Reagointi vs. ajattelu?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kuinka paljon ihmisen jokapäiväisestä toiminnasta on vain reagointia asioihin, ja kuinka paljon oikeastaan ajattelemme? Liikumme, toimimme, keskustelemme, asioita sen kummemmin ajattelematta, aivoissamme on olemassa valmiit mallit, kuinka reagoida mihinkin tilanteeseen.

Ajattelemmeko koskaan? Onko kaikki mitä koemme ajatteluksi ainoastaan reagointia tilanteeseen, aivot löytävät sopivan toimen sopivaan tapaukseen.

Kommentit (10)

Vierailija

Kyllä minä ainakin ajattelen useinkin ihan ajattelemalla. Eilen illalla mietiskelin lapsiani isänpäivän iltana.

Onneksi ihminen ei ole kone, joka liikkuu jonnekin ja törmätessään tilanteeseen tekee valmiin vuokaavion mukaisen päätöksen.

Vierailija

Oletkohan Leuka nyt ihan varma asiasta? Tuolla kannabiskeskustelussa kuullostaa juuri siltä ettet pysty kuin kirjoittamaan päähäsi työnnettyjä epäluuloja.

Ei millään pahalla...

Frank Herbertin dyyni-kirjassa oli ihmisyystesti, jossa käsi työnnettiin sellaiseen laatikkoon, ja työntäjälle ensin kerrottiin, ettei kättä saa vetää pois, tai kuolee. Sitten työntäjästä alkoi tuntua, että käsi tuhoutuu, palaa, syöpyy, siellä laatikossa, niin, että vain luut jäävät jäljelle.

Jos veti käden pois, ei läpäissyt testiä, ja laatikko pisti myrkkyneulalla ja tappoi testattavan. Epäonnistunut testattava siis tapettiin, koska ei ollut ihminen, vaan eläin, joka reagoi eläimen lailla subjektiivisiin tuntemuksiinsa.

Ihmisyyden saavuttanut ihmiseläin pystyi testissä pitämään kätensä laatikossa, hallitsemaan mielensä korkeasta (kuvitteellisesta) kivusta huolimatta. Ja siis kädelle ei testissä tapahtunut mitään, se sai vaan testattavan tuntemaan tuota kipua.

Tuo oli siis äärimmilleen vedetty testi siitä, toimiiko vaistojensa varassa vai ei.

Itse uskon ihmisten enimmäkseen toimivan oppimiensa tapojen vankeina, joihin kuuluu illuusio siitä, että hallitsee elämäänsä ja ympärillään tapahtuvia asioita. Uskoisin, että Leukakin jarruttaa autolla, kun valot vaihtuvat punaisiksi. Kysynkin, miksi Leuka jarruttaa?

Siksi, että on ehdollistettu rangaistuksen uhalla tekemään niin vai siksi, että se on järkevintä. Jälkimmäinenhän ei ole järkevää tyhjässä risteyksessä, jossa on ainoana liikkeellä. Miksi pysähtyä tuhoamaan ilmakehää pidemmäksi aikaa pakokaasuilla, jos sen voi välttää jatkamalla punaisia päin autolla silloin, jos ei ole mitään liikennettä, mitä vaarantaa?

Illuusio vapaudesta on se vapaus, mihin niin monet valitettavasti uskovat. Kuitenkin ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Vapaa ihminen on oman tiensä kulkija. Vapaa ihminen rikkoo lakeja jos se on todellisuuden kannalta parempi ratkaisu kuin niiden noudattaminen. Ehdollistettu ihminen ei pysty tähän, eikä ole siten vapaa, eikä loppupeleissä oikeastaan ihminen ollenkaan.

Eli vastaukseni on että kumpaakin sorttia löytyy 99% on eläimellistä ajattelua positiivisena asiana pitäviä ihmiseläinyksilöitä.

Se 1% ei pahemmin ole yhteiskunnassa esillä. On parempaakin tekemistä nääs.

EDIT: Ja jokainen autoileva epäilijä voi kokea itse tämän tilanteen jonain iltana, kun saapuu tyhjään risteykseen, jossa palaa punainen valo. Mitä teet? Mieti sitä tunnetta, jonka mukaan päätät asiasta. Onko se senhetkisen tietoisuutesi tekemä analyysi tilanteesta, vaiko opittu tapa?

Vierailija

http://tiedostamaton.net/Uznadze06112005.pdf
"2.5 Observointi – ajattelulähtöinen havainnointi
Ajattelulähtöinen havainnointi, observointi, on erikoinen havaintotoiminnan muoto
tietoisen ajattelun tasolla. Myös viritysten tasolla ja eläimillä tapahtuu havaitsemista,
mutta tällöin havaintoprosessi on täysin määräytynyt virityksistä. Observointi taas
ohjautuu tietoisista ajatuksista. Observoinnissa etsimme ympäristöstä informaatiota, joka
Havainnollistaakseni observaation ja viritysten tason havaitsemisen eroja, otan esimerkin
vaihdantakuviosta, joka on hieman tavanomaista vaikeampi. Vaihdantakuvio on yksi
esimerkki viritysten (havaintoskeeman) valikoivasta vaikutuksesta, ja kaksiselitteisiä
kuvia on käytetty georgialaisten tutkimuksissa.
Tyypillisesti voimme tehdä kaksi eri havaintoa vaihdantakuviosta esimerkiksi kuva,
jossa voi nähdä sekä maljakon, että kahdet kasvot, tai kuvasta jossa voi nähdä sekä
vanhan tai nuoren naisen . Kun nämä havainnot vaihtuvat, voidaan siihen viitata
havaintoskeemojen vaihtumisena. Joskus vaihdantakuviot ovat vaikeita, emmekä huomaa
lainakaan, että kyseessä on vaihdantakuvio. Mutta jos meille kerrotaan mahdollisuudesta
nähdä vaihtoehtoinen hahmo kuvassa, alamme etsiä sitä tahdonalaisesti. Tämä etsintä
ohjautuu meidän tiedoistamme, tietoisista ajatuksista lähtien. Se on observaatiota.
Nykypsykologia on osoittanut, kuinka tärkeä vaikutus valikoivuudella on
havaintoihimme. Kun Uznadze jakaa havainnoinnin impulsiiviselle tasolle ja tietoisen
ajattelun tasolle, tämä valikoivuus selkiytyy. Meillä on impulsiivisia virityksiä, jotka
vaikuttavat havaintojemme valikoivuuteen. Jos olemme nälkäisiä, impulsiivisella tasolla
nälkä valikoi meitä etsimään ruokaan liittyviä vihjeitä ympäristöstä, etsimään ruokaa.
Jano valikoi meitä etsimään juomaa. Ahdistus valikoi meitä etsimään vaaran ja
turvallisuuden merkkejä. Mutta impulsiiviset viritykset eivät ole ainoa tekijä, joka
vaikuttaa havaintojemme valikoivuuteen. Tietoisen ajattelun taso keskeyttää viritysten
impulsiivisen valikoivuuden, ja ihmisen havainnot ja niiden valikoivuus on sekoitus
havaintoja, joista osa ohjautuu tietoisesta ajattelusta, ja osa impulsiivista virityksistä."

Tuossa nyt on perusteita, vaikka se kuvaa lähinnä yhtä teoriaa. Teorioita on monta.

Vierailija

Onpas Armitage ärtyisällä päällä

Kysynkin, miksi Leuka jarruttaa?

Jo Ensio Itkonen aikoinaan kertoi, miten tien päällä on hyvä käyttäytyä. Enkä halua tulla yliajetuksi. Tosin maalla, jos ei ole kertakaikkiaan muuta liikennettä, esim yöllä, en jää kovin kauaksi aikaa punaisiin notkumaan.

Vierailija
Leuka
Onpas Armitage ärtyisällä päällä

Kysynkin, miksi Leuka jarruttaa?

Jo Ensio Itkonen aikoinaan kertoi, miten tien päällä on hyvä käyttäytyä. Enkä halua tulla yliajetuksi. Tosin maalla, jos ei ole kertakaikkiaan muuta liikennettä, esim yöllä, en jää kovin kauaksi aikaa punaisiin notkumaan.

Noh, se on hyvä, ja pahoittelen kieltämättä turhautumiseni turhaa purkamista ympäristööni ja tässä tapauksessa sinuun. Osoitan vaan oman alkeellisuuteni.

Mutta tiedän tapauksia, jotka koiramaisen uskollisesti odottavat valoissa, oli liikenne mitä hyvänsä, eli ei mitään. Ja silloin kyse ei ole tiedostavasta toiminnasta näiden yksilöiden kohdalla. Ja tämä oli siis vaan yksi esimerkki monien joukossa, eikä varmaan paras mahdollinen.

Kun pyöräilen, olen ottanut tavaksi ajaa periaatteella:"Kaikki, mitä teen, on sallittua, jos muu liikenne ei joudu tekemään mitään toimenpiteitä takiani." eli välillä ajan autotietä punaisia päin vastasuuntaan, jos kenenkään ei tarvitse väistää tai jarruttaa tai tehdä ylipäätään mitään takiani. Silloin kun epäonnistun periaatteissani, voisin kirjoittaa mielessäni itselleni sakkolapun. Vaikka noudattaisinkin täysin liikennesääntöjä.

Silloin, kun rikon liikennesääntöjä, mutta se ei ketään häiritsisi, ja minua sakotettaisiin liikenteen vaarantamisesta tai mistä nyt ikinä sakotettaisiin, kokisin tulleeksi väärinkohdelluksi.

Eli se mitä yritän ajaa takaa, on se, että on olemassa useita tiedostamisen tasoja, ja nykyään vallitseva ja "suositeltava" tapa ajateltava ei mielestäni ole korkein mahdollinen saavutettava tietoisuuden taso.

Tämän näkee hyvin liikenteessä, missä suositaan liikennesääntöjen mukaan ajamista, ei liikenteen mukaan ajamista.

Suomalaiset ovat varsin hyviä tässä ohjeiden orjallisessa seuraamisessa. Myös lakia kunnioitetaan, vaikka se olisikin epäoikeudenmukaista.

Eli sääntöjä arvostetaan yli todellisuuden. Se on mielestäni vakavan mielisairauden merkki, mutta minut varmaan leimataan mielisairaaksi kun näin väitän.

"Hullujen" keskuudessa terve on hullu.

"Terveiden" keskuudessa "hullu" on terve.

Siinä vasta kunnon "hullua" filosofiaa "terveille" hullulta!

Njäh njäh.

Vierailija

Ajamisesta minulla on filosofia että tietoinen harkitseva ajaminen on alkeellista ja riskialtista. Eli mennään tikkunekkujen mukaan ja mittaria vilkuillen ja harkiten.
Tuo on alkeistaso jolla kaikkien taidoista riippumatta pitää noudattaa.

Kehittynyt ajotapa on pääosin tiedostamattomiin ja siten paljon nopeampiin päätösiin perustuvaa toimintaa. Alitajunta priorisoi asiat nopeasti ja tarkemmin mitä tietoisesti ehtii tekemään. Tietoisella tasolla voi miettiä omiaan ja katsella vaikka naisia. "Olla jo seuraavassa mutkassa".

Useimpien ajotapa on hirveän epävarmaa ja päätökset hitaita ja usein vääriä. Ei tarvitse olla autossa mukana kun aistii kuljettajan epäpätevyyden.

Vierailija
tietää
Ajamisesta minulla on filosofia että tietoinen harkitseva ajaminen on alkeellista ja riskialtista. Eli mennään tikkunekkujen mukaan ja mittaria vilkuillen ja harkiten.
Tuo on alkeistaso jolla kaikkien taidoista riippumatta pitää noudattaa.

Kehittynyt ajotapa on pääosin tiedostamattomiin ja siten paljon nopeampiin päätösiin perustuvaa toimintaa. Alitajunta priorisoi asiat nopeasti ja tarkemmin mitä tietoisesti ehtii tekemään. Tietoisella tasolla voi miettiä omiaan ja katsella vaikka naisia. "Olla jo seuraavassa mutkassa".

Useimpien ajotapa on hirveän epävarmaa ja päätökset hitaita ja usein vääriä. Ei tarvitse olla autossa mukana kun aistii kuljettajan epäpätevyyden.

joo, itse ajamisen tekniikka on edistyneemmällä selkäytimessä ja tulee itsestään, mutta liikennettä pitää kyllä observoida aina, koska se on ennakoimatonta. Jos katselet naisia, niin kyllä suosittelisin välttämään sitä. Ei alitajunnallasi ole kolmatta silmää seurata toisesta suunnasta ajolinjallasi olevaa ja lujaa vauhtia valoitta lähestyvää rattijuoppoa, joka katsoo samaa naista. Tietenkin, jos olet ennakkoon katsonut itsellesi sekunnin tirkistelyikkunan, niin se on suht ok. Kait.

Epävarmuus ei johdu siitä, että ajaminen on tiedostavaa, vaan siitä, että keskittyminen "kuluu" ajotekniikan ylläpitoon eikä liikenteeseen sulautumiseen. silloin sitä törttöilee liikenteessä.

tiedän tämän itse aiemmin paljon epävarmempana kuskina olleena ja siitä hieman paremmaksi kasvaneena. Vielä on kuitenkin pitkä matka kuljettavana autoilun Graalin maljalle...

Vierailija

Aika harva ihminen ei toimi pelkällä reagoinnilla, sen voi todistaa kuka tahansa vähääkään pätevöitynyt psykologi, etenkin lapsille voi tehdä kaikkea kivaa jäynää. Tyypillinen pissis tekee juuri kuten odotan tietyistä asioista.

Vierailija
Karpov
Kuinka paljon ihmisen jokapäiväisestä toiminnasta on vain reagointia asioihin, ja kuinka paljon oikeastaan ajattelemme? Liikumme, toimimme, keskustelemme, asioita sen kummemmin ajattelematta, aivoissamme on olemassa valmiit mallit, kuinka reagoida mihinkin tilanteeseen. Ajattelemmeko koskaan? Onko kaikki mitä koemme ajatteluksi ainoastaan reagointia tilanteeseen, aivot löytävät sopivan toimen sopivaan tapaukseen.

Valmiit opitut mallit voi jatkuvasti kyseenalaistaa, silloin reagointitapa (jonain päivänä) muuttuu, ihminen ei koskaan muutu, mutta ihmisen käyttäytyminen voi muuttua. Kun tapaa uuden ihmisen, saattaa pian huomata, mitä ko. ihminen eniten ajattelee. Useat ajattelevat rahaa. Ja vaikka he eivät ajattelisi konkreettista rahaa, niin he elävät tyyliin: kaikki on ostettavissa/myytävissä.. eli heille ihmissuhteet ovat myös "myynti tai osto tavaraa".

Voidaan sanoa: sitä saa mitä ENITEN ajattelee (=kyseenalaistaa). Esim. jos ihminen kyseenalaistaa ilmiötä raha, on mahdollista, että jonain päivänä tuo ihminen kokee rauhaa.. (rauhaa ei saa rahalla).

Vierailija

Autolla ajamisesta. Usein huomaan ajattelevani kaikkea muuta kuin ajamista ja kuitenkin toimin liikenteessä kuten pitääkin.

Epäilen ja olen sen huomannutkin, että jos ajattelen ajamista tosissani, tarkkaavisuus on huonompi ja onnettomuusriski suurempi.

Joskus liikenteessä ajattelu olisi suotavaa, etenkin talvikeleihin olisi varauduttava jo kotisohvalla.

Uusimmat

Suosituimmat