YK:n tulevaisuus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitä olette mieltä? Onko YK jo aikansa elänyt laitos, ja jos on, niin miten se tulisi korvata?

Kommentit (12)

Vierailija
Toinen tuleminen
Mitä olette mieltä? Onko YK jo aikansa elänyt laitos, ja jos on, niin miten se tulisi korvata?

YK on välttämätön kansojen keskustelufoorumi, mutta sitä pitäisi rajusti kehittää.
Ensinnäkin Turvallisuusneuvoston viiden pysyvän valtion Veto-oikeus tulisi poistaa tai sitä pitäisi rajoittaa. Yksi ainoa jäsen voi estää minkä tahansa Turvallisuusneuvoston aloitteen, mistä tahansa itselleen epäedulliseksi katsomastaan syystä.

Yleiskokousta pitäisi elvyttää. Kaikki hallintojärjestelmät perustuvat lakiin, ja laillisuuden edistämisen tärkein instituutio on lakiasäätävä elin.
Nyt annetaan liikaa painoarvoa valtiolliselle suvereniteetille, mikä johtaa omituiseen anarkian ja konservatismin yhdistelmään.
Nyt Yleiskokouksen päätökset ovat sitovia vain, jos jokainen jäsenvaltio vahvistaa ne erikseen sopimuksella.
Jos Yleiskokouksen ajatellaan vähitellen kykenevän valvomaan koko ihmiskunnan etuja, koska kaikki kuitenkin ovat riippuvaisia toisistaan, niin sen päätösten olisi saatava lain voima ja mahdollisuudet niiden täytäntöönpanoon ja pakotteisiin.

Monet ihmiset pelkäävät, että kansainväliset poliittiset instituutiot väistämättä kehittyvät kohti liikakeskittymistä ja byrokratiaa, joten kansainväliseen hallintoon tähtäävien rakenteiden pitää pystyä takaamaan, että vastuu päätöksenteosta jää sille tasolle, mitä asia kulloinkin koskee.
Hallintoa pitää yhtä aikaa sekä hajauttaa kansallisvaltioiden ja jopa paikkakuntien tasolle, että keskittää kansainvälisille järjestöille vain siltä osin, missä kansallisvaltiot eivät voi toimia yksin. Järjestöt voisivat puuttua tilanteisiin, jossa kysymys on kansojen ja jäsenvaltioiden oikeuksien turvaamisesta. Kaikki muut asiat tulisi siirtää kansallisten ja paikallisten elinten tasolle.

Kansainvälisen järjestyksen suunnittelussa olisi erityisesti huolehdittava siitä, että se ei ajan myötä rappioidu minkäänlaiseksi despotismiksi, oligarkiaksi tai demagogiaksi, mikä turmelisi siihen kuuluvien poliittisten elinten hengen ja koneiston.

Jos ihmiset epäilevät, ettei kansainvälisiä instituutiota tarvita, niin tähän loppuun vielä muistutus koko ihmiskuntaa koskevista ikävistä, mutta poistettavissa olevista ongelmista: sodat ja sotaisa rasismi, uskonnollinen fanaattisuus, materialismi, mikä muistuttaa syöpäkasvaimen leviämistä ihmisruumissa, hillitsemätön kapitalismin moraalittomuus ja poliittinen korruptio, järjestäytynen rikollisuuden kasvu sisältäen jopa ihmis- ja elinkaupan, väkivallan leviäminen, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun laajeneminen, naisten ja lasten kohtaama epäoikeudenmukaisuus. Ainakin miljardi ihmistä elää sietämättömässä köyhyydessä ja yli kolmannes maailmasta on lukutaidotonta.
Puhumme ihmisoikeuksista, mutta ilman kansainvälistä hallintoa ja oikeutta, ne jäävät merkeiksi paperille.

Vierailija
kaksoispilari
Toinen tuleminen
Mitä olette mieltä? Onko YK jo aikansa elänyt laitos, ja jos on, niin miten se tulisi korvata?



YK on välttämätön kansojen keskustelufoorumi, mutta sitä pitäisi rajusti kehittää.
Ensinnäkin Turvallisuusneuvoston viiden pysyvän valtion Veto-oikeus tulisi poistaa tai sitä pitäisi rajoittaa. Yksi ainoa jäsen voi estää minkä tahansa Turvallisuusneuvoston aloitteen, mistä tahansa itselleen epäedulliseksi katsomastaan syystä.

Yleiskokousta pitäisi elvyttää. Kaikki hallintojärjestelmät perustuvat lakiin, ja laillisuuden edistämisen tärkein instituutio on lakiasäätävä elin.
Nyt annetaan liikaa painoarvoa valtiolliselle suvereniteetille, mikä johtaa omituiseen anarkian ja konservatismin yhdistelmään.
Nyt Yleiskokouksen päätökset ovat sitovia vain, jos jokainen jäsenvaltio vahvistaa ne erikseen sopimuksella.
Jos Yleiskokouksen ajatellaan vähitellen kykenevän valvomaan koko ihmiskunnan etuja, koska kaikki kuitenkin ovat riippuvaisia toisistaan, niin sen päätösten olisi saatava lain voima ja mahdollisuudet niiden täytäntöönpanoon ja pakotteisiin.

Monet ihmiset pelkäävät, että kansainväliset poliittiset instituutiot väistämättä kehittyvät kohti liikakeskittymistä ja byrokratiaa, joten kansainväliseen hallintoon tähtäävien rakenteiden pitää pystyä takaamaan, että vastuu päätöksenteosta jää sille tasolle, mitä asia kulloinkin koskee.
Hallintoa pitää yhtä aikaa sekä hajauttaa kansallisvaltioiden ja jopa paikkakuntien tasolle, että keskittää kansainvälisille järjestöille vain siltä osin, missä kansallisvaltiot eivät voi toimia yksin. Järjestöt voisivat puuttua tilanteisiin, jossa kysymys on kansojen ja jäsenvaltioiden oikeuksien turvaamisesta. Kaikki muut asiat tulisi siirtää kansallisten ja paikallisten elinten tasolle.

Kansainvälisen järjestyksen suunnittelussa olisi erityisesti huolehdittava siitä, että se ei ajan myötä rappioidu minkäänlaiseksi despotismiksi, oligarkiaksi tai demagogiaksi, mikä turmelisi siihen kuuluvien poliittisten elinten hengen ja koneiston.

Jos ihmiset epäilevät, ettei kansainvälisiä instituutiota tarvita, niin tähän loppuun vielä muistutus koko ihmiskuntaa koskevista ikävistä, mutta poistettavissa olevista ongelmista: sodat ja sotaisa rasismi, uskonnollinen fanaattisuus, materialismi, mikä muistuttaa syöpäkasvaimen leviämistä ihmisruumissa, hillitsemätön kapitalismin moraalittomuus ja poliittinen korruptio, järjestäytynen rikollisuuden kasvu sisältäen jopa ihmis- ja elinkaupan, väkivallan leviäminen, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun laajeneminen, naisten ja lasten kohtaama epäoikeudenmukaisuus. Ainakin miljardi ihmistä elää sietämättömässä köyhyydessä ja yli kolmannes maailmasta on lukutaidotonta.
Puhumme ihmisoikeuksista, mutta ilman kansainvälistä hallintoa ja oikeutta, ne jäävät merkeiksi paperille.

Eihän tuo laitos käytännössä ole toiminut viimeiseen 30-vuoteen!

Mutta miten esim länsi ja kehitysmaat voisivat istua yhdessä samassa päättävässä elimessä, kun ne yleensä ovat ilmiriidassa ???

Vierailija
Toinen tuleminen
Eihän tuo laitos käytännössä ole toiminut viimeiseen 30-vuoteen!
Mutta miten esim länsi ja kehitysmaat voisivat istua yhdessä samassa päättävässä elimessä, kun ne yleensä ovat ilmiriidassa ???

Eihän se ole toiminut, siksi juuri sitä pitää muuttaa. Lännen kansojen tulee itse ymmärtää luopua osasta itsekyydestään, jos ei luovuta ja olla kypsiä muutokseen, toimitaan kuten ennenkin ja ongelmat kasaantuvat.
Mikä on oma ehdotuksesi nykytilanteen korjaamiseksi?

Vierailija

Ainakaan TN:ään ei pitäisi hyväksyä Kiinan kaltaisia vapautta riistäviä kommunistivaltioita.

Suur- tai supervaltojen erityisoikeuksien poistaminen on myöskin epärealistinen ja luonnoton pyrkimys, eikä tule onnistumaan.

Vierailija
Imagine
Ainakaan TN:ään ei pitäisi hyväksyä Kiinan kaltaisia vapautta riistäviä kommunistivaltioita.

Suur- tai supervaltojen erityisoikeuksien poistaminen on myöskin epärealistinen ja luonnoton pyrkimys, eikä tule onnistumaan.

Totta! Eli antaa "kansojen kongressien" hajota! Isot päätöksen tehdään kuitenkin muualla! Muut alistukoot siis siihen!

Vierailija
Toinen tuleminen
Imagine
Ainakaan TN:ään ei pitäisi hyväksyä Kiinan kaltaisia vapautta riistäviä kommunistivaltioita
Suur- tai supervaltojen erityisoikeuksien poistaminen on myöskin epärealistinen ja luonnoton pyrkimys, eikä tule onnistumaan.

Eli antaa "kansojen kongressien" hajota! Isot päätöksen tehdään kuitenkin muualla! Muut alistukoot siis siihen!

Asioita pitää käsitellä tarpeeksi pitkällä tähtäimellä, jossa sata vuottakin on vielä lyhyt jakso, mutta jostain on alettava.
Eivät aiemmat suurvallat tietenkään hetkessä luovu erityisoikeuksistaan, jos nyt sitten Saksaa ja Ranskaa voidaan nykyisellään edes enää pitää suurvaltoina. Kiina ja Intia ovat monilla mitta-asteikoilla mitattuna niitä suurempia eikä muslimivaltioitakaan pidä unohtaa.
TN on juuttunut historiaan, jolloin demokraattinen kehitys ei ollut vielä niin pitkällä kuin nykyään ja kaikenlisäksi jäsenvaltiot ovat poikenneet niistä säännöistä, mitä varten se alun perin perustettiin.

Meillä on valittavana kaksi tietä: vastakkainasettelun, jatkuvan asevarustelun ja keskinäisten kiistojen ja sotien tie. Tai voimme tunnustaa sen tosiasian, että kuulumme kaikki samaan ihmiskuntaan, kaikilla on samat perustarpeet ja että kaikkien muiden tekemiset vaikuttavat kaikkiin muihin.
Tavoitteena tulisi olla maailman valtioiden liitto, jonka hyväksi kaikki maailman valtiot luopuisivat kaikista vaateistaan sodankäyntiin, joistakin oikeuksistaan verotukseen ja kaikista oikeuksistaan aseistukseen paitsi omien alueidensa sisäisen järjestyksen säilyttämiseksi. Kansainvälistä rauhaa voitaisiin ylläpitää yhteisarmeijan avulla, jota ei voitaisi käyttää ainoankaan yksittäisen valtion omien etujen ajamiseen.

Tällaiseen tavoitteeseen olisi sisällytettävä kansainvälinen toimeenpanoelin, joka kykenisi käyttämään ylintä ja kiistatonta valtaa, jokaiseen vastahankaisenkin kansainyhteisön jäsenen kohdalla; maailmanparlamentti, johon kukin kansa valitsee jäseniä omasta maastaan hallitustensa vahvistamina ja korkein tuomioistuin, jonka tuomiot ovat sitovia sellaisissakin tapauksissa, missä kiistan osapuolet eivät olisi tuoneet asiaansa vapaaehtoisesti sen käsiteltäväksi.

Ihmiskunta ei tule selviämään jatkuvista valtataisteluista ja joukkotuhoon tähtäävistä asehankinnoistaan, jos ei uskalleta katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja tehdä päättäväisiä, käytännöllisiä ja toimintaan johtavia suunnitelmia, jotka ovat enemmän kuin vain jonkinlaisia kuvitteellisia visioita. Vaikka alkuun ajauduttaisiinkin vaikeisiin neuvottelukonflikteihin mainittujen tavoitteiden esiin ottamisen kautta, niin vähitellen kuitenkin kaikkien on kypsyttävä huomaamaan niiden tarkoituksenmukaisuus.
Yhtäkään valtiota ei voida johtaa ilman toimeenpanovaltaa, parlamenttia ja oikeuslaitosta, jos ne puuttuvat ollaan Irakin ja Afganistanin kaltaisissa tilanteessa. Sellaisen maailmanko me haluamme, vai sellaisen, missä jokaisen valtion ja myös yksittäisten kansalaisten turva lisääntyy yhteisen kaikkien edun huomioonottavan järjestyksen alaisuudessa.

Tietysti suurvaltojen on ensin päästävä näistä asioista keskinäiseen sopimukseen, mutta sen vaihtoehdon kuvitteleminen, että yksi tai pari suurvaltaa onnistuisi alistaa muut orjavaltiokseen, ilman että niitä kuultaisiin, on mahdoton yhtälö. Eikä tunnu houkuttelevalta sekään vaihtoehto, että suurvallat jakaisivat meidät pienet kansat omiksi etupiireikseen ja veronkantoalueikseen turvatakseen vain oman hyvinvointinsa.

Vierailija
kaksoispilari
Toinen tuleminen
Imagine
Ainakaan TN:ään ei pitäisi hyväksyä Kiinan kaltaisia vapautta riistäviä kommunistivaltioita
Suur- tai supervaltojen erityisoikeuksien poistaminen on myöskin epärealistinen ja luonnoton pyrkimys, eikä tule onnistumaan.

Eli antaa "kansojen kongressien" hajota! Isot päätöksen tehdään kuitenkin muualla! Muut alistukoot siis siihen!



Asioita pitää käsitellä tarpeeksi pitkällä tähtäimellä, jossa sata vuottakin on vielä lyhyt jakso, mutta jostain on alettava.
Eivät aiemmat suurvallat tietenkään hetkessä luovu erityisoikeuksistaan, jos nyt sitten Saksaa ja Ranskaa voidaan nykyisellään edes enää pitää suurvaltoina. Kiina ja Intia ovat monilla mitta-asteikoilla mitattuna niitä suurempia eikä muslimivaltioitakaan pidä unohtaa.
TN on juuttunut historiaan, jolloin demokraattinen kehitys ei ollut vielä niin pitkällä kuin nykyään ja kaikenlisäksi jäsenvaltiot ovat poikenneet niistä säännöistä, mitä varten se alun perin perustettiin.

Meillä on valittavana kaksi tietä: vastakkainasettelun, jatkuvan asevarustelun ja keskinäisten kiistojen ja sotien tie. Tai voimme tunnustaa sen tosiasian, että kuulumme kaikki samaan ihmiskuntaan, kaikilla on samat perustarpeet ja että kaikkien muiden tekemiset vaikuttavat kaikkiin muihin.
Tavoitteena tulisi olla maailman valtioiden liitto, jonka hyväksi kaikki maailman valtiot luopuisivat kaikista vaateistaan sodankäyntiin, joistakin oikeuksistaan verotukseen ja kaikista oikeuksistaan aseistukseen paitsi omien alueidensa sisäisen järjestyksen säilyttämiseksi. Kansainvälistä rauhaa voitaisiin ylläpitää yhteisarmeijan avulla, jota ei voitaisi käyttää ainoankaan yksittäisen valtion omien etujen ajamiseen.

Tällaiseen tavoitteeseen olisi sisällytettävä kansainvälinen toimeenpanoelin, joka kykenisi käyttämään ylintä ja kiistatonta valtaa, jokaiseen vastahankaisenkin kansainyhteisön jäsenen kohdalla; maailmanparlamentti, johon kukin kansa valitsee jäseniä omasta maastaan hallitustensa vahvistamina ja korkein tuomioistuin, jonka tuomiot ovat sitovia sellaisissakin tapauksissa, missä kiistan osapuolet eivät olisi tuoneet asiaansa vapaaehtoisesti sen käsiteltäväksi.

Ihmiskunta ei tule selviämään jatkuvista valtataisteluista ja joukkotuhoon tähtäävistä asehankinnoistaan, jos ei uskalleta katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja tehdä päättäväisiä, käytännöllisiä ja toimintaan johtavia suunnitelmia, jotka ovat enemmän kuin vain jonkinlaisia kuvitteellisia visioita. Vaikka alkuun ajauduttaisiinkin vaikeisiin neuvottelukonflikteihin mainittujen tavoitteiden esiin ottamisen kautta, niin vähitellen kuitenkin kaikkien on kypsyttävä huomaamaan niiden tarkoituksenmukaisuus.
Yhtäkään valtiota ei voida johtaa ilman toimeenpanovaltaa, parlamenttia ja oikeuslaitosta, jos ne puuttuvat ollaan Irakin ja Afganistanin kaltaisissa tilanteessa. Sellaisen maailmanko me haluamme, vai sellaisen, missä jokaisen valtion ja myös yksittäisten kansalaisten turva lisääntyy yhteisen kaikkien edun huomioonottavan järjestyksen alaisuudessa.

Tietysti suurvaltojen on ensin päästävä näistä asioista keskinäiseen sopimukseen, mutta sen vaihtoehdon kuvitteleminen, että yksi tai pari suurvaltaa onnistuisi alistaa muut orjavaltiokseen, ilman että niitä kuultaisiin, on mahdoton yhtälö. Eikä tunnu houkuttelevalta sekään vaihtoehto, että suurvallat jakaisivat meidät pienet kansat omiksi etupiireikseen ja veronkantoalueikseen turvatakseen vain oman hyvinvointinsa.

No mitäs sinä sitten kuvittelet tapahtuvan KUN nykyinen YK hajoaa? Ihan samantekevää mitä sinä UNLEMOIT, mutta minäpä kerron kuinka tämä homma oikein menee!

Ensinnäkin, USA ja sen länsiliittolaiset EIVÄT tule hyväksymään uusia suurvaltoja(kuten esim Intia, Japani ja Iran)YK:n turvallisuusneuvostoon! Samoin käy myös IMF:ssä ja WTO:ssa. Eiväthän ne hyväksyneet edes Venäjää!!!

Tällöin käy vain niin, että kaikki nämä laitokset vähitellen lahoavat. En tiedä syttyykö lännen ja kehitysmäiden välille lopulta sota(tavallaanhan sellaista käydään jo Lontoon ja Bagdadin kaduilla)mutta MIKÄÄN valtio ei vapaaehtoisesti luovu SENTISTÄKÄÄN omaa suverinisuuttaan! Ei edes sellainen RAPPIOVALTA kuin Pohjois-Amerikan Yhdysvallat! Ainoa mahdollisuus olisi PAKOLLA ALISTAA ihmiskunta hyväksymään uusi globaali maailmanjärjestys. Ja kuinka monta MILJARDIA ihmistä se sitten vaatisi kuolonuhreina

Vierailija
Toinen tuleminen
No mitäs sinä sitten kuvittelet tapahtuvan KUN nykyinen YK hajoaa? Ihan samantekevää mitä sinä UNELMOIT, mutta minäpä kerron kuinka tämä homma oikein menee!

Ensinnäkin, USA ja sen länsiliittolaiset EIVÄT tule hyväksymään uusia suurvaltoja(kuten esim Intia, Japani ja Iran)YK:n turvallisuusneuvostoon! Samoin käy myös IMF:ssä ja WTO:ssa. Eiväthän ne hyväksyneet edes Venäjää!!!


Mitä Kiina, Intia, Japani ja Iran siitä välittävät mitä Länsi hyväksyy tai ei. Ne kehittyvät valtavaa vauhtia ja osaavat kyllä hädän tullen liittoutua keskenään, vaikka koko Länttä vastaan.
Idän suurvaltoja ei enää nykyään tule luokitella miksikään ”takapajuloiksi” ja niillä on valtava asukasmäärä reservinään.
Länen kulta-aika on ohitse. Vähitellen aletaan ymmärtää myös yhteisen valuutan tarpeellisuus osana maailmankaupan yhdentymistä, mikä estäisi markkinoiden ennalta arvaamattomat heilahdukset.

Toinen tuleminen
Tällöin käy vain niin, että kaikki nämä laitokset vähitellen lahoavat. En tiedä syttyykö lännen ja kehitysmaiden välille lopulta sota(tavallaanhan sellaista käydään jo Lontoon ja Bagdadin kaduilla)mutta MIKÄÄN valtio ei vapaaehtoisesti luovu SENTISTÄKÄÄN omaa suverinisuuttaan!

Lontoo ja Bagdad kertovat kyvyttömyydestä tehdä yhteistyötä.
En epäile, ettei välillä voisi tulla takapakkia, mutta uskoisin, että samoin kuin Suomessa heimosodat loppuivat kansallisvaltion perustamiseen ja Euroopan maat luopuivat osasta suvereeniuttaan EU:n yhdistymiseksi samoin käy maailmanpolitiikan alueella. EU:n haittapuoli on se, että siellä on ryhdytty liikaa tunkeutumaan myös kansallisen päätöksenteon alueille. Yhteistyö ei saisi merkitä kloonautumista vaan työskentelyä yhdessä vain niillä alueilla, mihin kansallisvaltioista ei yksinään ole.

Toinen tuleminen
Ei edes sellainen RAPPIOVALTA kuin Pohjois-Amerikan Yhdysvallat! Ainoa mahdollisuus olisi PAKOLLA ALISTAA ihmiskunta hyväksymään uusi globaali maailmanjärjestys. Ja kuinka monta MILJARDIA ihmistä se sitten vaatisi kuolonuhreina

Mitä alistamista neuvottelu ja sopimusten solmiminen on? Pakko syntyy siitä, että jos yhteistyöhön ei ryhdytä maailmanlaajuiset ongelmat kasvavat niin suuriksi, että niiden aiheuttamat uhkat ja haitat ylittävät satakertaisesti sen pienen vähän, mistä suvereeniuden alueella pitäisi luopua. Maailmansodat osoittivat miten uhrit syntyvät, yhteistyö ei niitä tuota.
Jokaisen maan kehitys voimistuu, jos kollektiivisen turvallisuuden periaatetta sovelletaan myös muille kuin pelkän sotien lopettamisen alueelle. Tällaisia uhkia ovat mm. huumekauppa, ihmiskauppa ja muu globaali rikollisuus, ravinnon saannin ongelmat, energiavarat, maailmanlaajuiset sairaudet, biosfäärin saastuminen ja ilmastonmuutokset.
Mikään maa ei selviä nykymaailmassa ilman toisten tukea. Myös USA tietää tämän.

Vierailija

Y.K.:lle on käynyt kuten kansainliitolle aikanaan, kiitos U.S.A:n harjoittaman ulkopolitiikan. Silti mielestäni sillä on tärkeä sovittelijan rooli monissa konflikteissa. Päätöslauselmissa ja niiden toteuttamisessa tosin näkee että harvat ja valitut on ne ketä Y.K:n olemassaolo enää hyödyttää.

Vierailija
Texa
Y.K.:lle on käynyt kuten kansainliitolle aikanaan, kiitos U.S.A:n harjoittaman ulkopolitiikan. Silti mielestäni sillä on tärkeä sovittelijan rooli monissa konflikteissa. Päätöslauselmissa ja niiden toteuttamisessa tosin näkee että harvat ja valitut on ne ketä Y.K:n olemassaolo enää hyödyttää.

YK:lle on käynyt niin kuin on, koska se kykenemätön harjoittamaan selkärankaista politiikkaa, kuten USA tekee.

Uusimmat

Suosituimmat