Seuraa 
Viestejä47

Kannattaako tuo suorittaa ennen aamupalaa vai sen jälkeen? Olen kuullut kahdenlaisia versioita asiasta.

Sivut

Kommentit (46)

Tätä mäkin olen miettinyt.
Missä järjesteyksessä hampaat säästyy pahemmalta "hapettumiselta". Pesee heti kun herää ja sitten syö aamupalan ja juo kahvit. Vai, syö ja juo ensin ja pesee sitten heti perään? Aikaa ei kauheasti yleensä aamuisin ole, joten joka tapauksessa asiat on tehtävät peräkanaa ja sukkelaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kokemuksesta olen huomannut, että harjaaminen jokaisen aterian jälkeen on hyödyksi. En usko, että olisi parempi harjata aamulla hampaan ennen ateriaa kuin sen jälkeen. Aikaerohan on kovin lyhyt bakteerien työskentelylle. Itse harjaan hampaan ainakin kolme kertaa päivässä extra soft-hammasharjalla. Hammaslääkärilaskut ovat hyvin pienet. Monta kertaa pelkkä tarkastus, vaikka joudun syömään lääkkeitä, jotka voivat olla vahingollisia hampaille.

jaskajokunen
Eikös hampaiden pesu heti syömisen jälkeen vahingoita kiillettä (varsinkin jos ruoka on jotain hapanta)...

Näinhän se on. Hampaat kannattaa harjata ennen aamupalaa. En tosin tee niin, koska tällöin aamupala maistuu pahalta.

Mikäli hampaat on altistettu jollekin happamalle, ja sen jälkeen niitä harjataan tai muuten hinkataan, kiille ja hampaan pinta kärsii.

Käsittääkseni kysymys on juuri tästä, riippumatta siitä, onko ilta vai aamu.

Aamuisin ihmisillä on tosin useammin tapana nauttia sitrushedelmiä tai -juomia, jotka ovat happamia. Mikäli hampaat harjataan esimerkiksi juuri appelsiinimehulasillisen nauttimisen jälkeen, joka aamuisena toimenpiteenä se voi olla pitkällä aikavälillä haitallista.

Henkilökohtaisesti en yleensä nauti mitään hapanta aamuisin. Pesen hampaat vasta ruokailtuani. Jää parempi maku suuhun.

Ette kai te tosissanne ole? Syöminen noin puolen tunnin sisällä hampaiden harjaamisesta on todella vaarallista hapaille. Onhan se opetettu jo ala-asteella. Asiaa tutkineet väittivät (muistaakseni tieteen kuivalehdessä), että jos suuhunsa laittaa kerrassaan mitään puolen tunnin kuluessa hampaiden harjaamisesta, olisi hampaiden kannalta moninkertaisesti parempi olla pesemättä niitä ollenkaan.

http://lifewise.canoe.ca/Beauty/AskIvan ... 2-sun.html :

Avoid brushing teeth immediately after consuming acidic food or drinks as this is when the enamel surface may be softened - it is best to wait at least one hour.

Mikäli aikoo syödä aamulla hapanta, kannattaa hampaat pestä ennen ruokailua (tai odottaa, että happamuus neutraloituu - harvalla kuitenkaan aikaa). Jos happamat tuotteet eivät kuulu aamiaiseen, kannattaa pestä hampaat lopuksi. Jää puhdas suu.

Ymmärtääkseni happamuus ei ole se ainoa merkittävä asia. Vaikuttavampaa on happohyökkäys - syödään tai juodaan jotakin, joka rassaa hampaiden kiillettä, oli se se sitten hapanta, makeaa, mitä tahansa.
Fiksuinta olisi pestä pestä hampaat ennen aamupalaa, siis ennen happohyökkäystä. Silloin hampaat olisivat puhtaat, plakittomat. Sillä ellei ole plakkia, ei tule myöskään reikiä. Meille tunnollisimmillekin hampaidenpesijöille jää pikkurippusia plakkia hampaisiin pesun jälkeen (vaikka itse kuvittelemmekin onnistuneemme täydellisesti). Aikaa kunnolliseen hampaidenpesuun kuluu 2-3 minuuttia. Katsokaapa kellosta!!!! Sitten se pitäis vielä testata! Että onnistuiko tällä kerralla...
Pesun jälkeen, pesu mieluiten fluorihammastahnalla, ei sais huuhtoa vedellä eikä purskutella. Fluori sisältää paljon hampaita suojelevia aineosasia ja on oikeastaan hassua huuhdella niitä pois. Toki voi sylkeä tahnanjämät pois Jos jättää ne suuhunsa, ne suojelee hampaita jopa useita tunteja, varsinkin illalla.Voihan purkkaa ottaa, siis xylitoli, jos haluaa, mutta kunnollinen hampaiden pesu illoin aamuin pitää hammaslääkärin loitolla(ainakin sen paikkaamisen suhteen....)

Hampaiden pesu aamulla ensimmäisenä, ennen aamupalaa ja illalla viimeiseksi, ennen nukkumaan menoa.

Yön aikana hampaiden pinnalle, suun limakalvoille ja kielelle kertyy bakteerimassaa ja muuta mössöä, turha sitä on niellä.
Kyllä minun tietääkseni saa syödä heti hampaiden pesun jälkeen, en ole ainakaan kuullut mitään, miksei saisi.

Syönnin jälkeen ei ainakaan tuntiin hampaiden harjausta, voi vahingoittaa kiillettä, jos on syönyt tai juonut hapanta. Huuhtelu vedellä riittää.

Fluorihammastahnaa ei pidä huuhdella kovin perusteellisesti pois harjauksen jälkeen, koska silloin fluoria ei jää hampaiden pinnalle ja alkaviin reikiin tai kiillevaurioihin, jotka fluori voi korjata.

Harjaus ja harjan kastelu veteen ja sitten tahnattomalla harjalla harjausta ja sylky, pois erittynyt sylki ja ylimääräinen tahna.

Hampaita pitää harjata kaksi minuuttia aamuin illoin estääkseen hammaskiven muodostusta. Sähköhammasharja on tehokkaampi kuin käsin harjaus.

Joo tiedetään, että hampaat kannattaisi pestä aamuin illoin. Mutta kun ikenet eivät aina tahdo kestää sitä yhtäkään pesua (enkä todellakaan harjaa liian lujaa, pitkään kylläkin ahtaiden hammasvälien takia).

Ja joo, tiedetään, että fluoria pitäisi jättää suuhun, mutta sitten tahnaa joutuu myös nielemään, eikä maha kestä xylitolia pätkääkään (tietäisikö joku xylitolitonta hammastahnamerkkiä?).

Sähköhammasharjasta olen sitä mieltä, että se pitäisi kieltää lailla muilta paitsi reumaatikoilta. Jos ei ihminen enää itse jaksa edes harjaa suussaan liikuttaa niin jo on asiat huonosti!

Tämä vuodatus taas osoituksena siitä, miten hyväätarkoittavat terveydenvaalintasuositukset eivät vaan toteudu kaikkien elämässä... ja energiansäästämisen puolesta.

Ikenet tulehtuvat juuri siksi, että hampaita ei ole pesty tarpeeksi usein. Hampaaan ja ikenen väkiin jää ruuantähteitä, jota aiheuttavat siellä muhiessaan ientulehduksen. Osta pehmeä harja ja harjaa hampaasi kunnolla ainakin khdesti päivässä. Mitä hammaslääkäri sanoo ikeneistäsi?

Tietääkseni kenenkään ikenet tai hampaat ei ole kärsineet siitä, että hampaita on pesty.
Huonosta pesusta ikenet kärsivät ja ryhtyvät vertavuotamaan.
On vaikeaa tunnustaa edes itselleen, että pesee huonosti hampaansa..
Kukapa meistä sitäkään tunnustaa!!!!!

Kuinka te kontrolloitte hampaidenpesun tuloksen????
Kuvitteletteko pesseenne hyvin, kun olette harjaa heiluttaneet?
Millä tavoin tiedätte pesseenne hampaaanne kunnolla??????
Herätkää hyvät ihmiset, ei hampaita pestä mutu-systeemillä...
Meillä on vain kaksi tapaa pestä hampaat; hyvin tai huonosti....

RI
Ette kai te tosissanne ole? Syöminen noin puolen tunnin sisällä hampaiden harjaamisesta on todella vaarallista hapaille. Onhan se opetettu jo ala-asteella. Asiaa tutkineet väittivät (muistaakseni tieteen kuivalehdessä), että jos suuhunsa laittaa kerrassaan mitään puolen tunnin kuluessa hampaiden harjaamisesta, olisi hampaiden kannalta moninkertaisesti parempi olla pesemättä niitä ollenkaan.

Juuri päinvastoin.

Tep
Seuraa 
Viestejä827

MD antoi ohjeet hampaiden pesuun. Ilmeisesti ne perustuvat lääkäreille jossakin tietokannassa jaettaviin ohjeisiin. Jäin ihmettelemään millaisin ja kuinka laajoin kokein nämä ohjeet on testattu? Ovatko ne yleismaailmallisia vai suomalaisia?
Minusta hampaiden pesussa ongelmallisin pointti on hammastahna. Tarkastaako niitä kukaan ja millaisin kokein tahnat hyväksytään. Jossakin tahnassa oli tavallista sokeria. Tahnaa voidaan väittää hammaslääkäreiden suosittelemaksi. Eräässä Pepsodent tuubissa oli suosittelijana Ruotsin hammaslääkäriliitto. Miten se liitto on asian varmentanut, vai onko liitto saanut rahalahjoituksen.
Mitä tapahtuu kun mahaan joutuu vuositolkulla samoja pesuaineita? Itse huuhdon hammastahnan pois pesun jälkeen. Otan sitten kyllä ksylitolilla maistetun fluoritabletin. Usein käytän pesuaineena ruokasoodaa.
Muuten ksylitoli. Sen pitäisi häiritä hampaille haitallisten bakteerien kasvua. Kun bakterit yleensä mukautuvat uusiin oloihin, niin eikö vuosien kuluessa voisi syntyä ksylitolia sietäviä bakteereita.

Hampaiden hoidon minä osaan jopa unissani. Aamulla olen usein unessa, kun laahustan kylppäriin hampaiden pesulle.
Minun omien hampaiden hoito on opetettu jo neuvolassa ja sieltähän se nykyisinkin tieto lähtee.
Itse hoidan oman hammaslääkärini ohjeiden mukaisesti hampaitani.
Ei meille lääkäreille sen kummemmin hammashoitoa opeteta, sehän kuuluu hammaslääkärien opintoihin ja tietotaitoon, joskin hampaiden oikea pesu on osa yleissivistystä. (enkä löydä edes mitään ohjeita lääkärin tietokannasta)

Ksylitoli estää Streptococcus mutans kantojen tarttumista äidistä lapseen.
Suun bakteerit eivät pysty käyttämään ravinnokseen ksylitolia. Ksylitoli pysäyttää happohyökkäyksen, lisää syljen eritystä, ehkäisee hampaiden reikiintymistä, vähentää plakin määrää ja sen tarttuvuutta hampaan pintaan.

Xylitoli on jo vanha keksintö - katso historia.

Historia

1890

Saksalaiset professori Emil Fisher ja hänen assistenttina Rudolf Stahel eristävät pyökistä uuden aineen ja nimeävät sen ksyliitiksi.

1890-luku

Ranskalaistutkija M.G. Bertrand eristää vehnän ja kauran oljista ksylitolia.

1902

Professori Fischerille myönnetään Nobelin palkinto kemian alalta.

1943

Ksylitolia löydetään ensimmäisen kerran luonnosta.

1962

Nisäkkään kudoksesta löydetään biokemiallinen ksylitolia sisältävä ketju. Löydös on tärkeä, sillä se osoittaa, että ksylitoli on fysiologinen, luonnollinen hiilihydraatti.

1962

Ksylitolin käyttö parenteraalisesti (infuusiohoitona) aloitetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vakavasti sairaille potilaille voidaan antaa ksylitolia, jota ihmisen aineenvaihdunta pystyy käsittelemään suuria määriä.

1963

Yhdysvaltojen elintarvikehallitus The United States Food and Drug Administration hyväksyy ksylitolin käytettäväksi erikoisruokavalioissa. Useimmat muut maat seuraavat käytäntöä.

1970

Ksylitolin hammaslääketieteellinen merkitys löydetään Turussa. 1970 käynnistetään ensimmäinen tutkimus ksylitolin vaikutuksista hammasplakkiin.

1972

Turun sokeritutkimus aloitetaan.

Suomalaisten kemistien kehittämä ksylitolin teollinen valmistus aloitetaan Suomessa.

Ksylitolin historia

Titre du document / Document title
Xylitol inhibition of anaerobic acid production by Streptococcus mutans at various pH levels
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=14918336

Google ja antamani linkit kertovat lisää asioista.

Ksylitoli

Ksylitolin rakennekaava Ksylitoli (C5H12O5) on viidenarvoinen alkoholi, jota käytetään makeutusaineena. Teollinen ksylitoli valmistetaan pelkistämällä lehtipuiden kuten koivun sisältämästä ksylaanista saatua ksyloosia. Toisinaan ksylitolista käytetään nimitystä "koivusokeri", joka viittaa aineen alkuperään ja käyttötarkoitukseen, mutta kemiallisesti kyseessä on alkoholi, ei sokeri.
Ksylitoli on luonnon oma makeutusaine. Sitä on luonnossa mm. marjoissa ja hedelmissä. Myös ihmisen elimistö valmistaa sitä. Ksylitolia valmistetaan teollisesti koivun kuituaineesta. Siitä nimi koivusokeri.

Ksylitolia käytetään makeutusaineena mm. makeisissa ja purukumeissa sen hammassairauksia ehkäisevän vaikutuksen takia. Hammaskariesta aiheuttavat bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia. Ksylitolin on todettu myös ehkäisevän lasten korvatulehduksia.

Liiallisella ksylitolin käytöllä voi olla laksatiivinen vaikutus.

Ksylitoli on hyväksytty EU:n alueella elintarvikkeiden lisäaineeksi. Ksylitolin E-koodi on E 967.

Stadia.fi-Suusiivous
Ksylitoli-Wikipedia
Xylitol.net

"Kannattaako tuo suorittaa ennen aamupalaa vai sen jälkeen? Olen kuullut kahdenlaisia versioita asiasta."

Kannattaako suihkussa käydä ennen hikilenkkiä, vaiko sen jälkeen?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat