Palkka ja voitto

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=150:1qe2x1xi]Palkka ja voitto [/size:1qe2x1xi]

Jokaisen tavaran arvo mitataan sillä, kuinka paljon sen tuottamiseen tarvitaan työtä. Jokainen työn tekijä tarvitsee elääkseen tietyn määrän elintarvikkeita. Tämän lisäksi hän tarvitsee ylläpitääkseen työvoimaansa myös asunnon, jossa voi levätä sekä kulttuurista riippuen erilaisia vaatteita ja viihdettä.

Työtätekevän ihmisen täytyy toisin sanoen jatkuvasti uusintaa omaa työvoimaansa, jotta hän voi käydä töissä.

Työvoiman uusintamiseen kuluu tietty summa rahaa. Työkyvyn ylläpitämiseen - eli elintarvikkeisiin, asunnon vuokraan, vaatteisiin, koulutukseen, viihteeseen jne. - tarvittava rahasumma, esimerkiksi 80 euroa, kyetään tuottamaan jossakin työpaikassa vaikkapa neljässä tunnissa tehtävällä työllä. Vaikka tämä neljän tunnin työ on jo täyttänyt työläisen koko päivän tarpeet, hän kykenee kuitenkin edelleen jatkamaan työskentelyään vielä monta tuntia. Jos työpäivän pituus on kahdeksan tuntia ja työläisen palkka 80 euroa päivässä (1600 euroa kuukaudessa), niin työläinen maksaa itse asiassa työnantajalleen joka päivä 80 euroa, eikä toisinpäin! Kaikki omistajien voitot tehdään tietenkin työntekijöiden työllä, ne eivät ilmaannu tyhjästä.

Toisin sanoen työläinen saisi nykyisen elintasonsa jo neljän tunnin päivittäisellä työllä, mutta hänen työpäivänsä pituudeksi on kuitenkin määrätty kahdeksan tuntia. Loput työpäivästään hän tuottaa ns. "lisäarvoa".

Esimerkkitapauksemme palkka eli työvoimaan sijoitettu pääoma on 80 euroa päivässä eli tunteihin muutettuna kymmenen euroa tunti.

Työn tekijä tuottaa päivässä 160 euron arvosta tavaroita tai palveluja. Tunnissa tämä tekee 20 euroa.

Omistajan sijoittama pääoma siis lisääntyi 80 euroa /päivä (kymmenen euroa tunnissa). Tämä on tuotetun "lisäarvon" määrä.

Yksinkertaistetun esimerkkimme mukaan työn tekijän työvoimasta maksetaan reilusti. Hän kuitenkin tekee myös täysin ilmaista työtä omistajalleen neljä tuntia jokaisena työpäivänä.

Samalla työnantaja maksaa poistoina saamastaan ilmaisesta työstä myös alun perin sijoittamansa pääoman eli ansaitsee sijoituksensa moninkertaisena takaisin. Tästä syystähän yleensä alun perin sijoitetaan ja harjoitetaan vaihtoa, ostamista ja myymistä.

Todellisuudessa työn tuottavuus on nykyisin jo niin huimalla tasolla, että monissa suuryrityksissä työläisen palkan tuottamiseen tarvitaan vain hyvin lyhyt työaika, ja koko loppuaikana työpaikoilla taotaan suurempia ja suurempia voittoja yritysten johtajien taskuihin.

Esimerkiksi Nokian jokainen työntekijä tuotti puhdasta voittoa yritykselle keskimäärin 97 100 euroa vuonna 2003. Jos työntekijän palkka on 2000 euroa kuukaudessa - 24 000 vuodessa - niin työn tekijän palkan tuottamiseen tarvittiin noin tunti ja 35 minuuttia päivittäistä työtä. (Talouselämä 28.5.2004)

Näin työläisen koko elintaso, 2000 euron kuukausittainen palkka tuotettiin noin 31 tunnin työllä! Jos oletetaan viikossa olevan 40 työtuntia, loput 129 kuukausittaista työtuntia työn tekijä teki ilmaiseksi omistajien elintason hyväksi.

Se pakko, jolla toinen osa kansasta pakotetaan työhön, ei ole ruoska tai pamppu. Tuo pakotus ei ole ensisijaisesti fyysistä, vaan se on taloudellista. Nykyisin vapaalla palkkatyöläisellä on monessa asiassa itsenäinen valinnan vapaus. Pakotus on kuitenkin olemassa.

”Työnantajat” itse saattavat ajatella olevansa ”hyväntekijöitä”. – ”Ei olisi töitä, ellemme me omistaisi näitä yrityksiä ja tuotantovälineitä, joissa sitä voi tehdä”. – ”Yritykset ne töitä antavat.”

On tietysti totta, että töitä ei voi tehdä, ellei ole käytössä tuotantovälineitä. Nimenomaan siinä on asian ydin.

Todellisuudessa ihmisten tarpeet luovat edellytykset ja tarpeen työn tekemiselle. Kaikkien ihmisten täytyy syödä, juoda ja nukkua, harrastaa ja iloita. Kaikki työnteko perustuu ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen. Ainakin sen pitäisi perustua. Työnantajien hämärtyneen näkemyksen voi ymmärtää siten, että he pitävät selvästi ihmisten tarpeita jo täysin toissijaisina. Ensisijaisena tuotannon ja työnteon motiivina näyttäisi heille olevan voitto.

”Työnantajat” saattavat myös olla sitä mieltä, että voitto muodostuu vasta ostotilanteessa, eli silloin kuin asiakas ostaa valmiin tuotteen markkinoilta. Ensi silmäyksellä tältä voikin vaikuttaa. Tällöin ostaja maksaisi ostamastaan tuotteesta ylimääräistä, jonka tuotteen myyjä sitten pitää itsellään voittona. Vaikka asia ajateltaisiinkin näin, niin siinäkin tapauksessa olisi todellisuudessa kysymys siitä, että työn tekijät ostavat tuotteita korkeammalla hinnalla kuin he saavat niiden tuottamisesta!

Eli kun ajattelemme laajemmin - emmekä rajoitu vain yhteen yksittäistapaukseen - niin huomaamme, että toinen osa kansasta kustantaa toisen osan elämisen. Todellisuudessa voitto ei kuitenkaan voi muodostua siten, että aina myytäisiin halvemmalla kuin ostetaan.

Voitto on todellisuudessa työtä, jonka omistaja ottaa korvauksetta työn tekijältä. Se on eräänlainen ensimmäinen palkasta pois lähtevä vero.
Palkka on korvausta siitä, että omistaja saa käyttöönsä tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa tarvittavaa työvoimaa ja siten myös omaan omistukseensa tuolla työvoimalla tuotetun työn tuotteet, joita niiden arvosta myymällä hän saa itselleen takaisin sijoittamansa rahasumman ja sen lisäksi vielä työvoiman tuottaman lisäarvon.

Tilanne, jossa pieni vähemmistö omistaa kaikki tuotantovälineet, pakottaa suuren enemmistön tekemään työtä heidän omistuksessaan eli viime kädessä omistajien ehdoilla ja omistajien hyväksi. Se korvaus, minkä työtätekevät työvoiman käytöstään saavat, on vain pieni osuus heidän tuottamistaan rikkauksista, yritysten voitoista.

Jos ne, jotka tekevät kaikki työt, myös itse omistaisivat ne välineet, joilla työ tehdään, niin silloin työn tuottamat rikkaudet saataisiin niille, jotka ne tuottavat ja joille ne todellisuudessa kuuluvat.

Kommentit (4)

Vierailija

Olen aika varma että sinun oletuksestasi jäi paljon pois kyseiseen asiaan vaikuttavia seikkoja.
Jos oikesti rikastuminen ja menestyminen olisi noin yksin kertaista niin miksi kaikki ei ole ryhtyneet siihen, kuitenkin kaikilla on aloittamiseen aivan yhtä suuret ja yhtä hyvät mahdollisuudet, kysyn vaan.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Ryynänen
Olen aika varma että sinun oletuksestasi jäi paljon pois kyseiseen asiaan vaikuttavia seikkoja.
Jos oikesti rikastuminen ja menestyminen olisi noin yksin kertaista niin miksi kaikki ei ole ryhtyneet siihen, kuitenkin kaikilla on aloittamiseen aivan yhtä suuret ja yhtä hyvät mahdollisuudet, kysyn vaan.

Ei ole kaikilla yhtä suuret mahdollisuudet.

Vierailija
Ryynänen
Olen aika varma että sinun oletuksestasi jäi paljon pois kyseiseen asiaan vaikuttavia seikkoja.
Jos oikesti rikastuminen ja menestyminen olisi noin yksin kertaista niin miksi kaikki ei ole ryhtyneet siihen, kuitenkin kaikilla on aloittamiseen aivan yhtä suuret ja yhtä hyvät mahdollisuudet, kysyn vaan.

Mitään tärkeää ei ole jäänyt pois. Tasapuolisemman voitonjaon
esteenä on vain tiettyjen ihmisyksilöiden suunnaton ahneus.

Uusimmat

Suosituimmat