Aivoinfarkti ja diapam

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tietäisiköhän joku vastauksen tähän minua teoreettisesti kiinnostavaan kysymykseen? Lääketiedehän on aina kiinnostanut minua. Kävin tuossa äskettäin katsomassa ystävääni sairaalassa. Hänet oli toimitettu päivystykseen pyörtymisen takia.

Hän käyttäytyi toinnuttuaan hieman sekavasti, joten hänet otettiin osastolle. Sekavuus paheni parissa päivässä. Koska maksa-arvot olivat koholla, diagnoosi oli delirium tremens. Hoidoksi määrättiin todella tuhdisti diapamia nesteenä suun kautta ja jotain antipsykoottia lihakseen pistettynä.

Ensi käynnilläni hän oli hieman poissaoleva, mutta keskusteli kuitenkin ja oli siis tässä maailmassa. Kävin sitten taas pari päivää myöhemmin, kun lääkitys oli aloitettu. Hän oli täysin sekaisin. Näki sitä, tätä ja tuota nurkissa ja ikkunoissa.

Sittemmin magneettikuvauksessa paljastui aivoinfarkti, joka oli kuulemma todennäköinen alkuperäisen oireilun syy. Nyt hän on päässyt jo kotiin. Pysyviä vammoja ei ilmeisesti jäänyt. Pysyvä lääkitys kylläkin.

Eli: Kysymys kuuluu, että miten diapam+antipsykoottilääkitys vaikuttaa aivoinfarktipotilaaseen? Onko sillä mitään vaikutusta? Voisiko väärä diagnoosi ja lääkitys olla potilaan tilan pahenemisen syy?

Osaisiko vaikka MD vastata?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Tuolla sivulla voit lukea Diapamin ja Klotsapiini(antipsykoosi) yhteisvaikutuksista.
http://www.samianttila.net/interaktiot/

Diapami kuullostaa kyllä oudolta tuossa tilanteessa, koska on rauhoittava.
En kyllä ole alan ammattilainen. Paistoi tuo Diapami silmään ja hämmästelin tilannetta jossa sitä annettiin.

Vierailija
Bomt Kneder

Onko sillä mitään vaikutusta?
Varmasti on, mutta tuskin pitkäaikaisvaikutusta noin lyhyen käytön jälkeen.
Bomt Kneder
Voisiko väärä diagnoosi ja lääkitys olla potilaan tilan pahenemisen syy?
Todennäköisesti.

Bomt Kneder
Osaisiko vaikka MD vastata?
Osaa varmasti ainakin näihin kysymyksiin.

Vierailija

En usko, että diapam itsessään vaikutti sitä tai tätä. Mahdollisesti oikea diagnoosi heti aluksi olisi saattanut ( mutta vain mahdollisesti!) estää tilan pahenemisen.

Kammottavaa, että vielä nykypäivänä voidaan tehdä noin törkeä virhedgn. Sitäpaitsi, ei alkoholiongelma estä aivoinfarktia. HYI, mikä sairaala!

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Aivoissa tapahtuneet muutukset aiheuttavat hallusinaatioita ja sekavuutta. Ihan itsestään ei siihen tarvitse mitään lääkeitä. Eli sekavuus ei välttämättä johdu mistään lääkkeistä.

Aivovammat pahentaa ihan itsestäänkin asioita, uskoisin että lääkkeet auttavat.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Diatsepaamit tuskin edesauttavat aivoinfarktia - ehkäpä jopa hieman päinvastoin verenpaineen alenemisen vuoksi.

Aivoinfarkti voi johtua joko verisuonten tukkeutumisesta tai sisäisestä verenvuodosta. Tukkeutumia voidaan hoitaa tehokkaasti liuotushoidolla, mikäli sille ei ole esteitä. Liuotushoito on kuitenkin aloitettava mahdollimman nopeasti ensimmäiset oireiden ilmaannuttua. Hyötyä saadaan korkeintaan muutamia tunteja ensimmäisistä oireista.

Vierailija
Mummo
Kammottavaa, että vielä nykypäivänä voidaan tehdä noin törkeä virhedgn. Sitäpaitsi, ei alkoholiongelma estä aivoinfarktia. HYI, mikä sairaala!

Kyseessä oli eräs yliopistollinen keskussairaala; että sellasta. Tuntien kaverini tavat ja kun kyseessä oli viikonloppu, niin todennäköisesti verestä löytyi alkoholia, vaikka pyörtyminen tapahtui keskellä päivää. Kun siihen lisätään kohonneet maksa-arvot ja sekavuus, niin alkoholi oli varmaan sinänsä looginen oletus oireiden syyksi, mutta ei kai sentään enää muutaman päivän kuluttua?

Täsmennys: Kuulin häneltä vielä kuntoa puhelimessa kysellessäni, että hän käyttää mirtatsapiinia, joka on mieto mieliala- ja unilääke. Sen reagoinnista ei noiden muiden kanssa ei taida olla mitään tietoa?

Alkoholiongelma voi tosin edesauttaa aivoinfarktia.

Vierailija

On myös aika todennäköistä olettaa, että alkoholisti, joka syö myös lääkkeitä, kohtaa jossain vaiheessa jonkinlaisen sydän/verisuoni/maksa-haima ongelmia,eikö?

Vierailija
Volitans
Diatsepaamit tuskin edesauttavat aivoinfarktia - ehkäpä jopa hieman päinvastoin verenpaineen alenemisen vuoksi.

Aivoinfarkti voi johtua joko verisuonten tukkeutumisesta tai sisäisestä verenvuodosta. Tukkeutumia voidaan hoitaa tehokkaasti liuotushoidolla, mikäli sille ei ole esteitä. Liuotushoito on kuitenkin aloitettava mahdollimman nopeasti ensimmäiset oireiden ilmaannuttua. Hyötyä saadaan korkeintaan muutamia tunteja ensimmäisistä oireista.




Täsmennän hieman. Taisin ilmaista itseäni epäselvästi. Kyseessä oli siis tapaus, jossa ilmeisesti aivoinfarktin jälkioireet diagnosoitiin delirium tremensiksi ja potilasta alettiin hoitaa diatsepaameilla ja antipsykooteilla. Vasta tämän jälkeen hän meni täysin sekaisin. Aivoinfarkti todettiin vasta viisi vuorokautta sairaalan tulon jälkeen.

edit:

Ville1Suuri2
On myös aika todennäköistä olettaa, että alkoholisti, joka syö myös lääkkeitä, kohtaa jossain vaiheessa jonkinlaisen sydän/verisuoni/maksa-haima ongelmia,eikö?

Ei. Se riippuu kokonaan lääkkeistä. Mainittu mirtatsapiini ei ymmärtääkseni ole mikään riskitekijä alkoholin kanssa. Se on aika mietoa tavaraa. En muuten sanonut, että hän on alkoholisti. Hänellä vain oli ainakin tähän saakka tapana käydä kavereitten kanssa kaljalla viikonloppuisin. Poikamiehenä hänellä ei ollut hellajarru päällä kiihdytystä estämässä. Kyllä hän on aina maanantaisin itsensä töihin hoitanut.

Vierailija

Ei noilla lääkkeillä käsitykseni mukaan ole mitään tekemistä aivoinfarktin kanssa. Se nyt sattui vain samanaikaisesti ryyppyjen jälkeen. Pikemminkin ryyppy on voinut olla edesauttava tekijä. Kai sitä nyt jonkin verran oli otettu, jos maksa-arvotkin olivat koholla.

************
Lääkeaineiden yhteisvaikutukset

SFINX-tietokannan sisällöstä vastaavat Turun yliopistollinen keskussairaala (Lääkeinteraktioyksikkö), Karoliininen Instituutti (Kliinisen farmakologian osasto) sekä Stockholms läns landsting (Lääkeyksikkö) Ruotsissa.

Interaktiot ovat lääkeainekohtaisia, lisäksi myös lääkemuodon vaikutus interaktion voimakkuuteen on huomioitu. Interaktiot on luokiteltu kliinisen merkittävyyden (A-D) ja dokumentaation tason (0-4) perusteella. Interaktio on kliinisesti todennäköisesti merkityksetön = A, ja vastaavasti vakavin luokassa D. Dokumentaatiossa lievin löydös on taso 0, ja tutkimukselliseen näyttöön perustuva löydös on luokka 4.

Diatsepaami - Klotsapiini

Luokitus
Yhteisvaikutus
Suositus
Mekanismi
Tausta
Kirjallisuusviitteet

Diatsepaami Klotsapiini
Antotapa Antotapa Vakavuus
Enteraalinen tai Parenteraalinen Enteraalinen tai Parenteraalinen C1

Kauppanimet Kauppanimet
DIAPAM
DIAZEPAM DESITIN
GASTRODYN COMP
MEDIPAM
RELAPAMIL
STESOLID
STESOLID NOVUM
STESOLID PREFILL
VERTIPAM
CLOTSAPI HEXAL
CLOZAPINE ALPHARMA
FROIDIR
LEPONEX

Yhteisvaikutus
Yhteiskäyttö voi harvoissa tapauksissa aiheuttaa bentsodiatsepiinimyrkytyksen, vakavaa hypotensiota, hengityslamaa, tajuttomuutta ja fataalin hengityskatkoksen.

Suositus
Mikäli toksisuuden oireita (esim. merkittävää sedaatiota, huimausta, ataksiaa, heikkoutta) esiintyy, harkitse yhteiskäytön keskeyttämistä.

Mekanismi
Not established. Possible an additive pharmacodynamic effect on the cardiovascular and respiratory systems.

Tausta
One patient on clozapine died suddenly due to respiratory arrest after 3 x 2 mg i.v. lorazepam. (3) There are several cases on severe hypotension, respiratory deppression or loss of consciousness in patients treated concomitantly with clozapine and lorazepam, diazepam, or flurazepam.

Vierailija

Fyi saakeli!

Tällaiset kertomukset tekevät minusta ihan vainohullun.

Yliopistosairaalassahan on kaikki mahdolliset kuvantamislaitteet. Pään TT:ssä tosin ei ihan tuore infarkti vielä näy, magneettikuvassa kumminkin. Eikö päivystyksen legureilla ole enää mitään kliinisiä taitoja?

Sairaalaan joutuessa kannattaa ottaa mukaan luottolääkäri, lakimies ja kaksi puolueetonta todistajaa. Ammatiksi kannattaa mainita lääkintöneuvos tai televisiotoimittaja.

Paranoia on parasta potilasturvaa nykyisin.

Vierailija

Jälkikäteen on täysin mahdotonta sanoa oliko alunperin jo kyse aivoinfarktista ellei magneetista voinut päätellä infarktin ikää.

Liuotushoito EU- säännösten (hoidon seurannan tehon ja sivuvaikutusten arvioinnin - mm. aivoverenvuoto riski) takia pitää aloittaa kahden tunnin sisällä. Suomessa kokeillaan ad neljä tuntia, mutta ne eivät kelpaa EU- tilastoiin, ainoastaan kahden tunnin sisällä aloitetut.

Infartin iästä eli strokin alusta pitää olla ehdottoman varma. Jos ei varmuudella tiedetä milloin stroke on tapahtunut, ei liuotushoitoa voida
antaa.

Mirtazapinillä ja diatsepamilla ei ole mitään interaktioita keskenään.

Jos ei halua lukea seuraavaa, voi jättää väliin.

Aivoinfarktin trombolyysihoito

Sairaanhoitopiirien hoito-ohjelmat
28.11.2005
HUS-Helsinki

Aivoinfarktin trombolyysin aiheet
Aivoinfarktin trombolyysin vasta-aiheet
Toteutus
Tietokonetomografia ja trombolyysi
Trombolyysi ja verenpaine

Aivoinfarktin trombolyysin aiheet

Kliininen iskeeminen hemisfääritason aivoverenkiertohäiriö. Myös aivorunkoinfarktin yhteydessä liuotuksen voi antaa, jos harkitset etenevän oireen yhteydessä hepariinihoitoa. Pikkuaivo-oireista infarktia ei liuoteta, elleivät oireet etene pons-/talamussuuntaan.
Oireiden alusta lääkitykseen 30 min – 3 h, harkinnan mukaan ad 4.5 h (esim. jos perfuusiokuvauksella osoitettavissa ettei infarkti ole kehittynyt täyteen mittaansa).
Oireet eivät saa olla lähes täysin korjaantuneet. Kuitenkin oireiden korjaantuessakin, jos kuvantamistutkimuksissa edelleen näyttö merkittävästä valtimotukoksesta (esim. dense media sign), voidaan liuotusta harkita.
Oireet pitää pystyä erottamaan yleisestä iskemiasta (esim. synkope), kouristuskohtauksesta ja migreenistä.
Potilasta ja/tai omaisia informoidaan hoidosta ja tämä kirjataan sairaskertomukseen.
Potilas on ennestään omatoiminen tai hänellä on edellytykset mielekkääseen toipumiseen.

Aivoinfarktin trombolyysin vasta-aiheet

Oireisiin liittyvät vasta-aiheet

Lievät neurologiset oireet (NIHSS 1 0–2). Kuitenkin jos kuvantamistutkimuksissa edelleen näyttö merkittävästä valtimotukoksesta (esim. dense media sign) liuotus voidaan antaa.
Oireiden nopea ja/tai lähes täysi korjaantuminen. Kuitenkin jos kuvantamistutkimuksissa edelleen näyttö merkittävästä valtimotukoksesta (esim. dense media sign) liuotus voidaan antaa.
NIHSS 1 > 25 tai pysyvä katsedeviaatio + totaali hemiplegia + alentunut tajunta
Oireiden alkuajankohta ei tiedossa tai ovat alkaneet yli 4,5 tuntia ennen infuusion aloitusta.
Kouristelu aivohalvauksen alkaessa, paitsi milloin kuvantamistutkimuksin näyttö merkittävästä valtimotukoksesta.
SAV:oon viittaavat oireet, vaikka tietokonetomografiakuva on normaali.

Konetutkimuksiin liittyvät vasta-aiheet

Pään TT:ssä yli 1/3 media alueesta kattavat alkavan infarktin muutokset, paitsi jos on lisänäyttö, että perfuusiodefekti on merkittävästi syntynyttä infarktia laajempi (laaja penumbra)
Kallonsisäiseen verenvuotoon viittaava löydös kuvantamistutkimuksissa tai aikaisemmin havaittu spontaani kallonsisäinen verenvuoto. Kuitenkin jos vuotanut aneurysma on suljettu, liuotuksen voi antaa.
INR > 1.5 tai APTT > 60s tai B-Trom < 100. Jos potilaalla on tiedossa oleva tai vahvasti epäilty fosfolipidisyndrooma, APTT saa olla spontaanisti korkeampi ja liuotuksen voi antaa. Alle hoitotason oleva AK-hoito ei ole vasta-aihe liuotukselle.
B-Gluk <2,8 mmol/l. (Jos B-Gluk > 10 mmol/l, se ei ole liuotuksen vasta-aihe, mutta glukoositason korjaaminen aloitetaan samaan aikaan trombolyysin kanssa.)
Systolinen verenpaine > 185 tai diastolinen verenpaine > 110 ellei verenpaineen alentamiseksi näihin rajoihin onnistu yhdellä i.v. lääkkeellä.

Muihin sairauksiin liittyvät vasta-aiheet

Aiempi AVH viimeisen 3 kk aikana
Aiempi AVH, jonka vuoksi Rankin 1 yli 2 ja samanaikainen diabetes.
Tiedossa oleva vaikea mikroangiopatia.
Tunnettu vuototaipumus, vaikea hepatopatia, hemorraginen retinopatia, akuutti pankreatiitti tai kasvain johon liittyy vuotoriski ja/tai metastaasit
Epäily endokardiitista, septisestä emboluksesta tai perikardiitista.
Epäily mistä tahansa verisuonianomaliasta (esim. aneurysma tai AVM), johon arvioitu liittyvän suuri vuotoriski.
Kolmen kuukauden sisällä jokin seuraavista: aktiivi ulkus, tiedossa olevat ruokatorven laskimonlaajentumat, GI-vuoto, muu vakava tai vaarallinen vuoto, vakava trauma, vaikea aivovamma, suurehko leikkaus tai neurokirurginen tai oftalmologinen toimenpide.
Äskettäinen (10 vrk:n sisällä) traumaattinen ulkoinen sydänhieronta, synnytys tai äskettäin tehty punktio suureen suoneen, johon ei voida laittaa kiristyssidettä (esim. v.subclavia tai v.jugularis)
HELPP syndrooma. (Liuotuksen voi muutoin yleensä antaa raskaana olevalle. Siihen tulee kuitenkin olla erityisen painavat syyt raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana tai jos istukka on poikkeavan sijaintinsa, esim. placenta previa, vuoksi vuotoherkkä.)
Muu vakava sairaus, jonka johdosta odotettu elinaika on lyhyt.

Toteutus

Liuotushoitoon mahdollisesti soveltuvasta potilaasta välittömästi ilmoitus STROKE-päivystäjälle, joka tekee päätöksen hoidosta. Ennakkoilmoituksen lisäksi pyydä ensihoitoyksikköä ilmoittamaan 10 minuuttia ennen kuin he ovat päivystyksen ovella. Vaihtoehtoisesti voi pyytää ensihoitoyksikön puhelinnumeron.
Potilaalle ja omaisille kerrotaan hoidon riskit (fataali vuoto) ja hoidon luonne

Laboratoriotutkimukset: MNELIUOT (INR-pika, APTT-pika, pvkt, ABORh, Xkoe, CRP; Gluk, K, Na, Krea, INR, CK).

Trombolyysi toteutetaan laimentamattomalla (1 mg/ml) kokonaisannoksella 0.9 mg/kg Actilyseä (rTPA). 10 % annoksesta annetaan boluksena iv 2–3 min kuluessa ja loput 1 tunnin iv-infuusiona infuusiopumppua käyttäen.
Trombolyysi ja sen jatkohoito toteutetaan ppkl:lla tai AVH-yksikön valvontaosastolla.
Tilan äkillinen huononeminen trombolyysin aikana edellyttää infuusion keskeyttämistä, vuotoepäilyn selvittämistä välittömällä pään TT:llä ja hoitoa.
Jatkuva verenpaineen seuranta ei-invasiivisesti. Verenpaine ei saa ylittää tasoa 185/110 mmHg trombolyysin aikana ja sitä seuraavan vrk:n kuluessa (ks. verenpaineen hoito).
Ei antikoagulantteja eikä antitromboottisia aineita, punktioita eikä nenämahaletkua 24 tunnin kuluessa
Huom: Toimenpidekoodi AAL10 Aivovaltimoveritulpan suonensisäinen liuotus kirjataan TOTI-järjestelmään, hinta 790 euroa alkaen 1.4.2004. Päivystyksenä tehty liuotus kirjataan sille vuodeosastolle, johon potilas siirtyy päivystyksestä. Liuotushoidosta on maininta potilaan papereissa.

Tietokonetomografia ja trombolyysi

Tuoreeseen (2–6 h) mediainfarktiin viittaavia TT-löydöksiä:
insulan cortex ei erotu
nucleus lentiformiksen ulkoreuna ei erotu
capsula interna ei erotu
sulkusten puoliero (obliteraatio)
valkean aineen tiheyden lievä aleneminen
valkean ja harmaan aineen raja ei erotu
trombi median päärungossa (hyperdense MCA sign)
massavaikutus (keskiviivasiirtymä vain > 6 h)

--Trombolyysin edellytyksenä on
normaali TT tai kehittyvä infarkti < 1/3 media-alueesta
ei hemorragiaa todettavissa (ei hemorraagista transformaatiota)

Trombolyysi ja verenpaine

enintään 185/110 mmHg (0–1 iv-lääkettä sallittu ennen trombolyysiä) liuotusta ennen ja 24 tunnin ajan sen jälkeen
diastolinen paine > 140 mmHg vaatii välitöntä hoitoa
10–20 mg labetalolia (Albetol®) tarvittaessa 10 min välein ad 150–300 mg tai 1 mg/ml (100 mg/100 ml NaCl 0.9%) infuusiona vasteen mukaan noin 1–8 mg/min
labetalolin vaihtoehtona (astma, AV-johtumishäiriöt, bradykardia) iv enalapriili 1.0 mg 6 h välein
labetalolin käytön aikana RR 5 min välein tai ennen seuraavaa annosta
RR ja pulssi mitataan trombolyysin alusta:
15 min välein 2 tuntiin saakka,
30 min välein välillä 2–8 tuntia,
60 min välein välillä 8–24 tuntia trombolyysin alusta

--------------------------------------------------------------------------------
Artikkelin tunnus: shp00590 (025.590)
© 2006 HUS-Helsinki

Vierailija

Kiitos MD hyvästä selvityksestä. Tämä on kuitenkin rönsyillyt taas eri suuntiin. Alkuperäinen kysymykseni oli, että mikä on Delirium tremensiin tarkoitetun hoidon vaikutus hieman sekavaan aivoinfarktipotilaaseen? Siis virhediagnoosin tapauksessa väärä hoito. Onko sillä positiivista tai negatiivista vaikutusta vai onko se täysin neutraali.

Vierailija

Jos kyseessä oli Delirium tremens, ei lääkityksellä ole ollut vaikutusta aivoinfarktin syntyyn.

Jos alunperin oli aivoinfarkti ja se olisi todettu kahden tunnin sisällä alkamisesta ja voitu aloittaa trombolyysihoito, silloin voi sanoa väärän diagnoosin haitanneen oikeita hoitotoimenpiteitä.

Jos potilas on kuitenkin toipunut hyvin, silloin trombolyysihoitoa ei olisi tarvittukaan. Saattaa olla, että oli jopa onni, että trombolyysihoitoa ei annettu. Ehkä ei missään tapauksessa olisi annettukaan, koska maksa-arvot olivat koholla, mutta niitähän ei olisi määritetty pelkässä infarktiepäilyssä. Silloin saattaa olla myös suurentunut vuotoriski. Trombolyysihoitoon liittyy myös aina riski aivoverenvuotoon.

En pysty spekuloimaan enempää ilman eksakteja tietoja ja sellaiset olisi mahdollista saada vain, jos itse olisin ollut hoitotiimissä mukana.

Lääketiede on tällaista. Joskus väärä diagnoosi voi olla onni, joskus taas kohtalokas. Absoluuttista oikeaa vastausta ei aina (useinkaan) ole olemassa.

Vierailija

Tällasen haulla löysin enkä muuta, joten kysyn tässä.

Siis verisuoni voi mennää tukkoon, jos "plakki" sen tukkeuttaa. Ja tästä voi lähteä myös pieniä palasia, jotka tukkivat aivojen pieniä verisuonia.

Verisuoni voi mennä tukkoon, jos tulee ns. verihyytymä.

Aivoverenvuoto on sitä, että aivoissa verisuoni jostain syystä repeää ja verta purkautuu ulos.

Mikä lääketieellinen nimi näillä 3 edellämainitulla on?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat