Seuraa 
Viestejä45973

Onko kokemuksia ko.testistä ja mitä mieltä olet siitä?

Itse olen sen verran hyväkuntoinen, ettei syke kävelemällä nouse 80% maksimisykkeestä. Eli minulle ei testi anna verrattavia tuloksia.

Sivut

Kommentit (26)

iisakka
Seuraa 
Viestejä848

Olen siinäkin testissä ollut. Se on tosiaan jokamiehen testi, eikä urheilijoita varten. Hyväkuntoinen ei tosiaan tahdo saada sykettä kävellen tarpeeksi ylös ellei nyt ihan kilpakävelytekniikkaan siirry, ja se taas ei tuossa testissä ole tarkoitus.

Kävelylläkin saa sykkeet ylös, kun suorittaa sen maastossa, jossa on korkeuseroja ja muuta hidastetta, kuten poluilla kävellessä, jossa vartalo kuormittuu myös, sekä koordinaatio kehittyy.
Repun kanssa mäkisessä umpimetsässä kovaa, niin ei ole huolta nouseeko sykkeet.

Testit sopivat aloittelijoille, jolla saa kokemattomana jonkinlaista kuvaa kunnostaan tai pääsee sitä muihin vertailemaan.
Säännöllisesti kuntoilevalle kertovat omat tuntemukset ja kello kaiken tarpeellisen, jotta sitä voi suorittaa mitä kunto ja mieliala sallivat.
Tuntemuksiensa tulkinta ja rasitustason oikea säätäminen on tärkeimpiä asioita. Tietysti riittävä palautumisaika ja hyvä ravinto on välttämätön.

Kuntoilussakin on kehitystasoja, joille etenee jos jaksaa toimia oikein päästäkseen erillaisten kynnysten yli. Oppii erottamaan tasot toisistaan ja pyrkimään ylemmälle tasolle. Takapakkeja tulee ja ne oppii hyväksymään ja jaksaa aloittaa taas alusta.

Hieman yleistävää, mutta noin se pääpiirteissään menee. Kilpailumentaliteetti tuo omat kiemuransa siihen, mutta se ei kuulu kuntoiluun vaan on vain rasite.

Niin ja kuntoilu pitää sovittaa muihin velvollisuuksiin, joita ei kannata väheksyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Testiä käytetään mm. kuntoutuksen seurantamittarina - vaikuttavuuden mittarina.

Testi tehdään ensimmäisellä kuntoutusjaksolla ja viimeisellä eli noin vuoden välein.

Seurannassa mm. meillä tehdään testiä. Kuntoutuksen seuranta kestää ad kaksi vuotta. Seuranta räätälöidään: yleensä kuuden kuukauden kuluttua ensimmäinen interventio, seuraava vuoden kuluttua kuntoutuksen päätösjaksosta ja kolmas kahden vuoden kuluttua.

UKK-kävelytesti sopii helppoutensa takia hyvin.

"UKK-kävelytesti

UKK-instituutissa kehitetty UKK-kävelytesti mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä.

Kävelytesti sopii kuntotestiksi terveille 25-65 -vuotiaille, joilla ei ole ripeää kävelyä rajoittavaa sairautta tai vammaa tai sydämen sykkeeseen vaikuttavaa lääkitystä. Se antaa luotettavan testituloksen myös ylipainoisille ihmisille.

Sen sijaan erittäin hyväkuntoisille testi ei sovellu.
Heille suosittelemme Fitware -testiä."

http://www.vesihelmenfysioterapia.fi/Do ... avelytesti

http://www.ukkinstituutti.fi/fi/85

Millä tavalla kuntoindeksi siis määritetään tuossa testissä? Kävelyyn käytetyn ajan perusteellako, vai keskisykkeen perusteella, vai miten? Pitäisikö syke siis saada väh. 80 prosenttiin maksimista?

Itsehän en noita testejä tee, meillä fysiotereapeutit suorittavat ne, mutta hivenen tunnen.

Testitulokseen eli kuntoindeksiin vaikuttavat: kävelyyn käytetty aika ja syketaso, sukupuoli, ikä, paino ja pituus.

UKK- istituutin kehittämän kaavion mukaan lasketaan kuntoindeksi.

Sykemittari kiinnitetään kävelyn ajaksi ja syke mitataan kahden kilometrin kävelyn jälkeen. Tarkoitus on kävellä niin ripeästi kuin jaksaa.

"Kävelytesti on yleiskuntoa mittaava epäsuora testi, joka soveltuu isolle osalle aikuista väestöä. Testi ei vaadi maksimaalista ponnistelua, ja on saavuttanut suuren suosion. Meillä Suomessa tehdään yleensä 2 kilometrin kävelytesti, joka tunnetaan myös UKK-instituutin kävelytestinä (testi on kehitetty UKK-instituutissa). Testissä kävellään kahden kilometrin matka mahdollisimman ripeästi. Tulos lasketaan kummallekin sukupuolelle erikseen iän, kehon painoindeksin, kävelyyn kuluneen ajan ja kävelyn lopussa mitatun sydämen lyöntitaajuuden perusteella. Testin tulos on joko arvioitu maksimaalinen hapenkulutus tai sen perusteella laskettu kuntoindeksi."

Tuolta löytyy laskentakaavio.

http://ffp.uku.fi/clinic/walk.htm

hamppi
Seuraa 
Viestejä148
MD

Miten voi olla "ylipainoisella" henkilöllä huononpi kunto kuin normaalipainoisella, jos/kun täyttää kaikki muut kohdat samalla lailla.

Luulis sen ylipainoisen kunnon olevan parenpi, ainakin mulla(normaalipainoinen) tarvis olla parenpi kunto kun olis repussa 30kg kiviä ja tarvis päästä samaan aikaan samalla sykkeellä.

Kyllä 150 kg ruhon liikuttamiseen kaksi km tarvitaan parempi kunto (tarvitsee enemmän energiaa) kuin 50 kg samassa ajassa.

Ei aasikaan jaksa kulkea samaa vauhtia lastin kanssa kuin ilman ja pulssikin siinä tuppaa nousemaan.

Ylipainoisen kunto on parempi, jos se kulkee saman matkan, samassa ajassa, samalla sykkeellä, kuin laiha toverinsa.

Minäkin kokeilin tuota taulukkoa, enkä oikein ymmärtänyt. Pitää kysyä fysioterapeuteiltamme.

Kokeilin uudelleen tuota taulukkoa. Kyllä se toimii tavallisen kuntoisilla, mutta ei huippukuntoisilla. Testistähän sanotaankin, että se ei sovellu erittäin hyvä-huippukuntoisille.

"Sen sijaan erittäin hyväkuntoisille testi ei sovellu.
Heille suosittelemme Fitware -testiä."

UKK-testin kuntoindeksin viitearvot, eli ne arvot joihin tuloksia verrataan, perustuvat tutkimukseen, jonka otos oli 160 tamperelaismiestä ja -naista. Henkilöt olivat 20-65 vuotiaita.

Sanoisin, ettei kovin kattava otos;)

Lähinnä testi on mielestäni hyvä nimenomaan aerobisen kunnon seurantaan samalla henkilöllä.

Niin ja se olikin n. 85% maksimisykkeestä, johon pyrittiin testin aikana. Testihän pitää suorittaa tasaisella alustalla, eli ei toivoakaan sykkeen noususta sinne asti...

Itselläni tuo UKK testin tulos ei vakuuttanut. Olen aktiiviurheilija ja mm. juoksen yli 3000 Cooperissa (37 vuotta ikää) ja UKK testin mukaan kuntoni on keskinkertainen. Loppusykkeeni kävelytestissä oli 95, eli tuo varmaankin pilasi tulokseni luotetettavuuden, olis pitänyt saada nostettua ylemmäs.

hamppi

Miten voi olla "ylipainoisella" henkilöllä huononpi kunto kuin normaalipainoisella, jos/kun täyttää kaikki muut kohdat samalla lailla.



Eräs tuttavani, joka harrastaa painonnostoa ja on aikoinaan kuulunut hiihdossa maajoukkuevalmennettaviin sai UKK-testistä tuomion "olet rapakuntoinen ja merkittävästi ylipainoinen" vaikka oikeasti huippukuntoinen onkin. Kaverilla taitaa olla tuomio kehystettynä seinällä vielä tänä päivänä.

Vähän aikaa kun leikin tuolla laskurilla, selvisi:

Loppusyke pitää todellakin saada korkealle ja siis kävellä todella kovaa. Tällöin tuo testi antaa todenmukaisempia tuloksia hyväkuntoisille. Tällaisenaan se toimii vain henkilöille joilla syke nousee jo kävellessä helposti. Eli testi on myös erityisen herkkä sykkeen mittauksen virheille.

David
Seuraa 
Viestejä8877

Itselläni kävi tuon UKK-testin kanssa oikeastaan toisinpäin. Kunto oli muka hyvä, vaikka tiesin että ei ole. Minulla tahtoo syke olla hidas tiettyyn rajaan saakka, mutta olen sitten "poikki" kun syke vihdoin suostuu nousemaan.

En tiedä mikä mystinen probleema on siinä, että sykkeen reagointi tuntuu olevan pahasti viiveellistä. Pitkässä ja reippaassakaan kävelyssä syke ei nouse juuri mihinkään, mutta heti kun tulee vähänkään pidempijaksoista voimakkaan ponnistelun tarvetta (mäen nousua esim. hölkäten / hiihtäen) niin sitten "happi" loppuu kuin seinään (eli todellinen kunto on korkeintaan keskiverto).

Mulle tulee hiki aika tarkkaan 10min kohdalla, jos tekee jotain raskasta, esim reipas pyöräily tai juoksu.

En tiedä miten huonokuntoisilla, luultavasti aikaisemmin. Vasta hikeentyessä elimistö alkaa käyttämään energiaa tehokkaasti. Siksi kilpaurheilijat lämmittelevät itsensä kunnolla. Esim ennen maratonia he saattavat hölkätä 5km.

Kysymys kuuluu, että miten lämmittely vaikuttaa UKK-indeksiin?

Polar sykemittareissa on ko. testi jossa on lämmittelyjaksokin.

Enemmän kyllä vaikuttaa orientoituminen kävelyyn. Jokainen asiaan perehtynyt on havainnut tauon jälkeen sen olevan sujumatonta ja epämukavaa ja vasta kilometrijen myötä tulee sujuvuus ja mukavuus ja nopeus.

mustikka
Seuraa 
Viestejä81

Sorry kaivelin täältä vanhan ketjun, mutta kun aihe on sama ja tässä olikin hyviä kommentteja.

Etsiskelin siis vähän verrokkeja UKK-testin luotettavuudelle ja siihen, millaisissa tilanteissa sitä tulisi käyttää. Olin kuntoutuksessa, jossa kuntoluokkani oli 1 eli heikkotasoisen alapuolella (kuntoindeksi 56). En ihmetellyt tulosta, mutta mutisin vastaan, että sehän ei mittaa kuntoani ollenkaan. Olin useampaan kertaan sanonut, että jalkani ei toimi kunnolla, josta syystä liikkumiseni on käynyt vaivalloiseksi. Kummassakin jalassa on mortonin neurooma, toinen "halvaantuu" jo alle 2km matkalla, niin että jalkaterä kääntyy sisäänpäin ja sitä saa raahata perässä. Toinen jalkaterä väsyy ja alka läpsyä. Lisäksi lonkat eivät suoristu kunnolla.

Testin ja kuntotuksen jälkeen menin urheilulääkärille, joka diagnosoi krooniset tulehdukset lonkkabursissa ja pakaralihaksen jänteen ärhäkän tulehduksen. Kuntoutuksessa minulle vaan hoettiin, että kyllä sinun nyt pitäisi liikkua enemmän (olen siis himokävelijä ja vaellan harrastukseksi). Tuntui, ettei kukaan uskonut minun liikkuvan ollenkaan. Joo, kyllä, viimeaikoina se on ollut huonoa, mutta selvisipä ainakin osittainen syykin. Urheilulääkäri laittoi minut seuraavaksi reumalääkärille, koska hänestä selkäsairauteni on selvästi reumaperäinen.

Tästä UKK-testistä ja kuntoutuksesta... ihan se ja sama!!! Sitä kautta tulokseni ei parane, enkä kuntoudu... mutta eikös jollain ASLAK-kurssilaisella ollut sama kokemus? Ja vieläpä Peurungasta, niin kuin omanikin? Me käveltiin vielä ulkona auraamattomalla tiellä, johon oli yöllä satanut 10cm lunta. UKK-testi siis ainakin osoitti, että en oikeasti voi kävellä, niinkuin olen pitkään yrittänyt lääkäriä vakuuttaa.

meillä on kova tarve = kukaan järkevä ei halua meille töihin
meillä on jatkuva tarve = aikataulut kusee pahan kerran
kilpailukykyinen palkka = noin 60% liiton suosituksesta

hamppi
MD



Miten voi olla "ylipainoisella" henkilöllä huononpi kunto kuin normaalipainoisella, jos/kun täyttää kaikki muut kohdat samalla lailla.

Luulis sen ylipainoisen kunnon olevan parenpi, ainakin mulla(normaalipainoinen) tarvis olla parenpi kunto kun olis repussa 30kg kiviä ja tarvis päästä samaan aikaan samalla sykkeellä.




Tavallaan ei pitäisi. Se ylipainoinenhan joutuu ihan kaiken aina tekemään ylipainonsa rasittaman, joten suorituskykyhän on sitten sama kuin sillä, jolla olisi se raskas reppu mukanaan. Aina. Mitenkäs se ylipainoinen tuon ns. Paremman kuntonsa hyödyntää? Ei jaksa nousta edes portaita kuten kaverinsa, joka vain jättää ottamatta sitä reppua messiin, kun pitää kiireellä mennä.

hamppi
Seuraa 
Viestejä148
emp
hamppi
MD



Miten voi olla "ylipainoisella" henkilöllä huononpi kunto kuin normaalipainoisella, jos/kun täyttää kaikki muut kohdat samalla lailla.

Luulis sen ylipainoisen kunnon olevan parenpi, ainakin mulla(normaalipainoinen) tarvis olla parenpi kunto kun olis repussa 30kg kiviä ja tarvis päästä samaan aikaan samalla sykkeellä.

Tavallaan ei pitäisi. Se ylipainoinenhan joutuu ihan kaiken aina tekemään ylipainonsa rasittaman, joten suorituskykyhän on sitten sama kuin sillä, jolla olisi se raskas reppu mukanaan. Aina. Mitenkäs se ylipainoinen tuon ns. Paremman kuntonsa hyödyntää? Ei jaksa nousta edes portaita kuten kaverinsa, joka vain jättää ottamatta sitä reppua messiin, kun pitää kiireellä mennä.




Reppu narikkaan.
Jos siis saman mittaiset, ikäiset, samaa sukupuolta olevat, mutta eri painoiset. Kävelee saman matkan samalla sykkeellä. Testi kertoo kevenmän tyypin olevan parenmassa kunnossa.
Ehkä ennuste pitenpään elämään on olemassa, mutta miten se esim.30kg painavanpi voi pysyä huonopi kuntosen vauhdissa siinä testissä?
Maalaisjärjen mukaan sillä painavanmalla täytyy olla parenpi kunto?

hamppi

Reppu narikkaan.
Jos siis saman mittaiset, ikäiset, samaa sukupuolta olevat, mutta eri painoiset. Kävelee saman matkan samalla sykkeellä. Testi kertoo kevenmän tyypin olevan parenmassa kunnossa.
Ehkä ennuste pitenpään elämään on olemassa, mutta miten se esim.30kg painavanpi voi pysyä huonopi kuntosen vauhdissa siinä testissä?
Maalaisjärjen mukaan sillä painavanmalla täytyy olla parenpi kunto?



Mitä mielestäsi kunto on? Eikö sillä ole mitään tekemistä esim. suorituskyvyn kanssa? Milä tavalla tämä ylipainoinen voi hyödyntää ns. parempaa kuntoaan? Hänhän on jatkuvasti pakotettu käyttämään siitä suuren osan vain siihen, että saa kaikki kilonsa liikkeelle.

Fyysinen kunto on kehon kykyä suoriutua erilaisista fyysisistä ponnistuksista. Ylipainoisen keho on pakotettu näissä ponnistuksissa liikuttamaan myös sitä kaikkea elopainoa, joka kehossa on. Niitä ylikiloja kun ei voi hetkeksi riisua, jotta voisi hilpaista hieman ripeämmin, kun on tarvis. Niinpä yliapino on väistämättä kaikkea fyysistä toimintaa haittaava tekijä, joka vähentää "ulosmitattavaa" kykyä suoriutua rasittavista tehtävistä. Yhtä lailla hyvä lihashallinta on kuntoa kohottava tekijä, koska sen avulla fyysiset suoritukset tulevat helpommiksi ja vähemmän voimaa vaativiksi. Näin siis, vaikka itse asiassa hyvän liikehalinnan omaava oikeastaan käyttää vähemmän voimaa. Hän saa kuitenkin aikaiseksi saman tai enemmän kuin se, joka osaamattomuuttaan huitoo turhaan ja kuluttavalla tavalla.

Miten ihminen hyötyisi sellaisesta kunnosta, jolla ei kuitenkaan kykenisi edes itseään liikuttamaan? Voiko sitä edes kunnoksi kutsua millään mielekkäällä tavalla? Olisiko mitään mieltä kutsua erittäin pahasti ylipainoisen kehnohkoa kuntoa vain vähän huonoksi, vaikka se tosiasiallisesti tarkoittaisi, ettei hän kykene nousemaan tuolista?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat