Kuulantyönnön tekniikat ja niiden tehokkuus

Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Kuulantyönnössä on viimeisten 30 vuoden aikana käytetty rinnakkain kahta työntötekniikkaa, ja nyt jotkut ovat keksineet kolmannenkin. Mikähän näistä kolmesta tekniikasta on se, jolla kuulaan saadaan teoriassa ja/tai käytännössä suurin lähtönopeus ja edullisin heittokulma? Vai onko olemassa vielä keksimättömiä mutta kuviteltavissa olevia tekniikoita joilla joku akrobaatti voisi heittää vielä pidemmälle?

Vanha pakitustekniikka:
http://www.youtube.com/watch?v=tt3hKivLKp0

Uudempi pyörähdystekniikka, joka tuli käyttöön 1970-luvulla:
http://www.youtube.com/watch?v=FNjk_XK2qe8

Uusin kärrynpyörätekniikka:
http://www.youtube.com/watch?v=Qr7SVu9vy2U

Jotkut väittävät työntävänsä tällä kärrynpyörätekniikalla pidemmälle kuin muilla tekniikoilla, mutta kukaan ei huipputasolla vielä tätä käytä. Ehkä se ei sovi oikein roteville miehille, jollaisia suurin osa huipuista on?

Onko tällaisia asioita mahdollista edes arvioida teoreettisesti, vai täytyykö ne aina selvittää kokeellisesti? Mikä on tiedemiesten panos suoritustekniikoiden kehityksessä yleensäkin, tietääkö joku?

Sivut

Kommentit (18)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26884
Liittynyt16.3.2005
Ding Ding

Onko tällaisia asioita mahdollista edes arvioida teoreettisesti, vai täytyykö ne aina selvittää kokeellisesti? Mikä on tiedemiesten panos suoritustekniikoiden kehityksessä yleensäkin, tietääkö joku?

Tietysti teoreettisesti voidaan laskea optimisuorituksia ihmisen luuston ja lihaksiton ominaisuuksista. Käytännössä tekniikan oppiminen lienee aivoille niin vaikeaa, että osaamisensa huipulle treenanneen kannattaa vain harvoin jos koskaan lähteä vaihtamaan opittua tekniikkaa. Liikeratojen hiominen lähelle teoreettista optimisuoritusta kestää vuosikausia.

Vierailija

Voimantuotto ja motoriset taidot vaihtelevat eri yksilöillä. Se vaikuttaa mikä tekniikka sopii paremmin. Tietysti ensimmäiseksi opittu tekniikka juurtuu miltei lähtemättömäksi.

Tärkein on oppia keskivartalon lihasten koordinaatio.

Vierailija

Tuossa kärrynpyörätekniikassa on jotain etuja, mutta myös haittoja.
Perinteisessä tyylissä saadaan vartaloa eteenpäin vievällä liikkeellä nopeutta myös kuulaan, minusta näyttäisi että se jää pienemmäksi kärrynpyörässä.
Veikkaisin myäs että vartalonkierron hyväksikäyttö on vaikeampaa tuossa kärrynpyörässä, jossa itse työntövaihe on pidempi.
Pyörähdystyyli on sitten näiden välissä.
Nojaa, vaikea vertailla. Tuskinpa mikään noista on absoluuttisesti ylivertainen muihin nähden, vaan erot tulevat suorittajan fyysisistä ominaisuuksista ja harjoittelusta.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005

Näinköhän kuulantyöntöön löytyi aivan uusi tekniikka?

Äkkiseltään ajateltuna tekniikka tosin näyttää häviävän ehkä pakitukselle ja ainakin pyörähdykselle. Pyörähdystyyli antaa näistä kaiketi parhaan mahdollisuuden kiihdyttää kuulan nopeutta siksi, että kiihdytykseen käytettävä kuulan matka lienee pisin. Pakittaja kiihdyttää kuulan suoraviivaisesti renkaan takareunan takaa hieman yli käsivarren mitan etureunan ohi. Pyörähtäjä voittaa kiihdytysmatkaa kiertoliikkeensä ansioista.

Kärrynpyörätekniikka ei näytä tuovan lisäetua. Liike on kömpelö eikä työnnön vaihe, missä työntäjän jalat sojottavat taivasta kohti, kiihdytä tehokkaasti kuulaa.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Kaksi clippiä vielä tästä kärrynpyörätekniikasta:

http://www.youtube.com/watch?v=PH1SOEof ... ed&search=
http://www.youtube.com/watch?v=knOzBM3UvJE

Tämä tyyli voisi ehkä sopia juniorisarjoihin ja naisille paremmin kuin aikuisten miesten kisoihin.

Itse työnsin nuorena kuulaa pakittamalla. Kokeilin pyörähdystekniikkaakin, mutta en ehtinyt oppia sitä kunnolla sinä aikana kun kilpailin.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005

Tässä Savorilla on kerrankin annettavaa; kolmiulotteisesti räjähtävä ponnistus, jolla on elektroni- fotoni-, ketoni- ja aaltoluonne, lennättäisi rautapallon ennennäkemättömän pitkälle. Viimeisen silauksen voisi antaa työntäjän tarkoin ajoitetulla paineen laskulla. jolloin hyötökäyttöön saataisiin myös rajut rekyylivoimat...

Vierailija
Ding Ding
Tämä tyyli voisi ehkä sopia juniorisarjoihin ja naisille paremmin kuin aikuisten miesten kisoihin.

Noin minäkin sen ajatelen. Mouhi tuossa jo taisikin matemaattisen pohjan jotenkin selvittää tai sitten sekoittaa, kuten matemaatikoilla tapana on.

Onhan näitä uusia ja kummia tyylejä ollut aina. Kovin harva muistaa teistä muistaa esimerkiksi korkeushypyssä saksityyliä, sisäjalkaa tai edes kierähdystyyliä. Vuonna 1968 sanottiin, että Richard Fosbury on päästään vialla, eihän kukaan voi ylittää rimaa selkä edellä. Mutta kuinkas kisoissa sitten kävikään:

http://en.wikipedia.org/wiki/Fosbury_Flop
http://www.olympic.org/uk/athletes/prof ... i_id=18061

Mikä muuten on kierähdystyylin maailmanennätys ja kenen nimissä se on? Ja plussana, miten kyseinen numerosarja liittyy suomalaiseen Olympiaurheiluun?

Joku yritti sittemmin uudistaa pituushyppyä tekemällä hypyn aikana voltin taaksepäin. Se ei ottanut tulta.

Jalkapallossa rajaheittoja joku heitteli taas tekemällä puolivolttia pallon kanssa eteenpäin. Sekään ei vallannut alaa.

Uusi kuulatyyli saattaa toimia, mutta ei nykyisillä työntäjillä. Se vaatii sopusuhtaista rakennetta ja älyttömän hyvää koordinaatiota. Mitä pidempi työntäjä, sitä pidemmät liikeradat ja sitä vaativampi tasapaino...

En tiedä?

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Nukkumatti
Onhan näitä uusia ja kummia tyylejä ollut aina. Kovin harva muistaa teistä muistaa esimerkiksi korkeushypyssä saksityyliä, sisäjalkaa tai edes kierähdystyyliä.

Minäkin tein lapsena vaihdoksen kierähdystyylistä floppiin. Yhdeksänvuotiaana vielä kierähdin noin 110 cm, mutta sitten vaihdoin floppiin ja hyppäsin seuraavana vuonna 130, joka olikin senaikainen piirinennätys, eli tyylinvaihdos kannatti.

Nukkumatti
Mikä muuten on kierähdystyylin maailmanennätys ja kenen nimissä se on? Ja plussana, miten kyseinen numerosarja liittyy suomalaiseen Olympiaurheiluun?

Muistin että joku venäläinen hyppäsi 80-luvulla jotain 235 luokkaa ja tarkistuksen tuloksena mies oli Vladimir Jashtshenko ja tulos 234. Mutta miten se liittyy suomalaiseen olympiaurheiluun?

Nukkumatti
Joku yritti sittemmin uudistaa pituushyppyä tekemällä hypyn aikana voltin taaksepäin. Se ei ottanut tulta.

Ainakin Bruce Jenner osasi hypätä volttityylillä, mutta se oli kiellettyä. Pituuden säännöissä kai vaaditaan että hyppy tulee alas jaloille, eikä saa kieriä ilmassa, vai? Luulisin että sukeltamalla voi päästä pidemmälle kuin nykytyylillä.

Käsipainoilla pituushyppääjät voinevat päästä jopa yli 10 metrin.

Korkeuttakin voi kahdella jalalla hypätä paljon enemmän kuin yhdellä jalalla. Tämä unohdetaan yleensä kun ihmistä vertaillaan kahdella jalalla ponnistaviin eläimiin.

Keihästä heitettiin kierähtämällä yli 100 metriä jo vuosikymmeniä sitten, ja japanilaiset kiipesivät seivästä pitkin kunnes sekin kiellettiin.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005
Ding Ding
Keihästä heitettiin kierähtämällä yli 100 metriä jo vuosikymmeniä sitten, ja japanilaiset kiipesivät seivästä pitkin kunnes sekin kiellettiin.

Tarkoitatko pyörähtämällä? Kuka heitti yli sata metriä? (pl. Uwe Hohn 104,8 m) Keihäästä taidettiin tuolla tyylillä pitää kiinni perästä.

Vierailija
Ding Ding
Minäkin tein lapsena vaihdoksen kierähdystyylistä floppiin. Yhdeksänvuotiaana vielä kierähdin noin 110 cm, mutta sitten vaihdoin floppiin ja hyppäsin seuraavana vuonna 130, joka olikin senaikainen piirinennätys, eli tyylinvaihdos kannatti.



Minä en tuohon muutokseen mukaan ehtinyt. Lukioaikana (ikää en muista) tein kierädyksellä ennätykseni 147, joka oli siihen aikaan kova tulos.

Ding Ding
Muistin että joku venäläinen hyppäsi 80-luvulla jotain 235 luokkaa ja tarkistuksen tuloksena mies oli Vladimir Jashtshenko ja tulos 234. Mutta miten se liittyy suomalaiseen olympiaurheiluun?



Olet oikeassa. Minä en koko Jashtshenkoa muistanut ennen kuin nyt kerroit. Oli kuitenkin melkomoinen kumiukko. Minä olin fiksoitunut vuoteen 1968. silloin maailmanennätystä piti Valeri Brumel tuloksella 228. Se, miten se liittyy suomalaiseen Olympiaurheiluun voipi vielä miettiä. Kiitos taas kuolevaisuutemme muistutuksesta DD.

Nukkumatti
Joku yritti sittemmin uudistaa pituushyppyä tekemällä hypyn aikana voltin taaksepäin. Se ei ottanut tulta.

Ding Ding
Ainakin Bruce Jenner osasi hypätä volttityylillä, mutta se oli kiellettyä. Pituuden säännöissä kai vaaditaan että hyppy tulee alas jaloille, eikä saa kieriä ilmassa, vai? Luulisin että sukeltamalla voi päästä pidemmälle kuin nykytyylillä.



Tuo kielto on minulle uutta. En ehtinyt hakea tietoa siitä. Kokovoltti lähtee jaloilta ja päätyy jaloille, mutta alastulopaikka mitataan lankkua lähinnä olevasta osumasta hiekkaan. Sukellustyylistä ei ole havaintoa. Kahden jalan ponnistus on kielletty, mutta sitähän kierretään "tuplaponnistuksella", jossa viimeinen askel ennen lankkua on lyhyt ja matala, jolloin molemmat jalat "osallistuvat" ponnistukseen. (Wau, mitä kielikukkasia!)

Ding Ding
Korkeuttakin voi kahdella jalalla hypätä paljon enemmän kuin yhdellä jalalla. Tämä unohdetaan yleensä kun ihmistä vertaillaan kahdella jalalla ponnistaviin eläimiin.



Jees, tiikeri-tyyli korkeushypyssä.

Ding Ding
Keihästä heitettiin kierähtämällä yli 100 metriä jo vuosikymmeniä sitten,



Sanottiin saippuointityyliksi. Otanlahden ennätys tuolla tyylillä on 108 metriä, saattaa olla jopa SM -tulos.

Ding Ding
... ja japanilaiset kiipesivät seivästä pitkin kunnes sekin kiellettiin.

Tästähän on hauska anekdootti: Kisoissa japanilaishyppääjä laittoi seipään pystyyn kuoppaan, kiipesi ylös ja livautti itsensä riman yli. Toimitsija tuli huomauttamaan, että vauhtia piti myös ottaa!
Hyppääjä otti pitkän vauhdin, asetti seipäänsä kuoppaan, kiipesi ylös...

Waanha, tiedän.

PS. DD, millon pääsemme kisan pariin? Olen jo kiillottanut McEnroe -merkkini

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Nukkumatti
Valeri Brumel tuloksella 228. Se, miten se liittyy suomalaiseen Olympiaurheiluun voipi vielä miettiä.



En varmaan olisi tiennyt vastausta tuohon vaikka olisin nähnyt kyseisen yhteyden suorana lähetyksenä lapsena televisiosta, mihin en ihan ehtinyt kun olin silloin liian nuori. Arvaamalla löysin kuitenkin:

Nukkumatti
Tuo kielto on minulle uutta. En ehtinyt hakea tietoa siitä.

Luultavasti tuollaista kieltoa ei olekaan vaikka ensin luulin että olisi. BBC:n yleisurheilusäännöt eivät sitä mainitse ainakaan:

http://news.bbc.co.uk/sportacademy/bsp/ ... g_jump.stm

Tuolta löytyy kyllä pyörähdystyylin kielto keihäänheitossa, mutta ei kiipeämiskielto seipäässä, joten liian suppeat ovat.

IAAF:n sivuilta en ole onnistunut löytämään sääntöjä.

Edit: tämähän se onkin: http://www.iaaf.org/newsfiles/23484.pdf sivulta http://www.iaaf.org/downloads/IAAFhandbook/index.html

Kieriä ei saa ilmassa, mutta alas saa tulla muutenkin kuin jaloillaan, tosin päällään tai käsilleen alas tuleminen edellyttäisi kierimistä. "Athlete fails if ... he employs any form of somersaulting whilst running up or in
the act of jumping"

Vierailija
Sepi
Ding Ding
Keihästä heitettiin kierähtämällä yli 100 metriä jo vuosikymmeniä sitten, ...



Tarkoitatko pyörähtämällä? Kuka heitti yli sata metriä? (pl. Uwe Hohn 104,8 m) Keihäästä taidettiin tuolla tyylillä pitää kiinni perästä.



Nukkumatti
Sanottiin saippuointityyliksi. Otanlahden ennätys tuolla tyylillä on 108 metriä, saattaa olla jopa SM -tulos.

Juu, pyörähtämällä, heitettiin kuin moukaria nykyisin, keihäs saippuoitiin yläpäästään, jotta se lähti liukkaammin. Tuo 108m on varma tieto, mutta heittäjästä ja heittovuodesta ei ole tietoa, ennen 1960 -lukua arvelisin? Tietääkö joku tai löytyisiköhän jostain tietoa, pitääpä katsoa.

Vierailija
Ding Ding
En varmaan olisi tiennyt vastausta tuohon vaikka olisin nähnyt kyseisen yhteyden suorana lähetyksenä lapsena televisiosta, mihin en ihan ehtinyt kun olin silloin liian nuori. Arvaamalla löysin kuitenkin:



Kyllähän minä tuota Virenin kilpailunumeroa Munchenissä ajoin takaa. Hyvin arvattu ja löydetty!

Ding Ding
Edit: tämähän se onkin: http://www.iaaf.org/newsfiles/23484.pdf sivulta http://www.iaaf.org/downloads/IAAFhandbook/index.html

Kieriä ei saa ilmassa, mutta alas saa tulla muutenkin kuin jaloillaan, tosin päällään tai käsilleen alas tuleminen edellyttäisi kierimistä. "Athlete fails if ... he employs any form of somersaulting whilst running up or in
the act of jumping"

Tuo kielto on varmaan tullut suhteellisen myöhään, muistan nimittäin nähneeni joskus 1980 -luvulla tuollaisen volttihypyn muualla kuin näytöksessä.

Varmaan ihan asiallinen kielto, sillä jos vertaa permantovoimisteluun ja "flip-flap" -sarjasta tehtyjen kolmoisvolttien korkeuteen. Siihen vielä kova vauhti, niin voisi kuvitella, että tuo korkeus olisi helpohkosti muunnettavissa pituudeksi.

PS. Uudelleen DD, milloin taas kilpaillaan?

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Nukkumatti
PS. Uudelleen DD, milloin taas kilpaillaan?

Aarteenetsintäkisahan muistuttaa päivittäin avautuvine ikkunoineen joulukalenteria. Tajusin sen juuri nyt.

Mikä voisikaan siis olla sopivampaa kuin käydä kisa juuri joulukuussa. Yritän saada sen siihen mennessä valmistettua. Ilmoitan pari viikkoa etukäteen tarkemman päivämäärän kisan alkamiselle.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat