Seuraa 
Viestejä4

Seuraamalla threadissa olevia keskusteluja,missä luodaan uusia fysiikan teorioita täysin harrastelijapohjalta. Tulee tosiaan mieleen miksi minäkin olen lukenut itseni fyysikoksi, näemmä kuka-tahansa alakoulun matematiikan lukenut voi panna teoriat uusiksi. Fysiikka lienee jonkinlainen villi alue, missä kuka hörhö hyvänsä voi luoda uusia "loistavia" teorioita.

Minä en mene kertomaan puutarhurille miten puutarhaa hoidetaan.

Esimerkiksi keskustelu fotonin sähkökentästä Mikä H***tin fotonin kenttä, fotoni luo kentän.

Kun ei ymmärrä asioita voisi olla hieman vaaatimattomampi. Ei nykyiset fysiikan teoriat tyhjästä ole tipahtaneet - 500 vuotta asialle paneuttuneiden
ihmisten työn jälkiä.

(sic!)

Sivut

Kommentit (25)

Koulutus ei luo osaajia. Varsinkaan luovia osaajia. Koulutus luo varaston jossa on työkaluja luoda. Voisi jopa sanoa että koulutus kitkee pois luovuutta, kun vuosien ajan opetetaan miten asiat on ja kun tottelet, niin sinulle maksetaan palkkaa että noudatat annettuja oppeja.

Tietysti perustelematta tai huonosti perustellen tehdyt väitteet ovat "hörhöilyä". Ne perustuvat yleensä asian huonoon tuntemukseen tai väärinkäsitykseen tai vain huomionkipeyteen.

Mistään ei voi tietää mistä uusi tärkeä innovaatio putkahtaa. Suurimmat ovat saaneet alkunsa hyvin oudolla tavalla, kuten sähkön tieteellinen tutkimus, huomiosta että veitsi leikkuulaudalla saa sammakon jalan nytkähtämään. Noin sen väitetään päätyneen tiedeyhteisön mielenkiinnon kohteeksi.
Siis outojakin juttuja kannattaa kuunnella. Ehkä niissä on itua.

Se mihin tiedeyhteisöt resursseillaan pystyvät, on pitkäjänteinen työ, jonka tuloksena tulee käyttökelpoisia sovelluksia. Kipinän on tultava kuitenkin jostain ja se tulee aina yllättäen.

En vähättele lainkaan pitkäjänteisen työn merkitystä, mutta sitä ei kannata nostaa jalustalle ansioitta.

"ARISTOTELES" asialla !

"BUSHMAN" voi omasta kokemuksestaan sanoa,
että tein monikansallista Battellea paljon paremman
keksinnön harrastelijapohjalta ja keksin isotooppien
laser-erotuksen ennen israelilaisia, tämän huomasin
ikävä kyllä vasta jälkikäteen !

Onhan "maallikkoteorioissa" paljon huuhaata, mutta
rikkaruohojen seasta voi löytyä ruusukin !

Miksi uuden ajattelu pitäisi monopolisoida vain "ammat-
tilaisille" ? Pelottaako, että harrastelija peittoaa ?

Ja kuka voi väittää olevansa "asiantuntija" maailman-
kaikkeuden syntyä koskevissa spekulaatioissa ???

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kineas

Kun ei ymmärrä asioita voisi olla hieman vaaatimattomampi. Ei nykyiset fysiikan teoriat tyhjästä ole tipahtaneet - 500 vuotta asialle paneuttuneiden
ihmisten työn jälkiä.

(sic!)

Jos on kyse filosofiasta eli lähinnä arvauksista oletko varma ettei joku muu arvaa paremmin, missä mennään?
En tarkoita tutkittua tietoa.
Fysiikka on filosofian ja matematiikan yhdistelmä, ns. puolitiede.
nm kemisti ym.

nm
Fysiikka on filosofian ja matematiikan yhdistelmä, ns. puolitiede.

Fysiikka ja kemia ovat niitä harvoja täystieteitä, filosofialla ei nykyään fysiikan kanssa ole juurikaan tekemistä. Matematiikka on taas niissä käytettävä apukeino, joka ei varsinaisesti ole tiedettä. Kemia on oikeastaan eräs suppea fysiikan osa-alue.

SAMAEL
nm
Fysiikka on filosofian ja matematiikan yhdistelmä, ns. puolitiede.



Filosofialla ei nykyään fysiikan kanssa ole juurikaan tekemistä. Matematiikka on taas niissä käytettävä apukeino, joka ei varsinaisesti ole tiedettä. Kemia on oikeastaan eräs suppea fysiikan osa-alue.

Kiitos tiedosta, vaikka oletkin väärässä.
Edit:olisin varmaan opiskellut fysiikkaa jos äo olis riittänyt.

Fysiikka lopultakin tutkii periaatteessa kaikkea aineellista, jopa ns. elollisen luonnon ilmiöitä. Tosin fysiikka ei tutki kaikkien aineellisten prosessien välisiä suhteita, tai näitä prosesseja kokonaisuuksina. Kemia rajautuu lähinnä aineiden atomien elektronikuorien uloimpien osien ilmiöiden tarkasteluun. Luonnonfilosofia oli ja meni, nykyfysiikalla on melko vähän tekemistä filosofian kanssa, vaikka ne toisiaan tietyissä pistein sivuavatkin. Matematiikka ei ole varsinaista tiedettä, sillä

wikipedia
... matematiikka on aksiomaattisesti määriteltyjen abstraktien rakenteiden tutkimista symbolisen logiikan ja matemaattisen merkintäjärjestelmän keinoin. Matematiikkaa käytetään fysikaalisten ja käsitteellisten suhteiden ilmaisemisen kielenä, jonka kielioppi ja käsitteistö on määritelty äärimmäisen tarkkaan. Tämä mahdollistaa asioiden ilmaisemisen yksikäsitteisesti, kun oletetaan loogisten rakenteiden pysyvän muuttumattomina.



kun taas tiede...

wikipedia
...viittaa tiedonhankintajärjestelmään, jolla pyritään ymmärtämään todellisuutta mahdollisimman tarkasti.
SAMAEL

wikipedia
...viittaa tiedonhankintajärjestelmään, jolla pyritään ymmärtämään todellisuutta mahdollisimman tarkasti.

Jaa, missä TOE?

SAMAEL
Matematiikka ei ole varsinaista tiedettä, sillä

Kyllä matematiikka on tasan tarkkaan hyvinkin raakaa tiedettä. Meillä on kyllä olemassa sana sille käsitteelliselle erolle mitä nyt yrität tuossa esittää. Fysiikka on empiirinen tiede. Matematiikka ei.

Matematiikka ei varsinaisesti ole tiedonhankkimista todellisuudesta, matematiikassahan voidaan luoda melko vapaasti äärettömästi erilaisia aksiomaattisia järjestelmiä, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Matematiikka ei siis edusta tiedettä sanan puhtaimmassa merkityksessä, joskin se on oiva työkalu mm. fysiikassa.

Matematiikka sitten tutkii miten nuo aksiomaattiset järjestelmät toimivat. Ja kyllä, se ei hanki tietoa tästä meidän todellisuudestamme, se on aika määritelmällisesti fysiikan tehtävä. Voisin sanoa että tuon wikipedian tieteen määrittely on aika syvältä.

No kyllä minulle ainakin tulee tieteestä mieleen juuri erilaisten todellisuuden ilmiöiden tutkiminen. Matematiikassa voidaan luoda keinotodellisuuksia omine sääntöineen, mutta matematiikka ei varsinaisesti edusta juuri tämän todellisuuden tutkimusta. Tosin onhan ne matemaattisetkin järjestelmät tässä todellisuudessa tapahtuvia asioita, vaikka eivät tätä todellisuutta kuvaisikaan. Ehkä jonkinlainen hypermatematiikka voisi tutkia miksi matematiikka on tässä todellisuudessa sellaista kuin se on.

Science in the broadest sense refers to any system of knowledge attained by verifiable means.

Kiinnittäisin huomiota näihin boldauksiin. Matemaattinen todistaminen toimii vain aksiomaattisen järjestelmän itsensä suhteen. Tiedon paikkansapitävyyttä ei voi tarkistaa pelkästään matemaattisin keinoin. Esim. euklidinen järjestelmä tuntui aikansa vastaavan todellisuutta, mutta kuinkas sitten kävikään.

SAMAEL
Tosin onhan ne matemaattisetkin järjestelmät tässä todellisuudessa tapahtuvia asioita, vaikka eivät tätä todellisuutta kuvaisikaan. Ehkä jonkinlainen hypermatematiikka voisi tutkia miksi matematiikka on tässä todellisuudessa sellaista kuin se on.

Matemaattinen järjestelmä on sama kaikkialla. Jos me määritellään joukko sääntöjä niin niistä säännöistä nousevat ilmiöt on aina samoja. Muuten sitten ne säännöt olisivat muuttuneet. Tästä syystä ei mitään metamatematiikkaa tarvita. Jos asia kiinnostaa enemmän niin yliopiston matematiikanlaitoksella opetetaan varmasti, ja on muuten aika mielenkiintoista tavaraa.

SAMAEL
Matematiikassa voidaan luoda keinotodellisuuksia omine sääntöineen,n.

Hyvin sanottu, Voidaan keksiä jotain(filosofia) ja sitten kehittää sitä kuvaamaan matemaattiset yhtälöt, sitten uskotaan että asia on varmaan näin kun yhtälöt sen kertovat.

Raivomielen Unet
Tästä syystä ei mitään metamatematiikkaa tarvita.

Ei sitä varmaankaan tarvita, mutta mikäpä muukaan tutkisi matematiikan ja todellisuuden välistä suhdetta? En kyllä osaa sanoa olisiko siinä yhtään mitään järkevää tutkittavaa.

SAMAEL

Tiedon paikkansapitävyyttä ei voi tarkistaa pelkästään matemaattisin keinoin. Esim. euklidinen järjestelmä tuntui aikansa vastaavan todellisuutta, mutta kuinkas sitten kävikään.

Niin siis euklidista geometriaa ei voinut soveltaakkaan fysiikkaan täydellisesti. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Mutta euklidinen geometria on edelleen matemaattisesti sama kuin aina ennenkin.

Ja matematiikan ja todellisuuden välistä suhdetta tutkimassa on jo tiede. Fysiikka joka etsii matemaattisia kuvauksia todellisuudesta.

Matematiikan historiassa sillä on koettu todistaa jumalankin olemassa-olo. Samat miehet tosin ovat kyllä kehittäneet sitä myös.
Pii ja neliöjuuri olivat ensimmäisiä huomioita, jotka romuttivat luulot sen kaikivoipaisuudesta.

tietää

Pii ja neliöjuuri olivat ensimmäisiä huomioita, jotka romuttivat luulot sen kaikivoipaisuudesta.

Siis romuttivat luulon että kaikki voitaisiin kuvailla rationaaliluvuilla. Nykyään meillä onkin sitten reaaliluvut ja sillä joukolla voi jo tehdä kaikkea kivaa.

Raivomielen Unet
SAMAEL

Tiedon paikkansapitävyyttä ei voi tarkistaa pelkästään matemaattisin keinoin. Esim. euklidinen järjestelmä tuntui aikansa vastaavan todellisuutta, mutta kuinkas sitten kävikään.



Niin siis euklidista geometriaa ei voinut soveltaakkaan fysiikkaan täydellisesti. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Mutta euklidinen geometria on edelleen matemaattisesti sama kuin aina ennenkin.



Onhan se sama, ja etääntyy todellisuudesta sitä mukaa kun tutkimus etenee.

Raivomielen Unet
Ja matematiikan ja todellisuuden välistä suhdetta tutkimassa on jo tiede. Fysiikka joka etsii matemaattisia kuvauksia todellisuudesta.

En sanoisi että fysiikka etsii matemaattisia kuvauksia todellisuudesta, vaan että se käyttää niitä työkaluinaan tutkiessaan aineen vuorovaikutuksia. Fysikaalisia vuorovaikutuksia voi kuvata muillakin kielillä, niiden eksaktissa arvioinnissa ylivoimainen on tietysti matematiikka. Fysiikan lakeja voidaan esittää intuitiivisessa kielellisessä muodossa (jokaisella voimalla on vastavoima), niin että matematiikkaan perehtymätönkin voi oivaltaa mikä on kuvatussa ilmiössä olennaisinta. Vasta ilmiön tarkempi kvantitatiivinen tarkastelu vaatii matematiikkaa tuekseen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat