Elektroni kertoo: Maailma on epäjatkuva

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Elektroni sen jo kertoo, maailma on epäjatkuva. Kaikki maailmankaikkeuden elektronit (ja myös positronit, neutriinot ja kvarkit) ovat identtisiä muilta ominaisuuksiltaan, paitsi liike-energialtaan ja spiniltään, joka voi olla kahdessa eri tilassa +1/2 ja -1/2.

Lisäksi se että elektroneja on niin runsaasti kuin niitä on, kertoo että elektroni on todellakin yksi maailmankaikkeuden yleisimmistä kvanteista ja näin ollen epäjatkuvan maailman perusosasia. Sillä mikäli maailma ei olisi epäjatkuva, erilaisia kvantteja olisi ääretön määrä, ja elektroni ja muut hiukkaset hukkuisivat äärettömien kvanttien = hiukkasten joukkoon.

Elektroni on näin hiukkanen, jolla ei ole yksilöllisyyttä, vaan jokainen elektroni on identtinen lukuunottamatta spiniä, jonka arvo voi vaihdella kahden arvon välillä ja liike-energiaa, jonka arvo vaihtelee enemmän. Tosin elektronin pakottama epäjatkuvuus maailman rakenteena aiheuttaa myös sen, että elektronin (ja samalla kaikki muutkin) liike-energiat ovat myös kvantittuneita, eli epäjatkuvia.
Näin ollen löytyy liike-energialtaan identtisiä elektroneja.

Maailma on näin ollen epäjatkuva, rakeinen eli löytyy ajan-avaruuden ja energian kvantti, pienin pala aikaa-avaruutta-energiaa. Tälle ei ole vaihtoehtoa.

Koska maailma on epäjatkuva, se on myös diskreetti, eli täysin kausaalin determinismin alainen ja eksakti. Fysiikan suureilla on absoluuttiset arvot.

Edellinen voidaan päätellä pelkällä logiikalla ilman mitään epävarmuustekijöitä.

Aika tulee näyttämään (ja tuleva gravitaation kvanttiteoria) että edellä ollut puhtaan logiikan ja siis samalla puhtaan tieteellisen ajattelun tulos on absoluuttisen tosi. Epämääräisyys ja tilastollisuus fysiikan perustana ovat siis 100%:n varmuudella vääriä, ja ne tullaan lähivuosina korvaamaan diskreetillä, kausaalin deterministisellä ja eksaktilla fysiikan perusteorialla.

Ei siis ole kolmea poolia; Kausaali determinismi, tilastollisuus ja puhdas sattuma, vaan ainoastaan kausaali determinismi ja puhdas sattuma. Koska puhtaasta sattumasta ei nouse koskaan tilastollisuutta, tilastollisuus on puhtaan determinismin alla, eli epätietoisuutta kaikista vaikuttavista tekijöistä. Eli puutetta tiedossa. Puhdasta sattumaa ei maailmankaikkeudessa edes ole, vaan kaikella on syy-seurausketju, joka on luonnontieteen perusta. Eläköön tiede!

Sivut

Kommentit (28)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Ynne
Lisäksi se että elektroneja on niin runsaasti kuin niitä on, kertoo että elektroni on todellakin yksi maailmankaikkeuden yleisimmistä kvanteista ja näin ollen epäjatkuvan maailman perusosasia.

Olenko ihan pihalla, vai mitähä; mistä lähtien perushiukkasia on kutsuttu kvanteiksi? Tietääkö nimim. Ynne mitä kvantilla ylipäänsä tarkoitetaan?

Vierailija

Kyllä elektronikin on kentän kvantti, kuten myös kvarkit ja neutriinot kuten myöskin fotonit ja muut. Kvanttikenttä muodostuu kentän kvanteista. Kvanttikenttäteoria on nimi.

Vierailija

Aine eli avaruuden tyhjän tilan täyttö ilmenee vain liikkeenään. Liikevoima eli energia on aineen erottamaton ominaisuus.

Kvantti on energian eli liikevoiman suure, pala, osio. Se voi periaatteessa olla kuinka suuri tai pieni. Tavaksi on tullut puhua kvanteista pienhiukkasten yhteydessä. Tällöinkin jokainen kvantti tarvitsee kantajakseen hiukkasen. Ja samoin jokaisella hiukkasella on oltava kvantti.

Tuo periaatteellisen johdannon jälkeen itse pienhiukkasten identtisyyden kysymykseen. Rajattu kaikkeus ja hiukkasten kovuus, se yleensä annetaan vastaukseksi.

Minä asiassa olen käsitellyt protonia. Ja minä sanon, että päätekijä on protonin omasäätö tarkalleen tietyn massaiseksi ja tilavuuskokoiseksi.
Se on tietyssä värinätilassa, ja värinän kautta toteutuu säätö. Väline jatkuvaan tarkkaan määräkokoon on hiukkasvaihto, siis protonin rakenneosien vaikutushiukkasten, 444 000 triljoonaa muistaakseni.
Poistuu, mikä on liikaa, vapaat vaikutushiukkaset täyttävät vajauksen.
Näin se menee. Eli täten protoni muistuttaa elävää organismia, elämää.

Noin se menee. Sen sijaan mikään kovuus eikä mikään kaikkeuden rajallisuus takaa tuota tarkkaa määräsuuruutta.

Samaa tulee soveltaa myös elektroniin. Ynnä protonin kokomuutoksiin ydinenergian vapautuessa tai latautuessa, tai muutokseen neutroniksi.

Latautumisesta kylläkin otaksun, että protoni järjestyy tiheämassan vaikutushiukkasista gammakvantin ympärille. Eli protonin muodostus
tapahtuen joka latauksella uudestaan takaa vielä yleisesti määräsuuruuden.

Myös vaikutushiukkaset, kiteinä myös fotoneissa, jotenkin säätänevät määräsuuruuden.

Kun mennään tarpeeksi pieniin hiukkasiin, otaksun, että tullaan niiden muodostukseen ainakin jossakin määrin erisuurista osista. Sitähän laitostiede on yrittänyt jo protonia jakamalla. Minä näen noissa jakotempuissa vain värinäilmiöitä. Mutta on luultavaa, että epäidenttiset hiukkaset ja epähomogeeninen jako jollakin kokoalueella tulevat vastaan.

Avaaja ei kuitenkaan mennyt elektronia pienemmälle kokoalueelle.

Vierailija
Ynne
Kyllä elektronikin on kentän kvantti, kuten myös kvarkit ja neutriinot kuten myöskin fotonit ja muut. Kvanttikenttä muodostuu kentän kvanteista. Kvanttikenttäteoria on nimi.

Määrittelet siis kvantin käsitteen täysin uudelleen?

Vierailija

Vielä väitän avaajaa vastaan, että päinvastoin säätäessään tarkan massa-ja tilavuuskokonsa ydinhiukkaset ja elektroni ovat yksilöitä. Vrt.
elämässä jokainen eliö on yksilö. Analogioita myös " perimä" ja aineenvaihdunta. Elämän puolella omasäätö on viety korkeammalle asteelle. Lisäksi tulevat perimän välitus varinaiensan koodina, vaikutusaineet, eliöaineen rkantamien kussakin yksilössä se itsensä mukaiseksi, hermotoiminnat, tarkoituksellien liike jne. Elämä edustaakin korkeampana sitä omasäätöä, perimää ja aineenvaihduntaa, mikä todetaan jo ydinhiukkasissa ja elektroneissa alkeellisena.

Palautetaanpa vielä mieliin, että elektronille olen esittänyt suomennoksen
SÄHKÄ.

Vierailija
choraq
Ynne
Kyllä elektronikin on kentän kvantti, kuten myös kvarkit ja neutriinot kuten myöskin fotonit ja muut. Kvanttikenttä muodostuu kentän kvanteista. Kvanttikenttäteoria on nimi.



Määrittelet siis kvantin käsitteen täysin uudelleen?

Ei vaan elektroni on kentän kvantti. Jo Heisenberg ja Pauli 1929 selittivät julkaisuissaan kuinka myös massalliset hiukkaset, kuten elektroni, voidaan ymmärtää eräänlaisten kenttien energian ja liikemäärän kvantteina. En siis määrittele kvantin käsitettä uudelleen, vaan toistan viisaampiani

Vierailija
Ynne

Koska maailma on epäjatkuva, se on myös diskreetti, eli täysin kausaalin determinismin alainen ja eksakti. Fysiikan suureilla on absoluuttiset arvot.



Diskreetti tarkoittaa epäjatkuvaa eli kardinaliteetiltaan kokonaislukuja vastaavaa. Sillä ei ole mitään tekemistä kausaalisen determinismin kanssa. Sillä myös jatkuva maailma voi hyvin olla täysin deterministinen.

Mutta on kyllä totta että fysiikka on siirtynyt diskreettiin maailmaan entistä enemmän. Mutta edelleen siellä on jatkuvuutta. Esimerkiksi vaikka elektronin aaltofunktion arvot olisivat kvantittuneita niin se itse funktio on jatkuva.

Ynne
Tosin elektronin pakottama epäjatkuvuus maailman rakenteena aiheuttaa myös sen, että elektronin (ja samalla kaikki muutkin) liike-energiat ovat myös kvantittuneita, eli epäjatkuvia.

Vapaan elektronin liike-energia ei ole kvantittunut. Tätä ei teoriat eivätkä kokeet vaadi. Tietysti hyvin monessa tilanteessa se on kvantittunut. Mutta se ei ole jokaisen tilan ehdoton vaatimus.

Jälkikommenttina voisi sanoa muille että kyllä elektroni on oman kenttänsä kvantti, tässä Ynne ei ole väärässä. Kvanttikenttäteorioissa kun aivan kaikesta väännetään oma kenttänsä. Fermionikentät sitten taas käyttäytyvät aivan eritavalla kuin bosonikentät eli se on lähinnä kenttä matemaattisessa mielessä.

Vierailija
Raivomielen Unet
Ynne

Koska maailma on epäjatkuva, se on myös diskreetti, eli täysin kausaalin determinismin alainen ja eksakti. Fysiikan suureilla on absoluuttiset arvot.



Diskreetti tarkoittaa epäjatkuvaa eli kardinaliteetiltaan kokonaislukuja vastaavaa. Sillä ei ole mitään tekemistä kausaalisen determinismin kanssa. Sillä myös jatkuva maailma voi hyvin olla täysin deterministinen.

Mutta on kyllä totta että fysiikka on siirtynyt diskreettiin maailmaan entistä enemmän. Mutta edelleen siellä on jatkuvuutta. Esimerkiksi vaikka elektronin aaltofunktion arvot olisivat kvantittuneita niin se itse funktio on jatkuva.


Maailma on nimenomaan epäjatkuva eli diskreetti eikä jatkuva, tämän kertoo pelkkä logiikka. Tuleva gravitaation kvanttiteoria on diskreetti teoria.

Raivomielen Unet
Ynne
Tosin elektronin pakottama epäjatkuvuus maailman rakenteena aiheuttaa myös sen, että elektronin (ja samalla kaikki muutkin) liike-energiat ovat myös kvantittuneita, eli epäjatkuvia.



Vapaan elektronin liike-energia ei ole kvantittunut. Tätä ei teoriat eivätkä kokeet vaadi. Tietysti hyvin monessa tilanteessa se on kvantittunut. Mutta se ei ole jokaisen tilan ehdoton vaatimus.

Kaikki hiukkasten liike-energiat ovat epäjatkuvia eli diskreettejä, tämä puhtaan järjen logiikan mukaan, vaikka nykyiset fysiikan teoriat eivät sitä vielä vaadi. Samalla tietenkin myös aika-avaruus-energia ovat kvantittuneet eli diskreettejä. Fysiikan arvot siis ovat eksakteja ja absoluuttisia.

Vierailija

Paras vertaus maailmasta on soluautomaatti, joka on täysin diskreetti, kausaalin determinismin alainen, eksakti ja absoluuttinen järjestelmä. Siinä ei ole mitään sattumaa tai epämääräisyyttä.

Vierailija
Ynne
Lisäksi se että elektroneja on niin runsaasti kuin niitä on, kertoo että elektroni on todellakin yksi maailmankaikkeuden yleisimmistä kvanteista ja näin ollen epäjatkuvan maailman perusosasia.

Maailmankaikkeudessa on todella erittäin vähän elektroneja. Jokaista elektronia kohti on tuollaiset miljardi fotonia ja miljardi neutriinoa. Niin, ja tietenkin jokaista elektronia kohti on yksi alaskvarkki ja kaksi ylöskvarkkia.

Joten aika harvoin maailmankaikkeudessa kohtaa elektronin...

Vierailija
Ynne
Kyllä elektronikin on kentän kvantti, kuten myös kvarkit ja neutriinot kuten myöskin fotonit ja muut. Kvanttikenttä muodostuu kentän kvanteista. Kvanttikenttäteoria on nimi.

R.C.Jennison työtovereineen on tulkinnut hiukkaset vaiheeseen lukittuina sähkömagneettisen säteilyn kvantteja sisältävinä onteloina ja johtanut tästä Einsteinin 1905 valokompleksiteoriaa käyttäen mm. Newtonin II lain (siis selittänyt massan hitauden!) sekä kaavan E=mc2. Elektroniikkanerona Jennison on myös rakentanut useita makroskooppisia laitteita, joiden käyttäytyminen simuloi tai vastaa kuvaa hiukkasista vaiheeseenlukittuina valo-onteloina. Jennisonin teoriasta seuraa myös nopeuden kvantittuneisuus kiihdytettäessä sekä ajan ja matkan pienimpien yksiköiden olemassaolo:
http://gita.grainger.uiuc.edu/IOPText/0 ... i2p167.pdf

Vierailija
Ynne

Maailma on nimenomaan epäjatkuva eli diskreetti eikä jatkuva, tämän kertoo pelkkä logiikka. Tuleva gravitaation kvanttiteoria on diskreetti teoria.

Kaikki hiukkasten liike-energiat ovat epäjatkuvia eli diskreettejä, tämä puhtaan järjen logiikan mukaan, vaikka nykyiset fysiikan teoriat eivät sitä vielä vaadi. Samalla tietenkin myös aika-avaruus-energia ovat kvantittuneet
eli diskreettejä. Fysiikan arvot siis ovat eksakteja ja absoluuttisia.

Jatkuvat arvotkin ovat eksakteja. Ei se liity kardinaliteettiin millään tavalla. Ja nuo perustelut "tämän kertoo pelkkä logiikka" eivät toimi. Koska esimerkiksi Savorille tuo sama perustelu taas tuottaa aivan huuhaata. Sinun pitää aina osoittaa että mistä tämä johtuu, luoda malli ja tehdä ennustus. Muutenhan tuo on sitten filosofista pohdintaa joka ei oikein fysiikkaan liity. Ja on aika samalla tasolla muidenkin kanssa joista ei saada eksakteja tuloksia.

ps. Soluautomaatit (ja vastaavat) ovat aivan mahtavia ja oikein mielenkiintoisia. Ja todennäköisesti tulevat olemaan tärkeä työkalu mallintamisessa. Nykyäänkin niillä jo mallinnetaan esimerkiksi kaasuvirtauksia. Saa nähdä mitä muuta ne tuovat tullessaan.

Vierailija

Ynne
Itse varmuus. Taidettiin päästä kaikista ongelmista kun tulit meitä vakuuttelemaan. Onko mitään mistä olisit vähääkään epävarma?

Minulla kun on sellainen käsitys että epävarmuus ja ristiriidat motivoivat tutkimaan asioita.

Vierailija
Ynne
Elektroni sen jo kertoo, maailma on epäjatkuva. Kaikki maailmankaikkeuden elektronit (ja myös positronit, neutriinot ja kvarkit) ovat identtisiä muilta ominaisuuksiltaan, paitsi liike-energialtaan ja spiniltään, joka voi olla kahdessa eri tilassa +1/2 ja -1/2.

Lisäksi se että elektroneja on niin runsaasti kuin niitä on, kertoo että elektroni on todellakin yksi maailmankaikkeuden yleisimmistä kvanteista ja näin ollen epäjatkuvan maailman perusosasia. Sillä mikäli maailma ei olisi epäjatkuva, erilaisia kvantteja olisi ääretön määrä, ja elektroni ja muut hiukkaset hukkuisivat äärettömien kvanttien = hiukkasten joukkoon.

Elektroni on näin hiukkanen, jolla ei ole yksilöllisyyttä, vaan jokainen elektroni on identtinen lukuunottamatta spiniä, jonka arvo voi vaihdella kahden arvon välillä ja liike-energiaa, jonka arvo vaihtelee enemmän. Tosin elektronin pakottama epäjatkuvuus maailman rakenteena aiheuttaa myös sen, että elektronin (ja samalla kaikki muutkin) liike-energiat ovat myös kvantittuneita, eli epäjatkuvia.
Näin ollen löytyy liike-energialtaan identtisiä elektroneja.

Maailma on näin ollen epäjatkuva, rakeinen eli löytyy ajan-avaruuden ja energian kvantti, pienin pala aikaa-avaruutta-energiaa. Tälle ei ole vaihtoehtoa.

Koska maailma on epäjatkuva, se on myös diskreetti, eli täysin kausaalin determinismin alainen ja eksakti. Fysiikan suureilla on absoluuttiset arvot.

Edellinen voidaan päätellä pelkällä logiikalla ilman mitään epävarmuustekijöitä.

Aika tulee näyttämään (ja tuleva gravitaation kvanttiteoria) että edellä ollut puhtaan logiikan ja siis samalla puhtaan tieteellisen ajattelun tulos on absoluuttisen tosi. Epämääräisyys ja tilastollisuus fysiikan perustana ovat siis 100%:n varmuudella vääriä, ja ne tullaan lähivuosina korvaamaan diskreetillä, kausaalin deterministisellä ja eksaktilla fysiikan perusteorialla.

Ei siis ole kolmea poolia; Kausaali determinismi, tilastollisuus ja puhdas sattuma, vaan ainoastaan kausaali determinismi ja puhdas sattuma. Koska puhtaasta sattumasta ei nouse koskaan tilastollisuutta, tilastollisuus on puhtaan determinismin alla, eli epätietoisuutta kaikista vaikuttavista tekijöistä. Eli puutetta tiedossa. Puhdasta sattumaa ei maailmankaikkeudessa edes ole, vaan kaikella on syy-seurausketju, joka on luonnontieteen perusta. Eläköön tiede!

*Röyh*

Vierailija

Miksi elektronit olisisivat syntyneet?

Siis nykyisen mallin mukaiset elektronit?

Tai miksi mitään ns. hiukkasia olisi syntynyt?

Olemme ilmeisesti samaa mieltä siitä, että näkyvän maailmankaikkeuden kaikki energia oli aikoinaan erittäin tiheänä erittäin pienellä alueella.

Ja syystä tai toisesta energian tiheys alkoi pienentyä voimakkaasti.

Miksi tuosta yhdestä ja samasta energiasta olisi syntynyt erillisiä hiukkasia, jotka pysyvät muka suht saman kokoisina ja omaavat voimia toisiinsa nähden?

Ei ei, ei mitään erillisiä saman kokoisina energiapaketteina pysyviä hiukkasia edes syntynyt. Ja miksi olisi?

Atomien ytimissä on erillisiä kolmiulotteisesti laajenevia/räjähtäviä energiakeskittymiä, joiden ulkopinnan energia laajenee/räjähtää aina nopeiten, koska työntyessään poispäin energiakeskittymän keskipisteestä, "pinnan" energia sopii laajenemaan sektorin laajentumisen takia nopeiten ja keskustan erittäin tiheään käpertynyt energia pitää itse itsensä kuumana/tiheänä ja näin pinnan vauhtikin poispäin keskittymän keskustasta kiihtyy nopeiten, kunnes "pinta" irtaantuu energia-aalloksi, joka kohtaa toisen kolmiulotteisesti laajenevan energiakeskittymän irtaantuneen "pinnan" eli energia-aallon ja näin keskittymät laajenevat lomittain, tönien toisiaan poispäin toisistaan avautuvilla/räjähtävillä energia-aalloilla samassa suhteessa kuin laajenevat.

Kolmiulotteisesti laajenevien atomien ytimistä siis avautuu energia-aaltoja, joilla on elektroni ja fotoniluonne ja jokainen aalto omaa enemmän energiaa kuin edellä menevä aalto ja näin jokainen aalto omaa elektroniverhon tiheyden aina vain kauempana ja kauempana kolmiulotteisesti laajenevan atomin ytimestä.

Aalloissa olevat erilliset energiakimput avautuvat/räjähtävät energiaa joka suuntaan eteenpäin menevän liikkeen aikana ja näin takana työntyvät työntävät edellä meneviä aina vain nopeampaan ja nopeampaan vauhtiin kunnes aallot kohtaavat tiheämpää energiaa, johon niissä oleva energia palaa ikäänkuin loppuun, tempautuakseen tuon tiheämmän energia-aallon mukana toiseen suuntaan.

Näkyvä maailmankaikkeus on häviävän pieni osa erään jättimäisen kolmiulotteisesti laajenevan/räjähtävän energiakeskittymän avautuvista/räjähtävistä energia-aalloista, niin että galaksit ovat jättimäisiä hiukkasia eli kolmiulotteisesti räjähtäviä/laajenevia energiakeskittymiä, joiden keskustan kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä avautuu energia-aaltoja, joilla on atomiluonne.

Supergalaksijoukot työntävät edellä meneviä supergalaksijoukkoja aina vaan nopeampaan ja nopeampaan liikkeeseen, tähdistä avautuvilla energia-aalloilla ja kun liike on poispäin yhdestä pisteestä joka on todella kaukana näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella, loittonevat sivuilla menevät supergalaksijoukot sektroin laajentumisen takia.

Sama ilmiö toteutuu valolle, eli myös fotonit laajenevat/räjähtävät ja avautuvat energia-aaltoina, joilla fotonit työntävät toisiaan poispäin toisistaan samassa suhteessa kuin laajenevat ja tämänhän voimme havaita valon yleisestä punasiirtymästä.

Savor

;):)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat