KAIKKI HENKISESTÄ KANSANMURHASTA

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Yhteiskuntapolitiikka-lehti 5/2006:

Sanomalehdissä on jumiuduttu menneisiin hyvinvoinnin vuosiin

g Keskeisten suomalaisten sanomalehtien uutisointi perustuu yhä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanteeseen, vaikka politiikan ja talouden eliitti puhuu päivittäin julkisuudessa kilpailun ja yksityistämisen puolesta. Tämä käy ilmi yhteiskuntatieteiden tohtori JUHA RAHKOSEN tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Ilkan sosiaali- ja terveyspoliittista kirjoittelua vuosilta 1986, 1996 ja 2006. Artikkeli "Printattu hyvinvointivaltio" on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehden uusimmassa numerossa.

Rahkosen mukaan tutkitut lehdet osoittautuivat myönteisiksi pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia kohtaan: suurimmassa osassa juttuja lehtien sosiaali- ja terveyspoliittinen kirjoittelu nojautuu vahvasti julkisen sektorin rahoittamaan toimintaan, ja kolmas sektori toimii vain sen täydentäjänä. Myönteisyys ei tarkoita pelkästään pääkirjoituksia ja muita kannanottoja, vaan se näkyy kautta linjan uutisten sävyssä ja painotuksissa. Hyvinvointivaltio on mukana jutuissa eräänlaisena kyseenalaistamattomana lähtöoletuksena, kulttuurisena syvärakenteena. Tutkittaessa juttujen toimijoita havaittiin lisäksi, että lehdet välittävät sosiaali- ja terveyspoliittisista kysymyksistä hyvin virallisen, kenties jopa byrokraattisen kuvan. Tämä sopiikin hyvin suomalaiseen ajatusmaailmaan: meillä perusturvaa, sairaanhoitoa ja muita hyvinvointipalveluja pidetään nimenomaan virallisten toimijoiden, ei niinkään satunnaisten harrastajien toimenkuvana.

Artikkelissa todetaan, että vaikka hyvinvointivaltion kannatus on jaettua, tutkimus paljasti eroja lehtien profiileissa. Helsingin Sanomat on leimallisimmin "sosialidemokraattisen mallin" mukaisen hyvinvointivaltion puolustaja. Aamulehti on hieman kriittisempi julkista sektoria kohtaan, ja tämä näkyi varsinkin vuonna 1986, jolloin se oli vielä kokoomuksen äänenkannattaja. Ilkassa korostuu muita lehtiä enemmän kolmannen sektorin osuus, ennen kaikkea kristillispohjaista hyväntekeväisyyttä ja vapaaehtoistyötä käsittelevien juttujen muodossa. Silti Ilkka ja Aamulehtikin ovat hyvinvointivaltion kannalla.

Länsimaissa 1980-luvulta alkaen on yleistynyt uusliberalistinen suuntaus, jonka kilpailuideologiaan kuuluu valtion roolin rajoittaminen ja yksityisen kansalaisen vastuun lisääminen, joten hyvinvointivaltio sopii huonosti uusliberalistisiin oppeihin. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että uusliberalismista on tullut päättäjien keskuudessa yleisesti hyväksytty tapa hahmottaa maailmaa. Rahkosen mukaan esimerkiksi sosiaalipalveluiden tuottamisessa kolmannen sektorin osuus on lisääntynyt, ja samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet. Niinpä voisi olettaa, että kilpailupuhe olisi vaikuttanut myös median tapaan raportoida sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole käynyt. 311006

377 900 työtöntä syyskuussa

g Työvoimatoimistoissa oli syyskuun lopussa 452 400 työnhakijaa, joista 74 500 oli työssä. Näin ollen työttömiä työnhakijoita oli 377 900. Lomautettuja työttömiä oli 4581, lyhennetyllä työviikolla olevia työttömiä 1 273, "tukitoimenpiteillä" sijoitetut työttömät, jotka eivät tule toimeen palkallaan 44 993, "työvoiman ulkopuolella" olevia työttömiä 58 873, työttömyyseläkkeellä olevia työttömiä 44 782, valtiolle ja kuntiin pakkosijoitettuja työttömiä 13 106, yksityissektorille pakkosijoitettuja työttömiä 26 495, "työvoimakoulutuksessa" olevia työttömiä 30 571, "työharj/työelämävalmennuksessa" olevia työttömiä 12 139.

Juhani Wikströmistä työterveyden vuosikymmenen vaikuttaja
g Professori JUHANI WIKSTRÖMILLE on myönnetty tunnustuspalkinto työterveyden vuosikymmenen vaikuttajana. Palkinnon jakoi Työelämän virikeforum Finlandia-talossa järjestetyssä 10-vuotisjuhlatapahtumassaan. Tilaisuudessa jaettiin tunnustuspalkinnot työturvallisuuden, työterveyden ja työhyvinvoinnin vuosikymmenen vaikuttajille. Mutta onko pussissa puhtaat jauhot? Aiheesta ja aivovamma-arpajaisista lisää osoitteessa http://groups.msn.com/Sirmakka/21.msnw

Vaalit lähestyvät: Köyhistä tehtiin kampanjointiväline

g Köyhimpien asemaan vaaditaan rivakoita korjaustoimia. Asiantuntijaryhmä korottaisi muun muassa työttömyysturvan vähimmäistasoa kahdella eurolla päivässä ja nostaisi kunnallisverotuksen alarajaa. Työryhmän puheenjohtaja ylijohtaja Matti Heikkilä sanoo, että köyhimmät eivät pääse osalliseksi talouskasvusta ilman erillistä korjausohjelmaa. Tästä syystä sosiaalipolitiikan ja oikeustieteen asiantuntijat kokosivat hallituskauden mittaisen ohjelmaluonnoksen, joka koskee myös ikääntyvien hoivan turvaamista. 031006

Sosiaaliasiamiehet toimivat sosiaalijohtajien painostamina

KÖYHILTÄ ON SALATTAVA HEIDÄN OIKEUTENSA, ETTÄ RAHAA SÄÄSTYISI!

g Sosiaaliasiamiehiä uhkaillaan ja painostetaan, pahimmillaan heidän raporttejaan sensuroidaan. Uhkailuja esittävät esimerkiksi kuntien sosiaalijohtajat ja lakimiehet. Syynä painostukseen on raha. Jos asiakkaat tietävät enemmän oikeuksistaan, rahaakin kuluu enemmän. Valtiotieteen maisteri MINNA DOGANIN pro gradu -tutkimus antaa synkän kuvan sosiaaliasiamiehen työstä. Dogan ehdottaa, että sosiaaliasiamiesten raportit menisivät suoraan lääninhallituksille tiedoksi. 210906

http://groups.msn.com/Suomiparemmaksi/omawebsivu40.msnw

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat