Seuraa 
Viestejä45973

Kuluttaako tietokone enemmän energiaa jos sen sammuttaa ja käynnistää uudelleen muutaman tunnin kuluttua?
Vs jos sen antaa olla päällä nuo muutama tunti?
Entä "valmiustila"?
Säästääkö se todella enegiaa?
Eroa läppärillä/pöytäkoneella?

Sivut

Kommentit (66)

Sammuttaminen säästää omalla kohdallani hermoja. Musikaalisen en pidä tuon "sirkkelin ujelluksesta" ja äänieristeitä en jaksa tehdä.
Kuvaputkea ei kannata "polttaa" turhaan, eli hyvä säätää se uinahtamaan melko nopeasti. Se ei tosin aina herää kuten minulla tuo oikuttelee usein.

Muuten on tasan varmaa ettei energiaa voi sammuttelulla säästää. Termodynamiikan lait näes sen estävät.

Eivät osat myöskään kulu niin paljoa, kun välillä annat jäähtyä. Lähinnä tämä koskee kovalevyjä ja tuulettimia. Itselläni paukahti virtalähde reilun vuoden käytön jälkeen. Pari viikkoa sen jälkeen kun takuu meni umpeen. Päällä oli keskim. 12h per vuorokausi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

en tiedä enegian säästöstä mutta osat minun koneessa hyvin kestäneet vaikka kone on ollut päällä 24/7 n.4 vuotta... no joo kotelon ja prossun tuulettimet vaihdoin tos reilu puolvuotta sitten...

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839

Jos sähköä haluaa säästää ni aina vaan kone sammuksiin jos ei käytä. Eikä ne kovalevyt ynnä muutkaan kilkkeet siitä pahemmin kärsi, ne on suunniteltu kestämään toistuvia käynnistyksiä. Ja jos se kovo hajoo ni se on vaan paskaa mäihää, niiden MTTF ajat on kumminkin joku 100k tuntia, ni ei siinä muutama tuhat käynnistystä tunnu missään

iisti
Kovalevyjä ei kannata turhaan sammutella, kuluvat nopsempaa. Itsellä ollut kone päällä 24/7 5 vuotta.

Ei niitä turhaan toki kannata sammutella, muttei myöskään turhaan pitää päällä.

Omalla koneellani pyörii pari servusoftaa, joten ei parane sammutella. Kovalevy tosin pamahti puolisen vuotta sitten, vajaan kolmen vuoden päälläolon jälkeen. Ei lähde enää päälle. Varmaan toimisi, jos vaihtaisin kiekon samanlaiseen kovalevyyn.

Niin ja itse kysymykseen:
Monitori kannattaa ainakin sammuttaa. Ja mikäli on yli 24h pois koneelta, kannattanee konekin. Mikäli ei raskaita ohjelmia ole taustalla pyörimässä, tulee säästöä varmasti.

Tottakai sähköä säästyy kun sitä ei kuluteta, mutta nopeita käynnistys/sulkemistoiminteita ei kannata harrastaa, sillä koneelle jokainen käynnistys on shokki, ja siis vioittumisen riski silloin suuri.

Monitori (kuvaputkellinen) haukkaa käynnistyessään suuren virran demagnetointipiirin kautta. Se muodostuu kuvaputkea kiertävästä käämistä ja PTC-vastuksesta (kylmänä sen vastusarvo on pieni, lämpimänä hyvin suuri). Kun monitoriin pistetään sähköt, demagnetoinvirta on suuri ja pienenee vähitellen; siitä johtuu kuulemasi pärähdys kun monitori kytketään päälle. Jos monitori käynnistetään lämpimänä, demagnetointia ei tapahdu ja joissakin olosuhteissa ruutuun voi ilmestyä magnetoitumisen aiheuttamia värillisiä läiskiä. Monitoriakaan ei siis kannata kytkeä päälle ja pois vähän väliä. Vähintään noin 20 minuutin jäähtymisaika olisi sopivan pituinen.

Energiasäästötoiminta säästää sähköä omassa monistorissani manuaalin mukaan yli 100W. Ellei monitorissa ole mahdollisuutta itse kytkeä sitä energiasäästötilaan, voi olla kannattavaa ostaa vaihtokytkinboxi, jolla voi vaihtaa paitsi monitorin, myös näppiksen ja hiiren toiseen koneeseen, ja kytkeä monitori energiasäästötilaan kytkemällä se 'tyhjään' paikkaan vaihtokytkinboxissa.

Vastaaja_s24fi
Tottakai sähköä säästyy kun sitä ei kuluteta, mutta nopeita käynnistys/sulkemistoiminteita ei kannata harrastaa, sillä koneelle jokainen käynnistys on shokki, ja siis vioittumisen riski silloin suuri.

Monitori (kuvaputkellinen) haukkaa käynnistyessään suuren virran demagnetointipiirin kautta. Se muodostuu kuvaputkea kiertävästä käämistä ja PTC-vastuksesta (kylmänä sen vastusarvo on pieni, lämpimänä hyvin suuri). Kun monitoriin pistetään sähköt, demagnetoinvirta on suuri ja pienenee vähitellen; siitä johtuu kuulemasi pärähdys kun monitori kytketään päälle. Jos monitori käynnistetään lämpimänä, demagnetointia ei tapahdu ja joissakin olosuhteissa ruutuun voi ilmestyä magnetoitumisen aiheuttamia värillisiä läiskiä. Monitoriakaan ei siis kannata kytkeä päälle ja pois vähän väliä. Vähintään noin 20 minuutin jäähtymisaika olisi sopivan pituinen.

Energiasäästötoiminta säästää sähköä omassa monistorissani manuaalin mukaan yli 100W. Ellei monitorissa ole mahdollisuutta itse kytkeä sitä energiasäästötilaan, voi olla kannattavaa ostaa vaihtokytkinboxi, jolla voi vaihtaa paitsi monitorin, myös näppiksen ja hiiren toiseen koneeseen, ja kytkeä monitori energiasäästötilaan kytkemällä se 'tyhjään' paikkaan vaihtokytkinboxissa.


Entäs kun on LCD-monitori?

Jos todella haluaa säästää, täytyy verkkovirtajohto irroittaa seinästä koneen 'sammutuksen' jälkeen. Ainakin oma koneeni kuluttaa watteja reilusti vielä senkin jälkeen, kun se on muka täysin sammutettu. Tehomittarilla olen tämän mitannut ja havainnut. En tiedä mitä se sammuksissa ollessaan tekee, mutta virtalähde pysyy lämpimänä niin kauan, kun tepseli on seinässä.

Veikkaan, että kovot eivät pidemmän päälle tykkää siitä, jos koko ajan sammutetaan ja käynnistellään.

YsKös itse
Entäs kun on LCD-monitori?

Niin, harvassa paikassa enää näkee wanhan ajan kuvaputkilaitteita. Muuten, se LCD-laite on näyttö, eikä monitori. Mielestäni monitori tarkoittaa juuri sitä kuvaputkea, jota littunäytössä ei ole.

YsKös itse
Vastaaja_s24fi
Tottakai sähköä säästyy kun sitä ei kuluteta, mutta nopeita käynnistys/sulkemistoiminteita ei kannata harrastaa, sillä koneelle jokainen käynnistys on shokki, ja siis vioittumisen riski silloin suuri.

Monitori (kuvaputkellinen) haukkaa käynnistyessään suuren virran demagnetointipiirin kautta. Se muodostuu kuvaputkea kiertävästä käämistä ja PTC-vastuksesta (kylmänä sen vastusarvo on pieni, lämpimänä hyvin suuri). Kun monitoriin pistetään sähköt, demagnetoinvirta on suuri ja pienenee vähitellen; siitä johtuu kuulemasi pärähdys kun monitori kytketään päälle. Jos monitori käynnistetään lämpimänä, demagnetointia ei tapahdu ja joissakin olosuhteissa ruutuun voi ilmestyä magnetoitumisen aiheuttamia värillisiä läiskiä. Monitoriakaan ei siis kannata kytkeä päälle ja pois vähän väliä. Vähintään noin 20 minuutin jäähtymisaika olisi sopivan pituinen.

Energiasäästötoiminta säästää sähköä omassa monistorissani manuaalin mukaan yli 100W. Ellei monitorissa ole mahdollisuutta itse kytkeä sitä energiasäästötilaan, voi olla kannattavaa ostaa vaihtokytkinboxi, jolla voi vaihtaa paitsi monitorin, myös näppiksen ja hiiren toiseen koneeseen, ja kytkeä monitori energiasäästötilaan kytkemällä se 'tyhjään' paikkaan vaihtokytkinboxissa.


Entäs kun on LCD-monitori?

En tiedä, mutta löysin tämmösestä sivusta jotain:
http://www.siirto.fi/hinnasto/Oheislait ... itorit.htm

siellä näyttää olevan semmosiakin lukuja kuin 43W/1W. Jokohan sainkin hyvän syyn muuttaa tämä monitorini varanäytöksi!

[size=75:3cpb1fx8]Toiselle kirjoittajallle: ööö... nopeasti sanoen monitori on kyllä mikä tahansa visuaalista tietoa antava katselulaite, crt tai lcd tai plasma. Termi monitori viittaa enemmänkin laitteen käyttötarkoitukseen kuin tekniikkaan. Joskus näin kielitoimiston suosittelevan termiksi näytin (vertaa tulostin, osoitin...).[/size:3cpb1fx8]

Näin on. Monitoreita on monenlaisia. Mm. kaiuttimet voivat olla monitoreita, tai niitä ainakin kutsutaan vaikkapa "studiomonitoreiksi" kun niillä kuunnellaan miltä nauhoitusstudiossa nauhoitettava musiikki kuulostaa.

Tietokoneen virtalähde syöttää verkkoon kytkettynä emolevylle standby-virtaa ja virran suuruus riippuu emolevystä. Tämä virta otetaan 3.3 voltin regulaattorin kautta ja se on yleensä korkeintaan 200 mA eli alle 1 Watin luokkaa.

Virtalähteessä on kiinteästi verkossa kiinni tasasuuntaussilta ja sen jälkeen 400 V ensiöpuolen kondensaattori, joka varautuu johonkin yli 340 volttiin mikä on verkkovirran huippujännite kun se on tasasuunnattu. Tästä syntyy jonkin verran häviötä mm. jännitehäviönä diodien yli (diodin kynnysjännite * läpi kulkeva virta = lämpöhäviö watteina) sekä vuotoina kondensaattorissa (ESR) ja muualla piirissä.

Tämä yhdistettynä emolevyn valmiusvirtaan nostaa kulutuksen johonkin 2 - 4 W tienoille. Sen takia virtalähteissä on usein takana kytkin, josta sen saa napattua kokonaan irti verkosta irroittamatta töpseleitä.

Eräs mielenkiintoinen seikka nykyisissä virtalähteissä on se, että ne toimivat sitä huonommalla hyötysuhteella mitä vähemmän tehoa niistä otetaan ulos. Tyypillinen moderni virtalähde saattaa toimia 83% hyötysuhteella kun siitä otetaan yli puolet speksatusta tehosta (ei kuitenkaan täyttä tehoa), mutta kun kuorma tippuu sinne 40 - 60 W tienoille minkä tietokone ottaa päällä ja levossa, hyötysuhde tippuu 50% tietämille.

Verkosta otettu teho voi siis halvalla virtalähteellä pysyä vakiona, oli tietokone lepotilassa tai käytössä. Jos kone vie 150 W prosessorin tehdessä työtä ja 75 W kun mitään ei tapahdu, niin käytännössä ero ei ole välttämättä kuin 20 W.

Paremmissa malleissa hyötysuhde pysyy yli 75% huolimatta otetusta tehosta. On olemassa sertifikaatteja virtalähteille, jotka pääsevät yli 80% hyötysuhteeseen koko toiminta-alueella.

Vastaaja_s24fi
[size=67:3udpzv3d]Toiselle kirjoittajallle: ööö... nopeasti sanoen monitori on kyllä mikä tahansa visuaalista tietoa antava katselulaite, crt tai lcd tai plasma. Termi monitori viittaa enemmänkin laitteen käyttötarkoitukseen kuin tekniikkaan. Joskus näin kielitoimiston suosittelevan termiksi näytin (vertaa tulostin, osoitin...).[/size:3udpzv3d]



[size=67:3udpzv3d]Tietokoneeni näytönohjaimesta tuli siis monitorinohjain. Ja eikö termi monitori ole ollut olemassa ennen LCD-näyttöjä? Wanha termi siis. Minun mieleeni tulee sanasta monitori sellainen 80-luvun 11-tuumainen mustavalkoinen kuvaruudun nurkistaan pyöreäkulmainen tietokoneen näytönohjaimeen kytketty kuvallista informaatiota antava laite.[/size:3udpzv3d]

Veikko
Tietokoneen virtalähde syöttää verkkoon kytkettynä emolevylle standby-virtaa ja virran suuruus riippuu emolevystä.

Tiedän. Lisäksi virtaa tulee ainakin näppäimistölle ja hiirelle. Tuo arvioimasi 2 - 4 W kuulostaa aika vähältä. Silloin joskus kun konettani mittasin, se tehonkulutus oli muistaakseni jopa 10W kantturoissa. Ja jos sammutetun, kotelo auki olevan koneen virtalähteeseen koskee kädellä, se on kauttaaltaan lämmin. Jopa niin paljon, että arvioin ilman mittariakin häviöiksi enemmän kuin 2 - 4 W.

Vastaaja
Veikko
Tietokoneen virtalähde syöttää verkkoon kytkettynä emolevylle standby-virtaa ja virran suuruus riippuu emolevystä.



Tiedän. Lisäksi virtaa tulee ainakin näppäimistölle ja hiirelle. Tuo arvioimasi 2 - 4 W kuulostaa aika vähältä. Silloin joskus kun konettani mittasin, se tehonkulutus oli muistaakseni jopa 10W kantturoissa. Ja jos sammutetun, kotelo auki olevan koneen virtalähteeseen koskee kädellä, se on kauttaaltaan lämmin. Jopa niin paljon, että arvioin ilman mittariakin häviöiksi enemmän kuin 2 - 4 W.

On virtalähteitä ja virtalähteitä. Omani on kylmä kun kone on sammutettuna mutta valmiusvirta päällä.

Vanhemmat pelit voivat hyvinkin vetää kymmeniä watteja, varsinkin kun ensiöpuolen konkka alkaa olla kuiva ja sen ESR arvo nousee, tai jos on muuten käytetty heikkolaatuisia komponentteja.

Pitkään on ollut sellainen nyrkkisääntö tietokoneen virtalähdettä ostaessa, että jos se käteen ottaessa tuntuu kevyeltä, jätä kauppaan. Hintaluokista myös näkee helposti, että alle 50 euron pelit ovat yleensä täyttä sontaa. Siitä seuraava hintaluokka onkin sitten yli 80 euron ja niissä alkaa olla hyötysuhteet kohdillaan.

Veikko
Näin on. Monitoreita on monenlaisia. Mm. kaiuttimet voivat olla monitoreita,
...
Tuo on totta, mutta onko tosiaan näin:
Virtalähteessä on kiinteästi verkossa kiinni tasasuuntaussilta ja sen jälkeen 400 V ensiöpuolen kondensaattori,
...
?

OTA tuosta nyt sitten selvää, niin on monta mieltä kuin miestäkin ?

Jossain joku väitti, että mm. televisioiden valmiusasennossa
pitämiset vievät Suomessa virtaa yhden ydinvoimalan verran.
Palokunta myös suosittaa valmiusvirrankin sulkemista yöksi
ja poissaolon ajaksi, on kuulemma muutama talo palanut ?

HOW about this ???

Vastaaja_s24fi
Veikko
Näin on. Monitoreita on monenlaisia. Mm. kaiuttimet voivat olla monitoreita,
...
Tuo on totta, mutta tässä onko tosiaan näin:
Virtalähteessä on kiinteästi verkossa kiinni tasasuuntaussilta ja sen jälkeen 400 V ensiöpuolen kondensaattori,
...
?

Tasasuuntauksessa verkkovirran jännite "nousee", koska ilmoitettu 220/230/240 volttia on tehollinen arvo. Huippuarvo on lähempänä 400 volttia ja kondensaattori varautuu pikkuhiljaa kohti tätä arvoa.

Tietokoneen virtalähde muuttaa verkkovirran ensin tasavirraksi, jonka jälkeen se muuntaa sen hakkurilla korkeataajuiseksi vaihtovirraksi (luokkaa 100 KHz - 1 MHz) jotta se saadaan hyvällä hyötysuhteella pienestä muuntajasta läpi. Verkkotaajuudella tarvittava muuntaja olisi kauhea rautamöykky ja 50 Hz hurina olisi vaikeampi suodattaa pois alipäästösuodattimella.

Lopuksi virta tasasuunnataan uudelleen ja syötetään regulaattoreille jotka muuntavat siitä tarvittavat jännitteet ja suodattavat häiriöt pois.

Paremmissa malleissa ylläpitovirta otetaan päähakkurin ohitse omalla piirillään, jolloin varsinaista isoa hakkuria ei tarvitse pitää päällä syöttämään sitä paria hassua wattia minkä emolevy tarvitsee. Kuten mainitsin, virtalähteissä käytetty hakkurityyppi tahtoo toimia huonolla hyötysuhteella mikäli siitä otetaan "liian vähän" tehoa.

Joissakin vanhoissa virtalähteissä on käytetty kondensaattorin ohella pitkää kelaa, jolla on varastoitu energiaa magneettikenttään ja näin tasoitettu virtapiikkejä. Tällaisen järjestelmän englanninkielinen nimi on Passive Power Factor Correction. Nykyisin käytetään aktiivista järjestelmää, jonka yksityiskohtia en tunne, mutta se on ainakin vaikuttanut tuntuvasti virtalähteiden hyötysuhteisiin.

Veikko
Tietokoneen virtalähde muuttaa verkkovirran ensin tasavirraksi, jonka jälkeen se muuntaa sen hakkurilla korkeataajuiseksi vaihtovirraksi (luokkaa 100 KHz - 1 MHz) jotta se saadaan hyvällä hyötysuhteella pienestä muuntajasta läpi. Verkkotaajuudella tarvittava muuntaja olisi kauhea rautamöykky ja 50 Hz hurina olisi vaikeampi suodattaa pois alipäästösuodattimella.

Tasasuuntauksessa verkkovirran jännite "nousee", koska ilmoitettu 220/230/240 volttia on tehollinen arvo. Huippuarvo on lähempänä 400 volttia ja kondensaattori varautuu pikkuhiljaa kohti tätä arvoa.

Ok. Päässään pienemmillä muuntajilla, mutta roju sähköverkon puolella vähän hirvittää.

Tässä eräs poweri, joka kehuu mainitsemallasi 80% hyötysuhteella: http://www.akasa.com.tw/akasa_english/s ... fg8_bk.htm

Powerin hyötysuhteeseen en ennen olekaan kiinnittänyt huomiota - teho, melutaso ja hinta on tähän asti ratkaisseet sen valinnan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat