Kivut

Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Se vaan kestää turkasen kauan ennenkuin kipua tuntee. Kun kolvilla tirvasee
sormeeensa, niin ehtii helposti sekunnin ajan kiroamaan, että kohta kirpasee, mutta mitään ei ole tehtävissä. Melkein nahan käryn aistii ennemmin. Sama kun toisinaan lyö päänsä katuun.

Sivut

Kommentit (26)

Toope
Seuraa 
Viestejä23135
Liittynyt23.7.2006
CE-hyväksytty
Se vaan kestää turkasen kauan ennenkuin kipua tuntee. Kun kolvilla tirvasee
sormeeensa, niin ehtii helposti sekunnin ajan kiroamaan, että kohta kirpasee, mutta mitään ei ole tehtävissä. Melkein nahan käryn aistii ennemmin. Sama kun toisinaan lyö päänsä katuun.

Jos olet useamman kerran lyönyt pääsi katuun, niin ei kai se mikään ihme ole.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Olen edelleen tosissani. Kyllä usein ehtii toteamaan että kohta sattuu. Viimeksi kun veistin sormeni poikki melkein niin huomasin että veitti lipsahti ja sormi on avoinna luuta myöten. Sitten kerkisin ajatella että voi perse pitää varmaan mennä vessan lavuaarin luokse ettei keittiö sotkeennu ja aattelin myös että mitenkähän tän ruuanlaiton käy ja sitä manasin että kyllä se varmaan kohta sattuu. Sitten vasta alko sattumaan.

Midian
Seuraa 
Viestejä209
Liittynyt21.8.2010

Omalla kohdallani usein (ehkäpä aina) on niin että mitä suurempi haaveri niin sen pitempään kestää ennenku alkaa kipu.
Esim. jos tökkää jollain meisselillä käteen niin tuntuu kyllä heti, mutta terävällä mattopuukolla sormesta palan leikatessa kerkeää kyllä melkein vessaan puhdistamaan enenkun tuntuu ees miltään.

Ja yleensäkin isommissa haavoissa ei kipu ole ollenkaan niin paha ollut suhteessa haavan kokoon, verrattuna siis pikku haavoihin.

Kas lempijuomaani, Alkoholia!

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26845
Liittynyt16.3.2005
CE-hyväksytty
Se vaan kestää turkasen kauan ennenkuin kipua tuntee. Kun kolvilla tirvasee
sormeeensa, niin ehtii helposti sekunnin ajan kiroamaan, että kohta kirpasee, mutta mitään ei ole tehtävissä. Melkein nahan käryn aistii ennemmin. Sama kun toisinaan lyö päänsä katuun.



Varpaan iskeminen johonkin on samanlainen juttu. Kun tuntee iskun ja rusahduksen, tietää odottaa, että kohta sattuu. Nagan syönnissä tuska tulee vielä hitaammin, mutta se ei johdu vain hermoston hitaudesta.

Vierailija
CE-hyväksytty
Olen edelleen tosissani. Kyllä usein ehtii toteamaan että kohta sattuu. Viimeksi kun veistin sormeni poikki melkein niin huomasin että veitti lipsahti ja sormi on avoinna luuta myöten. Sitten kerkisin ajatella että voi perse pitää varmaan mennä vessan lavuaarin luokse ettei keittiö sotkeennu ja aattelin myös että mitenkähän tän ruuanlaiton käy ja sitä manasin että kyllä se varmaan kohta sattuu. Sitten vasta alko sattumaan.



Alkukivuttomuus voi johtua autonomisen hermoston tuottamasta suojaavasta sokista. Ihmisten tiedetään juosseen henkensä edestä kilometrikaupalla ennen jalassa oleva ammottava haavan huomaamista tai musertavaa kipuaistimusta. Eli kipuaistimus iskee vasta sen jälkeen, kun on päästy turvaan.

Sama ilmiö toistuu myös psyykkisten järkytysten kohdalla. Erään kuuluisan rapakon takana sattuneen räjähdysonnettomuuden jälkeen pelastustyöntekijä tui lasta kiireemmän kaupalla ensiapuun. Vasta kun hoitaja kysyy, missä lapsen pää, pelastaja pelasta huomaa pään puuttumisen ja lamautuu järkytyksestä.

MooM
Seuraa 
Viestejä5480
Liittynyt29.6.2012
Tuimakka
CE-hyväksytty
Olen edelleen tosissani. Kyllä usein ehtii toteamaan että kohta sattuu. Viimeksi kun veistin sormeni poikki melkein niin huomasin että veitti lipsahti ja sormi on avoinna luuta myöten. Sitten kerkisin ajatella että voi perse pitää varmaan mennä vessan lavuaarin luokse ettei keittiö sotkeennu ja aattelin myös että mitenkähän tän ruuanlaiton käy ja sitä manasin että kyllä se varmaan kohta sattuu. Sitten vasta alko sattumaan.



Alkukivuttomuus voi johtua autonomisen hermoston tuottamasta suojaavasta sokista. Ihmisten tiedetään juosseen henkensä edestä kilometrikaupalla ennen jalassa oleva ammottava haavan huomaamista tai musertavaa kipuaistimusta. Eli kipuaistimus iskee vasta sen jälkeen, kun on päästy turvaan.

Sama ilmiö toistuu myös psyykkisten järkytysten kohdalla. Erään kuuluisan rapakon takana sattuneen räjähdysonnettomuuden jälkeen pelastustyöntekijä tui lasta kiireemmän kaupalla ensiapuun. Vasta kun hoitaja kysyy, missä lapsen pää, pelastaja pelasta huomaa pään puuttumisen ja lamautuu järkytyksestä.




Varmaan noin. Mutta myös erityyppisten hermoratojen johtonopeuksissa on eroa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nerve_conduction_velocity

Mekanoreseptorien (paine) aistimus etenee nopeampi ratoja kuin nosiseptoreiden (kipu). Tämä selittää sen, että ehtii havaita leikanneensa sormesta palan pois ennen kuin viiltävä kipu iskee. Osa kivusta tulee lisäksi kemiallisen reaktion kautta, mikä kestää vielä kauemmin.

Vierailija

Jouduin puhelimeen vastaamisen takia lähettämään edellisen viestin kesken tokan oikoluvun, joten virheitä jäi kamalasti.

MooM puhuu täyttä asiaa. Sokki on vain yksi tekijä tässä asiassa.

Johtuneeko hitaiden ja nopeiden hermosolujen erosta tai hermojen sekoamisesta lopullisesti, olen pohtinut vuosikausia, mitä lajia se pahin kipuni on. Neuropaattista kipua se ei ole. Nosiseptiiviista kipua se ei ole. Vaikka nosiseptiivinen kipu olisikin kenkkua, se on siedettävää. Tavallinen lihaskipu voi olla jopa nautinnollista, kuten myös tykyttävä kipu sen jälkeen kun jättänyt sormensa oven väliin. Lääkärit ovat sanoneet, että minulla on suhteellisen korkea nosiseptiivisen kivun kipukynnys.

Se kipu, jota koen vasemmalla ylävartalossa on tappavaa. Ja mikä pahinta, alettuaan tuo murhaava kipu kestää päiväkausia eikä siihen auta mikään. Ultraääni syviin lihaksiin sekä lämpö auttavat jonkin verran. Ainoa keino keino välttää tätä kipua on karttaa ylirasitusta ja kylmää.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Tuimakka
Jouduin puhelimeen vastaamisen takia lähettämään edellisen viestin kesken tokan oikoluvun, joten virheitä jäi kamalasti.

Eikö kannattaisi jättää ne virheet kirjoittamatta?

Vierailija
CE-hyväksytty
Tuimakka
Jouduin puhelimeen vastaamisen takia lähettämään edellisen viestin kesken tokan oikoluvun, joten virheitä jäi kamalasti.

Eikö kannattaisi jättää ne virheet kirjoittamatta?



Sinä et varmaan uskalla puhua vieraita kieliäkään, kun "mitähän ne minusta ajattelee, jos teen virheen"?

Vierailija

Niinhän niissä netiketti-ohjeissa ainakin rivien välissä sanotaan, että kiireisenä, väsyneenä, yksinäisenä, kärttyisänä, kipeänä (aputs minä), nälkäisenä, kännisenä jne. ei pitäisi kirjoittaa mitään, koska teksti voi olla sitä sun tätä.

Myöskään lukihäiriöisten (aputs minä), vanhentuneiden silmälasien omistajien (aputs minä) ei pitäisi kirjoittaa, koska kirotusvihreitä vilisevän tekstin päästäminen käsistä on erittäin epäkohteliasta. Tai ainakaan tuotos ei ole CE-hyväksyttyä laatua.

Mutta jos keskustelun perimmäisenä tavoitteena on erilaisten näkemysten esille tuominen, silloin kirjoitusvirheitä ja epätarkkuuksia voi katsoa sormien läpi. Eikä kirjoittajalta vaadita täydessä terässä olemista.

Mitä kipuun tulee, se on joskus niin kovaa, että sen aikana jaksaa juuri ja juuri hengittää ja olla olemassa. Mutta kun kipu on keskitasoa, voi tarttua näppikseen saadakseen muuta ajateltavaa.

Vierailija

Entäpä jos meillä on tietoisuus juuri sen takia, että pystymme tuntemaan kipua (ja välttämällä sitä pysymään elossa? Kaikki muu kasautuisi sitten tämän tietioisuuden "syyksi"?

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Qtamo
Entäpä jos meillä on tietoisuus juuri sen takia, että pystymme tuntemaan kipua (ja välttämällä sitä pysymään elossa? Kaikki muu kasautuisi sitten tämän tietioisuuden "syyksi"?

Ei kivun tunteminen tietoisuutta vaadi.

Vierailija

Juttelin joku aika sitten erään tuttavani kanssa, joka sai nuorena miehenä ilkeän palovamman räjähdysonnettomuudessa kasvoihin. Hän ei tajunnut olleenkaan, miksi kaverit olivat toimittamassa häntä sairaalaan ja laittamassa kylmää hänen kasvoilleen. Vasta matkalla sairaalaan, eli noin puoli tuntia onnettomuuden jälkeen iski tyrmäävä kipu.

Tuttavani sanoi, että osasyynä kivun viivästymiseen saattoi olla se, ettei hän nähnyt omia kasvojaan. Kaverit näkivät ja siksi pelästyivät. Kavereiden kauhistuneet kasvot toimivat tavallaan peilinä. Toinen syy kivun viipymiseen oli tietysti se, että kestää aikansa, ennen kuin palovamma kaivautuu kunnolla kudoksiin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat