Gravitaation vaikutusnopeuden teoria

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nyt kun foorumillemme on ilmaantunut koko joukko perseaukisia energia-/vetovoimateorioita ja savolaisia kosmologeja tuntuu ryömivän jokaisen kiven alta, niin manticorekin päättää työntää lusikkansa soppaan.

Lupaan osoittaa ikuista katkeruutta (poislukien Savor, jota inhoan jo muutenkin) sille, joka kumoaa tämän haudan vakavissani säveltämäni teoriani.

Käytetään gravitaation vaikutusnopeuden kuvaamiseen Newtonin vetovoimateoriaa ja gravitaatioredusoitua Plancin kvanttihypoteesia:

F=dE/dx ==> -GmM/r^2 =d(hf/b^2)/dx

$(-GmMb^2/hr^2)dx=$df ==> GmMb^2/hr = f muokataan tätä yhtälöä vielä aaltoyhtälöllä ja De Broglien kaavalla:
f=v/n, n=h/(mv)
saadaan, v=b(GM/r)^0,5
F=voima, E=energia, G=gravitaatiovakio, M=massa, m=kvantin massa, f=taajuus, n=aallonpituus, h=Plankin vakio, b=väliaineen vakiokerroin, v=gravitaation vaikutusnopeus.

Kuten jokainen laskemalla voi todeta, saadaan nopeuden yksiköksi todellakin m/s ja nopeus voidaan aina normeerata, suhteessa systeemin mittakaavaan, valonnopeudeksi väliaineesta riippuvalla vakiolla b.
Kun etäisyys r on pieni, niin v on suuri ja siis gravitaatiovaikutus ympäröiviin kappaleisiin on "välitön" ja näkymä normaali.

Ja täytyyhän teorian jotain aina ennustaakkin, jotta sketpisyys ja kereettiläisyys pääsisivät lyömään päitään yhteen.
Jos etäisyys kasvaa, kosmologisessa mittakaavassa, suureksi niin välitysnopeus lähestyy nollaa. Tästä seuraa, että vaikutus kaukaisimpiin kappaleisiin vähenee ja nämä pääsevät erkaantumaan liike-energiastaan johtuen aikayksikössä nopeammin kuin lähellä olevat massat. Johtopäätös siis on, että jokapuolella ja riittävän kaukana massapisteestä olevat muut massat etääntyvät, ja vieläpä etäisyyden kasvaessa dv/dx>0, kiihtyvällä nopeudella.

Pyydettäessä tämän fyysikot perseelleen lennättävän teorian saa myös In english

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Mistä päättelin? En mistään!
Koko idea on täysin hatusta vedetty, mutta omasta mielestäni syvemmältä kuin nimimerkki hekkun "painovoima mysteeri". Itse asiassa tämä on pelkkä taustatuen osoitus hekulle, koska on aina hyvä jos joku tuulettaa kaavoihin kangistunutta mieltämme. Asia on sama kun keskuspankki suorittaa tukiostoja valuutan heiketessä...

Hekun teoria on melkoisella tuuliajolla ja jo arvatenkin todettu hölynpölyksi ja seuraavaksi voisitte crakata tämän teorian!

Tässä mallissa on sentään selkeä motiivi ja matemaattinen malli, eikä vain joukkoa pelkkiä irrallisia lauseita, joista on vaikea sanoa juuta eikä jaata.

ja solmulle, ei olisi mikään ihme ajatella vetovoimaa kvantin aiheuttamaksi vaikutukseksi. Aivan kuten varauksella on postuloitu ominaisuus luoda kenttä ympärilleen, niin tässä mallissa massalla on ominaisuus säteillä.

En voi luvata kumoajalle tuhatta dollaria, mutta voin luvata Palstan virallisen inkvisiittorin arvonimen.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Lepomassattomat hiukkaset liikkuvat valon nopeudella.
Gravitoni on lepomassaton hiukkanen.
Siis:
Gravitoni liikkuu valon nopeudella.

Pienillä etäisyyksillä Heisenbergin epätarkkuusperiaate vallitsee, joten silloin gravitonien/fotonien nopeuksista ei voida puhua kuin todennnäköisyyksien kautta. Valon nopeus on tällöin todennäköisin nopeus, mutta sitä suuremmat ja pienemmät nopeudet ovat "sallittuja" lyhyessä mittakaavassa ja aikavälissä.

∞ = ω^(1/Ω)

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
choraq
Entä jos gravitonin lepomassa ei ole 0 vaan imaginäärinen tai reaalinen, mutta eri suuri kuin nolla?

Sitten yleinen suhteellisuusteoria menisi uusiksi.

∞ = ω^(1/Ω)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Imaginäärimassaiset hiukkaset eivät käsittääkseni voi siirtää informaatiota (tosin tämä oletus perustuu suhteellisuuteoriaan).

Gravitaatio siirtää informaatiota, joten mikäli edellinen oletus pitää paikkansa, gravitaation välittäjähiukkaset (sikäli kuin niitä on) ovat joko massattomia tahi reaalimassaisia hiukkasia. Todennäköisemmin massattomia kuin massallisia.

Itse kyllä arvelen että gravitoni on aika-avaruuden aaltoliikettä samoin kuin fotoni on sähkö- ja magneettikentän aaltoliikettä. Molem+pia voitanee käsitellä hiukkasena, mutta joissain tapauksissa aaltomallin mukainen lähestymistapa tuottaa järkevämpiä tuloksia.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Lepomassaton hiukkanen = kolmiulotteisesti laajeneva energiakeskittymä, joka lisää itsellään vastaan tulevan energia-aallon energiaa ja ei näin jatka olemistaan erillisenä energiakeskittymänä ilman valonnopeudella tapahtuvaa liikettä.

Tosin avautuu valonnopeudessakin erillisiksi vielä pienemmiksi energiakeskittymiksi, jotka laajenevat ja avautuvat energia-aaltoina, joilla tönivät toisiaan poispäin toisistaan.

Kohdatessaan atomin, sitä vastaan tulee atomin ytimestä niin tiheää energiaa, että sen energia palaa ikäänkuin loppuun ja tempautuu vastaan tulevan energia-aallon mukaan vastakkaiseen suuntaan, jolloin sen energia lisää tämän aallon tiheyttä/energiaa.

Ja näin on.

Savor

;):)

Vierailija

No Mouhohan löysi siitä jotain kumottavaa, tosin ihmettelen että tuollaisesta keksii mitään logiikkaa jota kumota.

Ja tuosta minulle omistamastani lauseesta.
Siis nykyfysiikan ongelmahan on juuri, ettei tuo kaava toimi. Siis makromaailmaa ja mikromaailmaa ei voida kuvata samassa kehyksessä(?). Joten--->voihan painovoimaa ajatella jonkinnäköisen kvantin aiheuttajaksi, en sitä väittänytkään. Tuo kaava vain ei päde

Vierailija

Gravitaation vaikutusnopeus todelllakin vähenee etäisyyden kasvaessa! Jos miellät, että v on aaltoilevaa gravitaatiovuota, jonka magnitudi riippuu seisovan aaltoliikkeen amplitudista, saat mielesi rauhoitettua.
Ja taas toisaalta: "gravitonin" valonnopeus?? Jos tyhjästä ilmestyisi jonnekkin massaa, niin havaitsisimmeko me sen vaikutuksen valonnopeudella? Koetta on kaiketi mahdoton järjestää.
Kuka on sanonut, etteikö epätarkkuusperiaate sisältyisi tähän teoriaan? Pienessä mittakaavassa "välittäjä hiukkasta" ei voi aaltoliikkeestä paikallistaa.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Manticore
Gravitaation vaikutusnopeus todelllakin vähenee etäisyyden kasvaessa! Jos miellät, että v on aaltoilevaa gravitaatiovuota, jonka magnitudi riippuu seisovan aaltoliikkeen amplitudista, saat mielesi rauhoitettua.



Nyt meni vähän ohi...

Manticore
Ja taas toisaalta: "gravitonin" valonnopeus?? Jos tyhjästä ilmestyisi jonnekkin massaa, niin havaitsisimmeko me sen vaikutuksen valonnopeudella? Koetta on kaiketi mahdoton järjestää.
Kuka on sanonut, etteikö epätarkkuusperiaate sisältyisi tähän teoriaan? Pienessä mittakaavassa "välittäjä hiukkasta" ei voi aaltoliikkeestä paikallistaa.

Valon nopeus on informaation välittymisen maksiminopeus joten kyllä, gravitaatioaallot/informaatio gravitaatiokentässä etenee valon nopeudella.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz

Nyt meni vähän ohi...

Ole ymmärtämättä!

Toinen seuraus/ennustus teoriastani on se, että seisovat aallot interferoidessaan voivat muodostaa avaruuteen degeneroituja pisteitä, joissa massaiseen hiukkaseen ei vaikuta vetovoimia ollenkaan! Todennäköisyys on suurimmillaan niissä pisteissä joissa klassinen teoriakin ennustaa vetovoimien kumoutumisen. Ilmiön todentaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä hiukkastasolla, jossa siis näitä pisteitä esiintyy, sähköiset voimat dominoivat gravitaatiovaikutusta.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Manticore
derz

Nyt meni vähän ohi...



Ole ymmärtämättä!



Mielihyvin.

Manticore
Toinen seuraus/ennustus teoriastani on se, että seisovat aallot interferoidessaan voivat muodostaa avaruuteen degeneroituja pisteitä, joissa massaiseen hiukkaseen ei vaikuta vetovoimia ollenkaan! Todennäköisyys on suurimmillaan niissä pisteissä joissa klassinen teoriakin ennustaa vetovoimien kumoutumisen. Ilmiön todentaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä hiukkastasolla, jossa siis näitä pisteitä esiintyy, sähköiset voimat dominoivat gravitaatiovaikutusta.

Tiesitkö, että tulevan kvanttigravitaatioteorian täytyy olla sopusoinnussa sekä kvanttiteorian että yleisen suhteellisuusteorian kanssa; siitä on voitava johtaa molemmat teoriat.
Tällä hetkellä tuo sinun teoriasi on ristiriidassa ainakin yleisen suhteellisuusteorian kanssa, sillä sen mukaan lepomassattomat hiukkaset liikkuvat aina vakionopeudella.

Pyysit kritiikkiä ja annoin sitä, ei tarvitse alkaa vihamieliseksi.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Tässä mallissa gravitaatiovaikutuksella on massaa johtuen seisovan aaltoliikkeen energiasta, joka saadaan relaation E=mc^2 kautta massaksi. Tästä nähdään jo suoraan, että "gravitonin" massa muuttuu liikkeen aikana, riippuen kuinka etäällä lähteestä ollaan!
"Gravitaatiohiukkanen" nyt fyysisestä pakosta liikkuu maksiminopeutta, eli valonnopeutta koska lähes c:tä kulkevan kappaleen liikessuunnasta tulevat "gravitonit" eivät voi kääntyä kappaleen sisään! Vaikutusnopeus se sijaan ei muutu.

Teoriastani voi myös johtaa sellaisenkin rajatapauksen, että lähes valonnopeutta liikkuvan kappaleen liikessuunnassa seisovien alltojen amplitudi ja siis energia kasvaa lähes rajatta, jolloin tälläisen liikkuvan massan tielle joutuva kappale repeytyy ennen varsinaista törmäystä. Gravitaation doppler efekti.

Vierailija
Manticore
Tässä mallissa gravitaatiovaikutuksella on massaa johtuen seisovan aaltoliikkeen energiasta, joka saadaan relaation E=mc^2 kautta massaksi. Tästä nähdään jo suoraan, että "gravitonin" massa muuttuu liikkeen aikana, riippuen kuinka etäällä lähteestä ollaan!
"Gravitaatiohiukkanen" nyt fyysisestä pakosta liikkuu maksiminopeutta, eli valonnopeutta koska lähes c:tä kulkevan kappaleen liikessuunnasta tulevat "gravitonit" eivät voi kääntyä kappaleen sisään! Vaikutusnopeus se sijaan ei muutu.

Teoriastani voi myös johtaa sellaisenkin rajatapauksen, että lähes valonnopeutta liikkuvan kappaleen liikessuunnassa seisovien alltojen amplitudi ja siis energia kasvaa lähes rajatta, jolloin tälläisen liikkuvan massan tielle joutuva kappale repeytyy ennen varsinaista törmäystä. Gravitaation doppler efekti.

Aajatuskulkusi jäi jokseenkin hämäräksi sen sisäisen kehittelyn kannalta, tai en edes viitsi avata sitä.

Ulkoisesti kuitenkin kiinnitin huomiota SEISOVAAN AALTOLIIKKEESEEN.
Sitä tässä yhteydessä kuvaa myös käyttämäni sana KENTTÄ. Ja tämän kentän eli seisovan aaltoliikkeen ominaisuus on siirtää kohdetta kohti gravitaation lähdettä aiheuttamallaan kiihtyvyydellä.

Gravitonin ja yleensä siruhiukkasten massa ei muutu eikä sen valon nopeus. Sen sijaan vaikutushan tunnetusti muuttuu käänteisessä suhteessa etäisyyden neliöön; vaikutus laajenee lähteestä pallopintana.

Vaan on tunnetusti erimielisyys laitostieteen, joka näkee vaikutuksen aitovoimana, ja minun kesken, joka näen sen energiavaikutuksena.
Ja mikähän on sinun kantasi. Sinulla on ikäänkuin uusi teoria, kerrot, että vanhan Newtonin pohjalta, mutta tuohon ilmeiseen tärkeään kiistakysymykseen et ole ottanut mitään kantaa. Tärkeä merkitys ajatellessa vaikka Auringon fuusio-oloja tai tiheämassoja/mustia aukkoja.

Vierailija

Auttaisiko pari faktaa selkiyttämään ajattelua. Lähin tähti Auringon jälkeen sijaitsee noin neljän valovuoden päässä. Linnunradan koko on noin 100.000 valovuotta. Tähdet ja galaksit ovat jatkuvassa liikkeessä suhteensa toisiinsa.

Jos painovoimalla olisi välitysmekanismi, ja se etenisi valon nopeudella, syntyisi kummallinen tilanne. Painovoima näyttäisi suuntautuvan johonkin, missä painovoiman aiheuttaja oli joskus muinoin, ja nyt se näyttäisi suuntautuvan tyhjään avaruuteen.

Välitysmekanismi painovoiman selittäjänä on siksi mahdoton.

Henry Haapalainen

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat