Eilisen tuntemus tänään antaa ymmärrystä huomisesta

Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005

[size=150:39m3rl17]Eilisen tuntemus antaa tietoa tälle päivälle ymmärtää tulevaa huomista[/size:39m3rl17]

Tänä päivänä suurta kansalaissuosiota saavat nykypäivän pintatietous; juorut sekä verolliset ja verottomat tienistit. Suomalaisuudella on väkevät ja vaikutteiset juuret yllättävän laajalle esimerkiksi Eurooppalaisessa kehityksessä. Nyt luemme runsaasti ymmärrettäviä paikallistason arkipäivää, mutta myös uteliaisuutta tyydyttävää numerolehtien "kirkuu, repäisee ja uhoaa" juorulööppeilyä. Inhimillisesti ottaen ihmisyyteen kuuluu myös vahingoniloisuus toisen ongelmista.

Suomi on historiassaan enemmän kansallista identiteettiä antavaa, mitä keskimäärin vaatimattomina itseään vähättelevinä kansalaisina annamme itsellemme tunnustusta. Jo pelkästään jälleen otsikoihin ponnahtanut Karjala-kysymys saa uutta pohdintaa Suomen historian tuntemuksesta. Tosiasissa Suomella on perinnettä, kytkyä ja sidosta Karjalan laulumaille jo satojen vuosien takaa. Näillä historiavaikutuksilla on perinnöllistä kantavuutta esittää mielipiteitä nykyisestäkin rajankulusta.

Suomen historia on mielenkiintoinen ja värikäs tarina takametsien miehistä ja savupirttien muoreista kuokan, itsepäisyyden ja yrittämisen arkena. Yhteiseksi nimittäjäksi nousi ruotsalaisten osin kannustamana Suomen kieli. Eräässä historian ajassa ruotsalaiset aateliset, virkamiehet ja kirkonmiehet opiskelivat suomea tullessaan suomennimelle. Historiamme alkaa kaukaa menneisyydestä jakolinjana jo satoja vuosia sitten muodostunut Karjalan kannas. Rajankulku on vaihtanut paikkaansa useasti ja peruste löytyy myös Karjala-kysymyksen vielä kerran uudelleen pohdinnalle.

Karjala on vain yksi osa historiaamme. Merkityksemme läntisen naapurimme kehitykselle sotineen on kiistaton. Suomen mies seisoi Ruotsin kuninkaiden sotilaina kaukana kotikonnuiltaan, kuten nyt YK-rauhanturvaajina monissa meille eksoottisissa maissa. Esi-isämme saivat mainetta kovina ja sitkeinä taistelijoina kuitenkin koti-ikävää potevina salojen miehinä, jotka tupakankin kotiin toivat monien muiden kummallisuuksien ohessa.

Uteliaisuutemme aukkoja Suomen historia täyttää myös paljon puhutusta ruotsin kielestä normaalina maihinnousuna lahden takaa alkaen jo lähes tuhat vuotta sitten. Ruotsalaiset huomasivat Suomen antaman elinmahdollisuuden ja väestötyhjyyden elinkeinona, kuten 1960-luku suomalaismuuttoaallolle Ruotsiin. Erona vain oli se, että Ruotsi tuli kielineen rannikkovalloittajana ja me menimme Maraboulle ja Volvolle täyttämään työvoimatyhjiötä saamatta Ruotsin suurimpana ulkoväestöryhmänä sille kuuluvaa asemaa. Suomalaiset vaalivat historiaansa ja hyväksyvät Eduskunnassa kaksikielisyyden edut kansalaisilleen.

Oman historiansa tuntemus rikastuttaa tämän päivän tapahtumien ymmärtämistä. Kaikille tapahtumille on aina syynsä ja vaikuttimensa. Liian useat väittämät heräävät luuloista, väärinymmärryksistä ja "varmaa tietoa" -lähteistä. Meidän oma historiamme on tiukasti kytketty Ruotsiin, Venäjään ja Saksaan. Meidän juuremme kytköstyvät näihin vaikutehaaroihin, kuten pohjoisessa saamelaisuus ja etelässä Länsi-Euroopan muutto- ja kauppavaikutukset.

Oman historian tuntemus on yleistietorikkaus keskusteluihin ja näkemysmuodostaja realistisemmin kuin pelkät uskomusväitteet. Meille onneksemme on historiaamme asiantuntevasti dokumentoitu mm. Eino Jutikkalan toimesta. Akateemikko Jutikkalan Suomen historia on erinomaista lukemista syksyn pimeillä ja kesien hiekkarantapaisteissa. Jutikkalan historian kerronta antaa meille historiallisen näkymän ja asiantuntijuuden tiukoin sitein myös tämän päivän Venäjään.

Itsensä tunteva kansa tietää taustansa ja meidän suomalaisten osalta historiamme antaa loogista selostetta, miksi meillä on juuri näin. Itsenäisyytemme on todellisuudessa ollut suurempaa kuin ajattelemme. Makselimme toki veroja Ruotsille ja lyhyen aikaa liimailimme kopekka-arvoisia postimerkkejä, mutta käytännön elämä on keskimääräisessä niukkuudessaan ollut suomalaista elämää omine luonteellemme ominaisine piirteineen. Aika-ajoin autoimme tervalla, nahkoilla ja sotilailla Ruotsin kuninkaiden ahdinkoa jopa Keski-Euroopan rintamilla sotien aatteiden puolesta, mitkä saloseutujen miehille jäivät arvoituksiksi. Ruotsalaisena kiitoksena mm. Turku sai yliopistonsa.

Suomalaisuus elää pienuudestamme huolimatta uutta tulemistaan. Osaaminen, sinnikkyys ja tahto pärjätä kumpuavat historiasta, kaskimailta, missä isoisämme ja -äitimme hiellä ja verellä elantonsa käänsivät. Tämän päivän nuoret voisivat nähdä pienen vaivan selvittäessään, mistä heidän veri on periytynyt - suurin osa suomalaisista on sekoittumatonta, paljon vähemmän kuin ruotsalaisilla. Suomi on saanut sopivasti geenitäydennystä, ollen elinvoimainen, kunhan huomaa uudestaan syntyvyyden edun huomiselle verokertymälle. Ehdoin tahdoin ei Suomeen pelkästä aatteen palosta kannata vieraita ominaisuuksia ottaa, sillä jokaiselle oma koti on se oma maa, jossa nimenomaan omat perinteet ja tavat vallitsevat.

Uteliaisuuslinkit:

Akateemikko Eino Jutikkala:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Jutikkala

Suomen historia:
http://yliopistolehti.helsinki.fi/2000_ ... lkinnoille

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

[[size=75:39m3rl17]u][size=9]Kuva:[/u]
DSC_4683.JPG. 12. maaliskuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
Hämeenlinnassa oleva keskiaikainen linnoitus on oiva esimerkki rakenteena Suomen historiasta - seinät kätkevät ja julkituovat monia historian aikakausia. Linna oli aikoinaan merkittävä osa Suomen puolustusta. Myöhemmin linna oli mm. naisten vankilana. Nyt se on monipuolinen tapahtumapaikka niin museona kuin kokouspaikkana. [/size:39m3rl17][/size]

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Kommentit (13)

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005

Oman historiansa tuntemus on myös oiva yleisosaamisen aihe, josta saa mielenkiintoisia keskustelun aiheita moniin eri tilanteisiin. Historia on "ulkolukuaihe", jossa vertailu ja esimerkkien otto sopii moniin nykytapahtumiin.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija

Oletko peräti lukenut jonkun kirjan vai mitä yrität sanoa tällä topicilla, jossa pompitaan asiasta toiseen?

Mukavaa, jos yrität ottaa asioista selvää ennen kuin kirjoitat juttuja.
Nyt vain se vaikeampi osuus. sinut pitäisi ymmärtää luettu!

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005
suuri kurpitsa
Oletko peräti lukenut jonkun kirjan vai mitä yrität sanoa tällä topicilla, jossa pompitaan asiasta toiseen?

Mukavaa, jos yrität ottaa asioista selvää ennen kuin kirjoitat juttuja.
Nyt vain se vaikeampi osuus. sinut pitäisi ymmärtää luettu!

.................

Luitko alustuksen, oliko liian vaikea? Etkö löytänyt juonta Älä välitä, en minäkään aina löydä

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Ilkka Luoma
Eilisen tuntemus antaa tietoa tälle päivälle ymmärtää tulevaa huomista



Hmm... Itse historian tutkijana en usko popperilaiseen (ts. Popperin määrittämään, mihin hän ei itsekään uskonut) enkä varsinkaan hempeliläiseen mahdollisuuteen historian ennustettavuudesta. Kuten Collingwood ja Hegel, uskon historian päättyvän nykyhetkeen: spekulaatio tulevasta ei koskaan ole historiaa, koska siitä ei ole evidenssiä.

Ilkka Luoma

Suomen historia on mielenkiintoinen ja värikäs tarina...



Melko nationalistinen kerrontatapa, ja etnosentrisyys saattaa usein olla vaarallisempaa kuin pluralistisuus,koska se lähestyy totalitarismia: mielestäni historia etenee eniten kriittisestä, skeptisestä asenteesta, tekstin dekonstruoimisesta ja esim. tietoteoreettisesta pohdinnasta (mikä on tullut sivuuttamattomaksi historiassa kaikkien paitsi "vanhan kaartin" mielestä). Myöskään narratiivista kerrontaa ei tulisi pitää "ainoana oikeana" historian muotona.

"Kansan historioitsijan" uskon olevan aika subjektiivinen hahmo, johon on epäsuorasti kytketty "vastuullisuuden" ja "tilivelvollisuuden" vaatimukset. Hän kertoo turvallisia tarinoita uskottavasti ja mielialoja kohottavasti, mutta ei näin tehdessään voi olla pakenematta näitä häneen kytkettyjä odotuksia: ole kansantajuinen, ole kristillis-eettisesti vastuuntuntoinen. Voidaankin esim. Amerikassa havaita, että historia ja mytologia saattavat lähestyä vaarallisestikin toisiaan, jos näin kirjoitetaan historiaa.

Ilkka Luoma
Meille onneksemme on historiaamme asiantuntevasti dokumentoitu mm. Eino Jutikkalan toimesta. Akateemikko Jutikkalan Suomen historia on erinomaista lukemista syksyn pimeillä ja kesien hiekkarantapaisteissa. Jutikkalan historian kerronta antaa meille historiallisen näkymän ja asiantuntijuuden tiukoin sitein myös tämän päivän Venäjään.



Dokumentoinnissakin on omat ongelmansa, ei vähiten mimeesin käsite, tai dialektisuus. Kyllä myös dokumenttien kirjoittajat tekevät subjektiivisia tulkintoja asioista, ts. "täydellistä totuutta" ei koskaan voida saavuttaa, mistään asiasta lukuun ottamatta episteemisiä pätkiä tietoa kuten: "Kolumbus löysi Amerikan [kalenterimme mukaan] 1492." Historia ei kuitenkaan koskaan ole kokoelma tällaisia toteamuksia, vaan annaalit. Hayden White jopa kyseenalaistaa narratiivisen historian paremmuuden annaaleihin nähden.

Ilkka Luoma
Itsensä tunteva kansa tietää taustansa ja meidän suomalaisten osalta historiamme antaa loogista selostetta, miksi meillä on juuri näin.

Puhut tässä oletettavasti "tiedosta" löyhässä, kansankielisessä merkityksessä: täydellistä tietoa ei kellään voi olla. Historia ei myöskään ole monoliittinen, staattinen liikkumattomuus: se päin vastoin elää revisionismista ja kyseenalaistamisesta. Emme siis voi johtaa "onnistumisten kausaaliketjua" kautta historian tähän päivään ja todeta: "Tässä on Suomen historia." Tuolloin monet mikrohistoriat jäävät pimentoon, ja se ei ole oikeudenmukaista, eikä totuudenmukaista historiaa.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005
GradStudent
Ilkka Luoma
Eilisen tuntemus antaa tietoa tälle päivälle ymmärtää tulevaa huomista



Hmm... Itse historian tutkijana en usko popperilaiseen (ts. Popperin määrittämään, mihin hän ei itsekään uskonut) enkä varsinkaan hempeliläiseen mahdollisuuteen historian ennustettavuudesta. Kuten Collingwood ja Hegel, uskon historian päättyvän nykyhetkeen: spekulaatio tulevasta ei koskaan ole historiaa, koska siitä ei ole evidenssiä.

Ilkka Luoma

Suomen historia on mielenkiintoinen ja värikäs tarina...



Melko nationalistinen kerrontatapa, ja etnosentrisyys saattaa usein olla vaarallisempaa kuin pluralistisuus,koska se lähestyy totalitarismia: mielestäni historia etenee eniten kriittisestä, skeptisestä asenteesta, tekstin dekonstruoimisesta ja esim. tietoteoreettisesta pohdinnasta (mikä on tullut sivuuttamattomaksi historiassa kaikkien paitsi "vanhan kaartin" mielestä). Myöskään narratiivista kerrontaa ei tulisi pitää "ainoana oikeana" historian muotona.

"Kansan historioitsijan" uskon olevan aika subjektiivinen hahmo, johon on epäsuorasti kytketty "vastuullisuuden" ja "tilivelvollisuuden" vaatimukset. Hän kertoo turvallisia tarinoita uskottavasti ja mielialoja kohottavasti, mutta ei näin tehdessään voi olla pakenematta näitä häneen kytkettyjä odotuksia: ole kansantajuinen, ole kristillis-eettisesti vastuuntuntoinen. Voidaankin esim. Amerikassa havaita, että historia ja mytologia saattavat lähestyä vaarallisestikin toisiaan, jos näin kirjoitetaan historiaa.

Ilkka Luoma
Meille onneksemme on historiaamme asiantuntevasti dokumentoitu mm. Eino Jutikkalan toimesta. Akateemikko Jutikkalan Suomen historia on erinomaista lukemista syksyn pimeillä ja kesien hiekkarantapaisteissa. Jutikkalan historian kerronta antaa meille historiallisen näkymän ja asiantuntijuuden tiukoin sitein myös tämän päivän Venäjään.



Dokumentoinnissakin on omat ongelmansa, ei vähiten mimeesin käsite, tai dialektisuus. Kyllä myös dokumenttien kirjoittajat tekevät subjektiivisia tulkintoja asioista, ts. "täydellistä totuutta" ei koskaan voida saavuttaa, mistään asiasta lukuun ottamatta episteemisiä pätkiä tietoa kuten: "Kolumbus löysi Amerikan [kalenterimme mukaan] 1492." Historia ei kuitenkaan koskaan ole kokoelma tällaisia toteamuksia, vaan annaalit. Hayden White jopa kyseenalaistaa narratiivisen historian paremmuuden annaaleihin nähden.

Ilkka Luoma
Itsensä tunteva kansa tietää taustansa ja meidän suomalaisten osalta historiamme antaa loogista selostetta, miksi meillä on juuri näin.



Puhut tässä oletettavasti "tiedosta" löyhässä, kansankielisessä merkityksessä: täydellistä tietoa ei kellään voi olla. Historia ei myöskään ole monoliittinen, staattinen liikkumattomuus: se päin vastoin elää revisionismista ja kyseenalaistamisesta. Emme siis voi johtaa "onnistumisten kausaaliketjua" kautta historian tähän päivään ja todeta: "Tässä on Suomen historia." Tuolloin monet mikrohistoriat jäävät pimentoon, ja se ei ole oikeudenmukaista, eikä totuudenmukaista historiaa.

..............................

Erinomainen vastine! Haluaisinkin heti kommentoida juuri ensimmäistä, jossa puhutaan "tulevan huomisen ymmärtämisestä" - siinähän ei ollut kysymys tietämisestä, koska todellakin ennustaminen on käytännössä mahdotonta, joskin on häviävän pieni mahdollisuus, ettei "tietoyhteyksien [ns. 0 ja 1 -ajattelu - tieto on aina jokin sisältö] kokonaissumma olekkaan ääretön". Mikäli äärellisyys toteutuu, tulee joskus tulevaisuudessa mahdolliseksi ennustaminen, mutta tuo "komputeria" on universumin kokoinen [mikä se koko sitten onkaan].

Mielenkiintoista on ollut katsoa, kuinka säätiedoitukset tarkentuvat ja jaksot pidentyvät prosessointitehon kasvaessa; mutta silti jää aina erehdysmahdollisuus, ei se ole varmaa mistä "näkymä" lähtee: - sisältä tarkastelijasta vai ulkoa aistien - ikuisuuskysymys vajavaiselle ymmärryksellemme

Historiahan ei ole tiukkojen luonnonfilosofien mukaan tiede lainkaan, vaan aina vajavaisuuteen päätyvä todiste- ja päättelyketju, joka täydentyy ajan saatossa uusilla löydöillä. Historia on vain tapahtumahetkiä, joille haetaan selitys kohteena ja/tai yhdisteenä. Historiaa ei voida koskaan 'toistaa' - mikä taas kovien tieteiden edustajille on pakkopullaa....

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Ilkka Luoma
Suomi on historiassaan enemmän kansallista identiteettiä antavaa, mitä keskimäärin vaatimattomina itseään vähättelevinä kansalaisina annamme itsellemme tunnustusta. Jo pelkästään jälleen otsikoihin ponnahtanut Karjala-kysymys saa uutta pohdintaa Suomen historian tuntemuksesta. Tosiasissa Suomella on perinnettä, kytkyä ja sidosta Karjalan laulumaille jo satojen vuosien takaa. Näillä historiavaikutuksilla on perinnöllistä kantavuutta esittää mielipiteitä nykyisestäkin rajankulusta.

Kariala tulee olemaan osa Suomea tulevaisuudessa I.C.A.R.I.A.L.A. koska I.R.IVI.S.A.L.A.IVI.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005
Matti E Simonaho
Ilkka Luoma
Suomi on historiassaan enemmän kansallista identiteettiä antavaa, mitä keskimäärin vaatimattomina itseään vähättelevinä kansalaisina annamme itsellemme tunnustusta. Jo pelkästään jälleen otsikoihin ponnahtanut Karjala-kysymys saa uutta pohdintaa Suomen historian tuntemuksesta. Tosiasissa Suomella on perinnettä, kytkyä ja sidosta Karjalan laulumaille jo satojen vuosien takaa. Näillä historiavaikutuksilla on perinnöllistä kantavuutta esittää mielipiteitä nykyisestäkin rajankulusta.

Kariala tulee olemaan osa Suomea tulevaisuudessa I.C.A.R.I.A.L.A. koska I.R.IVI.S.A.L.A.IVI.

..................

Olen koettanut selvitellä itselleni, mitä tuo sinun tiedoitustapasi pitää sisällään; en ole päässyt perille, ... vielä

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Ilkka Luoma
Olen koettanut selvitellä itselleni, mitä tuo sinun tiedoitustapasi pitää sisällään; en ole päässyt perille, ... vielä

Aloituksen otsikkoon viitaten, kun tarpeeksi hyvin tuntee menneisyyden, siitä voi lukea tulevaisuuden. Toisesta ketjusta: " Kun puhumme dinosauruksista, tärkein kysymys ei ole miten, vaan miksi ne kuolivat sukupuuttoon: Ne eivät yksinkertaisesti vastanneet Luojan asettamia vaatimuksia koskien Seuraavaa Aikaa. Nyt kun tiedämme sen, luut voi palauttaa sinne minne ne kuuluukin koska mitään muuta opittavaa niistä ei ole. Saman verran pohjoiseen kuin etelään, saman verran itään kuin länteen, Luoja palauttaa tasapainon.

" Turha sitä puuttuvaa linkkiä on maasta etsiä kun se on korvien välissä. " - Matti E simonaho

Vierailija
Ilkka Luoma

Historiahan ei ole tiukkojen luonnonfilosofien mukaan tiede lainkaan, vaan aina vajavaisuuteen päätyvä todiste- ja päättelyketju, joka täydentyy ajan saatossa uusilla löydöillä. Historia on vain tapahtumahetkiä, joille haetaan selitys kohteena ja/tai yhdisteenä. Historiaa ei voida koskaan 'toistaa' - mikä taas kovien tieteiden edustajille on pakkopullaa....

Historia on enemmän sekoitus taidetta ja tiedettä näiden sanojen yleisissä merkityksissä, myös monen historioitsijan mielestä (mikä on myös paradoksaalista). Täydentyvyydestä olen samaa mieltä: tosin päättelyketjuissa voi olla mukana virheellisiä olettamuksia eli hypoteeseja tai loogisesti premissejä... Jolloin teoreema voi olla sisäisesti koherentti, mutta ei "todellisuutta" kuvaava, siinä määrin kuin sitä voidaan kuvata.

Historia on ihmistiede, ei luonnontiede (tämä jako on melko mielekäs, vaikka samalla hieman harhaanjohtava siksi, että lähtökohdat ovat molemmissa tieteissä [size=150:1nmju6qn]SAMAT[/size:1nmju6qn] esim. Toulminin (1982) mukaan, toisin mitä populaari käsitys ja jopa jotkut tiedemiehet sanovat), ja siinä on oma problematiikkansa sitä kautta. Tästä syntyvät ongelmat eivät poistu, vaikka sitäkin on yritetty, ja ongelmia on yritetty eri strategioin joko ignoroida tai kiertää. Leibnizlainen ihanne tieteen eksaktiudesta ei historiassa parhaalla tahdollakaan toteudu, vaikka maallikko saattaa näin ajatella.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005
GradStudent
Ilkka Luoma

Historiahan ei ole tiukkojen luonnonfilosofien mukaan tiede lainkaan, vaan aina vajavaisuuteen päätyvä todiste- ja päättelyketju, joka täydentyy ajan saatossa uusilla löydöillä. Historia on vain tapahtumahetkiä, joille haetaan selitys kohteena ja/tai yhdisteenä. Historiaa ei voida koskaan 'toistaa' - mikä taas kovien tieteiden edustajille on pakkopullaa....



Historia on enemmän sekoitus taidetta ja tiedettä näiden sanojen yleisissä merkityksissä, myös monen historioitsijan mielestä (mikä on myös paradoksaalista). Täydentyvyydestä olen samaa mieltä: tosin päättelyketjuissa voi olla mukana virheellisiä olettamuksia eli hypoteeseja tai loogisesti premissejä... Jolloin teoreema voi olla sisäisesti koherentti, mutta ei "todellisuutta" kuvaava, siinä määrin kuin sitä voidaan kuvata.

Historia on ihmistiede, ei luonnontiede (tämä jako on melko mielekäs, vaikka samalla hieman harhaanjohtava siksi, että lähtökohdat ovat molemmissa tieteissä [size=150:7m4habyr]SAMAT[/size:7m4habyr] esim. Toulminin (1982) mukaan, toisin mitä populaari käsitys ja jopa jotkut tiedemiehet sanovat), ja siinä on oma problematiikkansa sitä kautta. Tästä syntyvät ongelmat eivät poistu, vaikka sitäkin on yritetty, ja ongelmia on yritetty eri strategioin joko ignoroida tai kiertää. Leibnizlainen ihanne tieteen eksaktiudesta ei historiassa parhaalla tahdollakaan toteudu, vaikka maallikko saattaa näin ajatella.

Tiede-Taide; taide on henkilökohtaisia mieltymyksiä ja 'liikkeitä' asioiden takana. Historia on hyväksyntää dokumenteista parhaan valitsijan/ perustelijan lähtökohdista, siis siinä voikin olla itu - taiteellinen ripaus mieltymystä tuottaa historiaa - voittajan/ enemmistön/ hyväksyjien historiaa. Taide on arvokasta, kunhan riittävän moni sitä himoitsee. Historia on "faktaa", kunhan riitävän moni sen hyväksyy...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

werbalis
Seuraa 
Viestejä51
Liittynyt17.6.2013

Näyttää nimimerkki Luoma kirjoittaneen paljon idän vaikutteista.

TV esitti vähän aikaa sitten ohjelman "Olemme ruotsalaisia" - jäikö asia käsittely puolitiehen? Mihin katosi Suuriruhtinaskausi? Miten jäi käsittelemättä Suomen itsenäistymisprosessi, johon Venäjä meitä työnsi ...? Miksi Suomen pitäisi olla vain lännenmaa, kun kiistatta olemme myös idästä - ehkä jopa enemmän!?

Klorofylli
Seuraa 
Viestejä69
Liittynyt16.8.2009

Yleisölle tarjottava historiatieto on yksipuolista ja pinnallista ja kertoo yhteiskunnallisista oloista ja lainalaisuuksista hyvin vähän. Se on poliitikkojen historiaa, valllankäytön historiaa, eliitin historiaa...

Jos haluaa ymmärtää nykyistä suomalaista yhteiskuntaa, parasta on toimia järjestöissä ja perehtyä lakiemme soveltamiseen. Juurikaan mitään julkaistua sanaa ei kannata lukea eikä tilastoihinkaan voi luottaa perehtymättä menettelyihin, joilla ne on tehty.

Uusimmat

Suosituimmat