Bittisyys ja tallennuskapasiteetti

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=150:21k40p6x]Kysymys[/size:21k40p6x]
Millä funktiolla lasketaan bittisyyden suhde tallennuskapasiteettiin?

[size=150:21k40p6x]Johdanto[/size:21k40p6x]
Oletettavasti tuo kysymys ei vielä aukottomasti selitä mistä on kyse. Jos vaikka tallennan paperilappuselle kynällä kirjoittaen lauseen: "Orava juoksi puuhun", kuluu paperista 19 merkkiä. Paperin kapasiteetti on varmasti rajallinen, ja riittävän monta lausetta kun lappuseen kirjoittaa, loppuu siitä pinta-ala. Oletetaan, että käsialani on vakio ja että paperiin voidaan täten kirjoittaa 100 merkkiä.

Jos lauseeni muutetaan asciista binääri muotoon, on se tällöin:
0100111101 1100100110 0001011101 1001100001 0010000001 1010100111 0101011011 1101101011 0111001101 1010010010 0000011100 0001110101 0111010101 1010000111 0101011011 10

152 merkkiä kului yhden yhyen lauseen kirjoittamiseen. Tällöin tarvitsisin vähän matkaa toista lappua tämän lauseen kirjoittamiseksi.

Entä jos käyttäisin kahdeksan bittistä järjestelmää:
1171621411 6614104015 2165157153 1631510401 6016516515 0165156

57 merkkiä kului.

tai vaikka 16 bittistä:
4F72617661 206A756F6B 7369207075 7568756E00
Vain 40 merkkiä.

Binäärissä kullakin merkillä on kaksi vaihtoehtoa, joko olla ykkönen tai nolla. Asciissa vaihtoehtoja on sitten enemmän. Entäpä jos kirjoittaisin sen kaksi bittisen binäärin sijaan kolmibittisellä merkistöllä? (0,1,2) Paljonko tilaa silloin kuluisi? Entä jos keksisin uuden järjestelmän, jossa isot ja pienet kirjaimet, numerot, kerikkalaiset kirjaimet ja läjä keksittyjä kirjaimia otetaan käyttöön niin että saadaan vaikka 100 merkkiä? Tällöin olisi käytettävissä 100 bittinen tallennusjärjestelmä kahden sijaan. Eikö se säästäisi tilaa runsaasti? Tässä ei sitten oteta kantaa siihen kuinka vaikeaa kirjoittaminen tai lukeminen voisi olla, vaan keskitytäät tallennusmuodon bittisyyden ja tallennuskapasiteetin väliseen yhteyteen.

Eikö vaikka tuhat bittisellä järjestelmällä moinen lause saataisi yhdellä tai kahdella merkillä tallennettua?

Millä funktiolla lasketaan bittisyyden ja tallennuskapasiteettin välinen yhteys?

Sivut

Kommentit (23)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Niin no, kiinalaisillahan (ja japanilaisilla) on käytössä monituhatbittinen kirjoitusjärjestelmä, jossa merkki voi tarkoittaa yhtä sanaa käsitteenä.

Vastaavasti olisi mahdollista konstruoida merkkijärjestelmä jossa yksi merkki tarkoittaisi sisällöltään lausetta "Orava juoksi puuhun".

On päivänselvää että tällaisen merkistön opetteleminen olisi järjettömän aikaavievää ja virhealtista. Yhtä lailla esimerkiksi binäärikoodia käyttävä merkistö on hankala sisäistää, jos siihen ei ole tottunut.

Historian saatossa on edetty merkkikirjoituksesta (hieroglyfit, kiinalainen kirjoitus) tavukirjoituksen ja nuolenpääkirjoituksen kautta aakkosiin, joissa kuvataan äänteitä. Tämä kirjoitustapa yhdistää suhteellisen helpon opeteltavuuden samalla käytännössä optimoiden tarvittavien merkkien määrän suhteessa mainittuun helppouteen - merkkejä kuluu "periaatteessa" yhtä paljon kuin sanaan kuuluu äänteitä. Tietenkin monissa kielissä lausunta poikkeaa ääntämyksestä, mutta sitä voitanee pitää sivuseikkana.

Kahta merkkiä käyttävän järjestelmän merkit sinänsä on helpompaa omaksua (0,1), mutta niiden käyttö on vaikeampaa. Samoin kiinalaisen kirjoituksen tai hieroglyfien käyttö sinällään on yksinkertaisempaa ja nopeampaakin, mutta merkkien merkityksen omaksuminen vie aikaa. Nuolenpää, Aakkos- ja tavukirjoitus ovat siinä välillä.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Clarkki
Seuraa 
Viestejä438
Liittynyt1.11.2006

Lauseessa ”orava juoksi puuhun” merkit eivät ole yhtä todennäköisiä, joten siinä on ”turhaa” tietoa, joka voidaan poistaa pakkaamalla. Sopivalla pakkausalgoritmilla, esim. Huffman koodilla, voidaan pienentää tarvittavien merkkien määrää koodisanaa kohden. Alaraja pakkaukselle on entropia H(X).

Lähteen entropia on keskimääräinen tiedonmäärä merkkiä kohden, jota rajoittaa ylhäältä käytetyn lähteen merkkien määrä M seuraavan kaavan mukaan:
H(X)≤ log M
jossa lähteen M merkkiä ovat kaikki yhtä todennäköisiä.

Eli binääriluvuille, kun '1' ja '0' esiintyvät yhtäsuurella todennäköisyydellä, keskimääräinen tiedonmäätä merkkiä kohden on 1 bittiä. Kolmemerkkiselle lähteelle tiedonmäärä olisi siis 1,58 bittiä merkkiä kohden.

Diskreetille lähteelle entropia lasketaan kaavalla:
H(X) = -∑ p(x) log p(x)
jossa summa lasketaan kaikista koodin merkeistä.

Vierailija
Tetrafuran

Jos lauseeni muutetaan asciista binääri muotoon, on se tällöin:
0100111101 1100100110 0001011101 1001100001 0010000001 1010100111 0101011011 1101101011 0111001101 1010010010 0000011100 0001110101 0111010101 1010000111 0101011011 10

Aika erikoisesi järjestelty. Eikö olisi ollut loogisempaa laittaa 8 bitin sarjoihin?
Muutenkin tuntui kummilta nuo bittisyydet, yleensä ainakin tekstiä ilmoitetaan 8 bittisenä ja jos bittisyyden nostaa 16 bittiin, niin sitten tarvitaan 2x määrää muistia, eikä todellakaan päinvastoin. Ilmeisesti tarkoitit että yksi bitti voi olla useammassa kuin kahdessa asennossa, mutta se nyt ei vain ole käytännön syistä järkevää.

Eli siis 8 bittisellä tavulla voidaan ilmoittaa 256 eri merkkiä tai vastaavaa.

kaista bitteinä | eri vaihtoehtoja
1-----------------2
2-----------------8
4-----------------16
8-----------------256
16----------------65536
32----------------4294967296

http://en.wikipedia.org/wiki/Bit

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006

Clarkin tyhjentävään selitykseen vielä lisäyksenä se, että fysikaalinen tallennusmedia lisäksi rajoittaa sen (myös teoreettisesti), kuinka paljon tietoa pystytään tallentamaan tiettyyn tilaan, niin että tieto voidaan vielä palauttaa. Tallennustavasta ja mediasta riippuen voidaan käyttää / käytetään erilaisia merkistöjä (esim. tässä tapauksessa kynällä ja paperilla jokin kirjainmerkistö on "parempi" kuin ykkösinä ja nollina, jokin toinen media voisi suosia esim. kolmitilaista merkistöä).

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Tetrafuran

Millä funktiolla lasketaan bittisyyden suhde tallennuskapasiteettiin?



Informaation kokonaisbittimäärä / log_2(käytettävien merkkien määrä).


Entä jos keksisin uuden järjestelmän, jossa isot ja pienet kirjaimet, numerot, kerikkalaiset kirjaimet ja läjä keksittyjä kirjaimia otetaan käyttöön niin että saadaan vaikka 100 merkkiä? Tällöin olisi käytettävissä 100 bittinen tallennusjärjestelmä kahden sijaan. Eikö se säästäisi tilaa runsaasti?

Kynän ja paperin tapauksessa rajan muodostaa se, kuinka pieniä pisteitä paperille voidaan kirjoittaa. Mikroskooppisessa mittakaavassa paperin pinta on epätasainen kuituhässäkkä, johon ei voi kirjoittaa mielivaltaisen pientä pistettä. Periaatteessa voidaan ajatella paperi jaetuksi pikseleiksi, jotka voivat olla joko mustia tai valkeita.

Siitä seuraa, että mitä enemmän merkistössä on merkkejä, sitä isomman pinta-alan yksi merkki vaatii, jotta se pystyttäisiin erottamaan muista. Yhden bitin merkistö vaatii vain yhden pikselin per merkki. Monimutkaisempi, esimerkksi vaikka 8 bittinen ascii-koodi tallentaa yhteen merkkiin 8 bitin verran, mutta toisaalta yksi merkki kuluttaa minimissään 8 pikseliä.

Vierailija

Kiitoksia vastauksista. Nyt rupesi homma selviämään.

Tuppu L

Aika erikoisesi järjestelty. Eikö olisi ollut loogisempaa laittaa 8 bitin sarjoihin?



Aivan varmasti olisi ollut. Tällä kertaa logiikan ohi ajoi merkkien laskeminen. IMHO kymmenen sarjoissa merkkimäärän laskeminen onnistuu mukavan kätevästi ja muutenkin näppärsti.

Tuppu L

Ilmeisesti tarkoitit että yksi bitti voi olla useammassa kuin kahdessa asennossa, mutta se nyt ei vain ole käytännön syistä järkevää.

Tätä juuri tarkoitin. Tiedän kyllä ettei se ole käytännöllistä oikeastaan missään sovellutuksessa, mutta se olkoon sivuseikka. Juuri tästä syystä esitin asian paperilla olevien kirjaimien kautta. Näiden eribittisten järjestelmien lukeminen ja kirjoittaminen on aivan taatusti tarpeettoman hankalaa ja epäkäytännöllistä, mutta se on tässä tapauksessa aivan epäolennaista.

Korjatkaa jos olen väärässä:
Jos siis lapulle kirjoitetaan vaikka kymmen bittisellä järjeselmällä yksi merkki vastaisi se tällöin 2^10=1024:ää binäärillä kirjoitettua merkkiä. Jos siis lappuseen mahtuu sata merkkiä vastaisi tällöin lapun kapasiteetti 102400:ää binäärimerkkiä.

Eli jos käyttäisimme sata merkkistä järjestelmää voisi tällä järjestelmällä lapulle kirjoitettu yksi merkki vastata hyvin montaa binääriä. 2^100 = 1267650600228229401496703205376. Siihen vain kaksi nollaa perään niin saadaan lappusen tallennuskapasiteetti.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Tetrafuran

Korjatkaa jos olen väärässä:



No korjataan.


Jos siis lapulle kirjoitetaan vaikka kymmen bittisellä järjeselmällä yksi merkki vastaisi se tällöin 2^10=1024:ää binäärillä kirjoitettua merkkiä.



Ei, vaan kymmenbittinen merkki vastaa kymmentä binääristä merkkiä. Yhdellä kymmenbittisellä merkivvä voidaan esittää yksi vaihtoehto 1024:stä, niin myös kymmenellä toisistaan riippumattomalla yksibittisellä.


Eli jos käyttäisimme sata merkkistä järjestelmää voisi tällä järjestelmällä lapulle kirjoitettu yksi merkki vastata hyvin montaa binääriä. 2^100 = 1267650600228229401496703205376. Siihen vain kaksi nollaa perään niin saadaan lappusen tallennuskapasiteetti.

Ei onnistu. Satabittinen merkki vastaa vain sataa yksibittistä, ja vie satakertaisen tilan paperilta.

Vierailija

Oletetaan, että käsialani on vakiokokoista kirjoitettavan tekstin binäärisyydestä riippumatta ja että paperiin voidaan täten kirjoittaa 100 merkkiä kaikissa tapauksissa. Eli kaksi bittinen ykkönen tai nolla vie yhtä paljon tilaa paperista kuin mikä hyvänsä 100 bttinen merkki.


-- kymmenbittinen merkki vastaa kymmentä binääristä merkkiä. Yhdellä kymmenbittisellä merkivvä voidaan esittää yksi vaihtoehto 1024:stä, niin myös kymmenellä toisistaan riippumattomalla yksibittisellä.

Tarkoittaako tämä sitä, että kymmenen binääristä merkkiä (sanotaan vaikka 1100010110) voidaan kymmenbittisellä järjestelmällä ilmaista yhdellä ainoalla merkillä, joka olkoon tällä kertaa vaikka "f". Eli tällön kymmenbittisen järjestelmän merkkijono ahbfj vastaisi binäärisinä viidenkymmenen merkin jonoa. Vai kuinka? Eri järjestelmien erottamiseksi toisistaan valitsin kymmenbittiseen järjestelmään kirjaimia numeroiden sijaan. Samalla tavallahan niitäkin raapustetaan paperilla kuin numeroitakin.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
Tetrafuran
Oletetaan, että käsialani on vakiokokoista kirjoitettavan tekstin binäärisyydestä riippumatta ja että paperiin voidaan täten kirjoittaa 100 merkkiä kaikissa tapauksissa. Eli kaksi bittinen ykkönen tai nolla vie yhtä paljon tilaa paperista kuin mikä hyvänsä 100 bttinen merkki.



Siis, jos fysikaalinen media (tässä tapauksessa kynä ja paperi) asettaa rajoituksia, niin merkistö voidaan (ja kannattaa) valita rajoitusten mukaan. Jos kerran asettamasi rajoitukset ovat:

- 100 mitä tahansa merkkiä per arkki
- yksi merkki 2^100 (merkistössä 1,267,650,600,228,229,401,496,703,205,376 symbolia) symbolin joukosta (siis oletan, että tarkoitat 100-bittisellä järjestelmällä sellaista järjestelmää, jossa yksi merkki vastaa 100 bittiä informaatiota ts. merkistöön kuuluu 2^100 symbolia joka on laskettu tuossa yllä)

...Niin tottakai informaatio kannattaa koodata tuolla 100-bittisellä merkistöllä (olettaen, että lukijalla ei ole vaikeuksia tunnistaa oikeaa merkkiä 2^100 merkin joukosta).

EDIT: Ajatellaan, että tulostat merkistön 10x10 pisteen "kirjaimina" - yksi piste on joko musta tai valkoinen. Siinä on sitten valmiina 100-bittinen merkistö. Oletettavasti tietokoneella myös tuollaisen lukeminen onnistuisi, varsinkin jos paperin laitaan liitettäisiin hiukan ohjausinformaatiota.

Tetrafuran
Tarkoittaako tämä sitä, että kymmenen binääristä merkkiä (sanotaan vaikka 1100010110) voidaan kymmenbittisellä järjestelmällä ilmaista yhdellä ainoalla merkillä, joka olkoon tällä kertaa vaikka "f". Eli tällön kymmenbittisen järjestelmän merkkijono ahbfj vastaisi binäärisinä viidenkymmenen merkin jonoa. Vai kuinka?



Jeps. Siis jos merkistöön kuuluu 2^10 = 1024 erilaista symbolia, niin yhden merkin informaatiosisältö vastaa kymmentä bittiä. Jos merkistöön kuuluu esim. 27 symbolia (aakkoset A - Z), niin yhden merkin informaatiosisältö on log2(27) ~ 4.7548875021634691 bittiä.

Tetrafuran
Eri järjestelmien erottamiseksi toisistaan valitsin kymmenbittiseen järjestelmään kirjaimia numeroiden sijaan. Samalla tavallahan niitäkin raapustetaan paperilla kuin numeroitakin.

Kun ihminen on omaa kirjoitusformaattiaan vuosisatojen saatossa suunnitellut, niin siihen on valikoitunut joukko symboleita. Länsimaissa meillä on tuo about 30 symbolia + numerot (10 symbolia), kiinalaisilla ja japanilaisilla se about 30,000. Valintaan ovat vaikuttaneet käytännön seikat eli se, millaisia symboleita ihminen pystyy hahmottamaan ja taloudellisesti (eli motoriikan puolesta helposti) piirtämään. Emme mekään oikeasti lue kirjaimia kirjain kerrallaan, vaan kirjaimet yhdistyvät sanoiksi jo lähes suoraan sensorisessa muistissa (lukemaan oppimisen jälkeen) ja siitä assosiaatioiksi, joita aivot käsittelevät.

Tietokoneisiin binäärijärjestelmä valittiin siksi, että se on helppo toteuttaa (joko jännitettä on tai sitä ei ole). Mikään lukujärjestelmistä ei ole suoranaisesti toista parempi, käyttötarkoitus määrää merkistön symbolien määrän ja niiden esitystavan.

EDIT: Ennenkuin hihkuu onnesta huomatessaan, että 100-bittisellä järjestelmällä saataisiin informaatio pakattua tiheämmin, niin kannattaa huomioida, että sellaisen toteutus ei välttämättä ole helppoa ja että fysikaalinen media asettaa joka tapauksessa rajoitteet informaation määrälle käytetystä luku/symbolijärjestelmästä riippumatta.

Vierailija

Kiitos selvennyksestä, mutta tässä näyttää tulleen jonkinlainen väärinkäsitys bitikäsitteen suhteen. Se saattaa johtua osittain siitäkin, että itse en osannut esittää asiaa launperin riittävän selkeästi. Kun puhun satabittisestä järjestelmästä, ajattelin sillä lähinnä sellaista merkistöä, jossa on vain sata merkiä eikä tsiljoona-kiljoona-biljoonaa (joka ei edes ole oikea luku), kuten tuossa ylhäällä todettiin.

Eli mahtaisiko tämä herättää jatuksia? Mielessäni oli vain verrata erilaisia merkistöjä, niiden tiedon tallentamistehokkuutta ja tiedon tiiveyttä. Käsittääkseni useampimerkkisellä järjestelmällä samalle lapulle mahtuu enemmän dataa eikö vain. Tavoitteeni oli selvittää että kuinka paljon sitä dataa sitten menisi esim tuolle aikaisemmin mainitulle lapulle. Vieläkään en näiden keskustelujen perusteella ole päässyt aivan täysin selvyyteen siitä, miten tämä pitäisi laskea, vaikka mielenkiintoisia ja hyödyllisiä huomioita onkin tullut.

L2K2
Seuraa 
Viestejä150
Liittynyt27.10.2006
Tetrafuran
Eli mahtaisiko tämä herättää ajatuksia? Mielessäni oli vain verrata erilaisia merkistöjä, niiden tiedon tallentamistehokkuutta ja tiedon tiiveyttä. Käsittääkseni useampimerkkisellä järjestelmällä samalle lapulle mahtuu enemmän dataa eikö vain.

Intuitio on kyllä jännä asia, jotta voit erottaa vaikkapa sata merkkiä toisistaan käytät niihin vähintään vastaavan määrän lisää tilaa kuin saat sitä verrattuna kahteen toisistaan erotettavaan merkkiin (ei mitään/piste). Sama pätee kaikille muillekin merkistöille. Nollan ja ykkösen kirjoittaminen paperille binääristä on tilan tuhlaamista.

Eli, kaikki järjestelmät yhtä hyviä tallentamaan tietoa. Jotkut sopivat joihinkin tarkoituksiin toisia paremmin (aakkoset paperilla vs. paljon pisteitä paperilla).

Tietenkin jos samaan tilaan (paperilla) voi sovittaa (vaikkapa värien avulla) lisää eri vaihtoehtoja kasvaa tallennuskapasiteetti.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
Tetrafuran
Kun puhun satabittisestä järjestelmästä, ajattelin sillä lähinnä sellaista merkistöä, jossa on vain sata merkiä eikä tsiljoona-kiljoona-biljoonaa (joka ei edes ole oikea luku), kuten tuossa ylhäällä todettiin.



OK - eli siis matemaattisessa mielessä lukujärjestelmästä, jonka kantaluku on 100.

Tetrafuran
Mielessäni oli vain verrata erilaisia merkistöjä, niiden tiedon tallentamistehokkuutta ja tiedon tiiveyttä. Käsittääkseni useampimerkkisellä järjestelmällä samalle lapulle mahtuu enemmän dataa eikö vain.



Ei, koska fysikaalisena mediana paperin tiedontallennuskapasiteetti on rajallinen, myös teoriassa. Eli paperilla on oma maksimimäärä, jonka se voi tietoa tallentaa (tallennus = varastointi sillä tavalla, että varastoitu tieto on palautettavissa).

Kaikki kantaluvut ovat periaatteessa yhtä hyviä, mutta käyttötarkoitus ratkaisee. Esimerkkinä vaikkapa base64 (kantaluku 64, sisältää ASCII-merkistön printtautuvat merkit), jolla siirretään vaikkapa ZIP-fileitä maileissa tai vastaavissa.

Tetrafuran
Tavoitteeni oli selvittää että kuinka paljon sitä dataa sitten menisi esim tuolle aikaisemmin mainitulle lapulle.

Teoreettiset fysikaaliset maksimit informaatiosisällölle löytää vaikkapa täältä (googlella / google scholarilla / IEEE explorerilla saa kaivettua):

S. Lloyd, “Ultimate physical limits to computation,” Nature, 406:1047-1054, 2000.

Michael P. Frank, “Physical Limits of Computing,” Computing in Science and Engineering, 4(3):16-25, May/June 2002.

...Eli informaatiosisällön rajat eivät ole kiinni lukujärjestelmästä (binääri tai 100-kantainen luku). Käytetty kantaluku määräytyy muilla perusteilla.

Vierailija

No mutta eikö merkistövalinta ilman muuta vaikuta siihen kuinka paljon tietoa lappuselle mahtuu. Jos tosiaan oletetaan jokaisen merkin olevan yhtä suuri riippumatta siitä, mitä kyseinen merkki kertoo lukijalleen.

Jos vaikka oletetaan aikaisemman esimerkin paperin olevan ruutupaperi, ja kirjoittajan sellainen, että kukin kirjain vie aina tasan yhden ruudun. Ruudut ovat sen kokoisia, että niihin mahtuu helposti kirjoittamaan minkä merkin hyvänsä. Jos kiinanksi kirjoitetaan vaikka ruupupaperin kuhunkin ruutuun yksi merkki, on niiden välittämä sisältö varmasti suurempi kuin suomalaisilla aakkosilla samaan tapaan täytetty lappunen. Tästä on ollut kyse alusta alkaen. Toivottavasti selitin asian riittävän ymmärrettävästi.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
Tetrafuran
No mutta eikö merkistövalinta ilman muuta vaikuta siihen kuinka paljon tietoa lappuselle mahtuu.



Jos ei ole annettu muita rajoitteita, niin ei. EDIT: S.o. paperin fysikaalinen maksimikapasiteetti on sama merkistöstä riippumatta.

Tetrafuran
Jos tosiaan oletetaan jokaisen merkin olevan yhtä suuri riippumatta siitä, mitä kyseinen merkki kertoo lukijalleen.



Välittömästi, kun aletaan tehdä oletuksia ja rajoituksia, tilanne muuttuu. Tässä tapauksessa oletat mm. että jokainen merkki vaatii saman tilan (monospace -merkistö), ja että merkin lukee ja kirjoittaa ihminen. Aina, kun tällaisia rajoituksia ja oletuksia asetetaan, tilanne muuttuu sillä tavalla, että informaatio koodataan jollain tavalla. Esimerkkiisi voitaisiin vielä lisätä muita oletuksia ja rajoituksia, esim. virheenkorjauksen osalta (ts. kuinka paljon paperi saa kärsiä vahinkoa (vaikkapa kosteutta), että informaatio on vielä palautettavissa).

Tetrafuran
Ruudut ovat sen kokoisia, että niihin mahtuu helposti kirjoittamaan minkä merkin hyvänsä.



"Minkä hyvänsä merkin" on aivan liian geneerisesti sanottu. Tällöin merkistöön kannattaa valita symboleja ihan rajattomia määriä (vaikkapa sen 2^100 kappaletta).

Tetrafuran
Jos kiinanksi kirjoitetaan vaikka ruupupaperin kuhunkin ruutuun yksi merkki, on niiden välittämä sisältö varmasti suurempi kuin suomalaisilla aakkosilla samaan tapaan täytetty lappunen.



Jeps, tässä tapauksessa kyllä. Mutta huomaathan, että olet asettanut sellaisia ehtoja, oletuksia ja rajoituksia, josta syystä kiinalainen merkistö on suomalaista edullisempi.

Tetrafuran
Tästä on ollut kyse alusta alkaen. Toivottavasti selitin asian riittävän ymmärrettävästi.

Selitit asian ymmärrettävästi jo ihan alussa, vaan ehkä nämä vastaukset eivät ole selittäneet asiaa tarpeeksi selkeästi...

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Niin suomalainen kuin kiinalainenkaan kirjoitusjärjestelmä ei varmasti ole "paras", jos taloudellisuutta mitataan. Molemmissa on paljon turhia viivoja, jotka voisi poistaa tai yksinkertaistaa. Paljon on käyttämättömiä tai keksimättömiä merkkejä, joilla voisi laajentaa aakkosia.

Käytännössä taloudellisin eli nopea- ja helppolukuisin olisi varmaankin järjestelmä, jossa jokaisella sanalla olisi oma symboli joka muodostaisi suurinpiirtein neliön muodon kuten kiinassa, mutta olisi vieläkin paljon yksinkertaisempi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat