva piikki ylimääräiseksi kuormaksi ellei sitä erikseen poisteta. No, käytännössä kai ihan sama asia vaikka kirjallisuudessa tuota joskus korostetaan

Vierailija

Paul M:

Edellä olevassa kytkennässä muuten näyttäisi siltä, että magnetointienergia ei pääse purkautumaan vaan nostaa jännitteet niin että joko transistori tai diodi tuhoutuu ensimmäisellä pulssilla. Mutta olen vähän jo ruosteessa ja saatan tulita väärin. Jos virta kulkee diodin läpi transistorin siirtyessä johtavaan tilaan niin silloin käy kuten totesin. Minusta toision kelan pitäisi olla toisin päin tai sitten siellä pitäisi olla kommutointidiodi.



Kyllä tuo näyttäis ihan toimivalta kytkennältä. Ensin transistorin kautta varataan kelaan energiaa, sitten kun transistorin virta katkaistaan, back-emf purkautuu diodin kautta kondensaattoriin C. Back_emf-jännite ei nouse korkeaksi, koska sitä kuormitetaan, eli varataan tuota kondensaattoria.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Lainaus:
"Tossaha on diodi joka estää jännittee järjetömä nousu."

Diodi on sitä varten, että kondensaattoriin varastoitu energia ei pääse purkautumaan kelan läpi. Siis tasasuuntaaja.

Lainaus:
"Back_emf-jännite ei nouse korkeaksi, koska sitä kuormitetaan, eli varataan tuota kondensaattoria."

Muuntajaan varastoitunut energia tuossa siirretään kondensaattorin energiaksi. Jännite voi periaatteessa nousta kuinka korkeaksi tahansa. Kondensaattori ei toimi kuormana, se vain varastoi energiapulssit. Sen jännite nousee sitä korkeammalle, mitä enemmän siihen ladataan energiaa.

Käytännössä jännitteen rajoittaa muuntajan hajakapasitanssi tai sitten kondensaattori, joka on kytketty kytkimen rinnalle, niinkuin telkkarivastaanottimessa tai Ruhmkorffin kipinäinduktorissa, jota usein auton sytytyslaitteissa käytetään.

Jos ei hajakapasitanssia tai kondensaattoria olisi, niin jännite nousisi periaatteessa äärettömäksi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
Muuntajaan varastoitunut energia tuossa siirretään kondensaattorin energiaksi. Jännite voi periaatteessa nousta kuinka korkeaksi tahansa. Kondensaattori ei toimi kuormana, se vain varastoi energiapulssit. Sen jännite nousee sitä korkeammalle, mitä enemmän siihen ladataan energiaa.

Käytännössä jännitteen rajoittaa muuntajan hajakapasitanssi tai sitten kondensaattori, joka on kytketty kytkimen rinnalle, niinkuin telkkarivastaanottimessa tai Ruhmkorffin kipinäinduktorissa, jota usein auton sytytyslaitteissa käytetään.

Jos ei hajakapasitanssia tai kondensaattoria olisi, niin jännite nousisi periaatteessa äärettömäksi.




Ei se kuinka korkeaksi tahansa voi nousta. Senhän voi laskeakin, kun tunnetaan transistorikytkimen, kelan ja ohjauspulssin ominaisuudet. Siihen vaikuttaa mm. kelan ja kytkimen (kollektori-emitteri) kapasitanssi, sekä transistorin on_to_off-aika. Ja tietysti käytännön hakkurissa on aina kuormaakin, mutta back-emf kuormittamattomana käytännössä saa määrätyn arvon, eikä se ole lähellekään ääretöntä. Ja hyvin nuo kestää myös ilman kuormaa, kun komponentit mitoitetaan oikein.
Ja kai sekin jotain meinaa, kun back_emf-pulssin aikana tuo varauskondensaattori on kytkeytynyt kelan rinnalle.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Niin, sen jännitteen rajoittaa nimenomaan hajakapasitanssi, jos ei ole mitään piiriin tarkoituksella kytkettyä kondensaattoria. Transistorin sulkuaikakin määräytyy pääasiassa kollektori-kanta-kapasitanssista.

Jos olisi käytössä mekaaninen kytkin, niinkuin kipinäinduktorissa, niin siinäkin olisi kapasitanssia.

Hakkuripowereissa ei useinkaan haeta mitä tahansa mitensuurta jännitettä tahansa, ja siksi kytkimen kärkien tai transistorin emitteri-kollektori-välille kytketään kondensaattori, jolloin pystytään määräämään huippujännitteen arvo. Esimerkiksi katodisädeputkitelkkareissa tuo kondensaattori valitaan siten, että juovan paluuajaksi saadaan esim. 10 us, jolloin pyyhkäisyaika on 54 us, ja kiihdytysjännite on hallinnassa. Toisinaan juovapoikkeutusmuuntajaan järjestetään resonanssipiiri kolmannelle ja mahdollisesti viidennellekin harmooniselle, jolloin saadaan tasalatvainen pulssi toisiosta.

Jos luotetaan pelkästään hajakapasitansseihin, ollaan ns. heikoilla jäillä. Kärpäslätkän jännite on jossakin 2,5 kV tienoilla, ja se riippuu erittän paljon yksilöstä ja kuormituksesta.

Fly-back-lähde on luonteeltaan virtalähde toisin kuin muut hakkurilähteet, jotka ovat jännitelähteitä.
Kuormitusvirta määrää viime kädessä sen lähtöjännitteen.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Pitää nyt senverran oikaista, kun olet takertunut noitten poikkeutuskelojen ohjaukseen. Erona tuohon fly_back-hakkuriin on se, että back_emf-pulssin aikana kelan rinnalle ei kytkeydy suurta varauskondensaattoria. Miten mahtais säteen paluupoikkeutusajalle käydä, jos näin olisi.

Fly-back-lähde on luonteeltaan virtalähde toisin kuin muut hakkurilähteet, jotka ovat jännitelähteitä.
Kuormitusvirta määrää viime kädessä sen lähtöjännitteen.



Flyback-hakkuristakin pystyy tekemään jäykän jännitelähteen (ohjaus-)pulssin leveysmodulaatiolla (eli annostellaan kelaan varastoituvaa energiaa) ja takaisinkytkennällä.
(ja myös muuntyyppisistä hakkureista vakiovirtalähteen virtaan verrannollisella takaisinkytkennällä, joka säätää pulssinleveyttä).

Ja se kärpäslätkänkin jännite asettuu määrättyyn arvoon, eikä se siitään nouse, vaikka päivän odottelis, vaikka sen kondensaattorin rinnalla olevan suurohmisen kuorman eli bleeder-vastuksen ottais pois. Muuta kuormaahan siellä ei ole, ennenkuin kärpänen lentää verkkoon.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Tuo fly-back-nimitys tulee nimenomaan juuri telkkarin juovapääteasteesta, jossa fly-back- eli juovanpalautuksen aikana, jolloin säde palaa vasempaan laitaan, ulkomaankielellä fly back, syntyvä jännitepulssi tasasuunnataan kondensaattoriin, ja jännitettä voidaan sitten käyttää suurjännitteenä elektronien kiihdytyksessä tms. tarkoituksessa.

Koska tuo pulssi on magneettikentän energiana, niin se tulee kelasta virtapulssina. Virtapulssin synnyttämä jännite riippuu siitä, mikä on kuorma.

http://www.selectronic.fr/includes_sele ... DA8140.pdf

Tuossa kuvassa Fig 4. on esitetty juovapääteasteen kytkentä.
Deflection circuit eli poikkeutuspiiri pitää sisällään juovapäätetransistorin, free-wheeling-diodin, kondensaattorin, joka on transistorin kollektori-emitterivälissä, juovapoikkeutuskelan, jolla ei hakkurivirtalähteessä ole merkitystä, ja sitten juovamuuntajan ensiökäämin kollektorilta plussaan.

Transistorin kollektorin ja emitterin välillä olevan kondensaattorin oikea mitoitus on ensiarvoisen tärkeää, että saadaan oikeanmuotoinen poikkeutusvirta ja oikeankokoinen pulssi muuntajan toisiosta.

Kuvassa Fig 9 oikealla on hämärä kuva siitä, kuinka transistorin kollektorivirta kasvaa lineaarisesti poikkeutuksen aikana, ja sen alla jännite, joka syntyy poikkeutusvirran katketessa. Tuo hiukan sinipulssia muistuttava pulssi kestää suunnilleen juovanpalautuksen eli fly-backin ajan.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat