Seuraa 
Viestejä45973

Onko ympyräradalla kulkevalla kappaleella (Maan päällä) aina kiihtyvyyttä eli nopeuden muutosta... tilanteessa vauhti on vakio

pitäisikö kiihtyvyyden sijasta puhua kenties kulmakiihtyvyydestä ja onko kiihtyvyys väärä termi tähän tilanteeseen?

Sivut

Kommentit (27)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34752
Natural
Onko ympyräradalla kulkevalla kappaleella (Maan päällä) aina kiihtyvyyttä eli nopeuden muutosta... tilanteessa vauhti on vakio



On, eikä tilanne siitä muuksi muutu vaikka poistutaan Maan päältä. Kiihtyvyys on nopeusvektorin muutos aikayksikössä. Ellei kiihtyvyyttä ole, niin nopeusvektori pysyy vakiona ja mennään suoraan.


pitäisikö kiihtyvyyden sijasta puhua kenties kulmakiihtyvyydestä ja onko kiihtyvyys väärä termi tähän tilanteeseen?

Kiihtyvyys on oikea termi ja kulmakiihtyvyys on aivan eri asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Natural
Onko ympyräradalla kulkevalla kappaleella (Maan päällä) aina kiihtyvyyttä eli nopeuden muutosta... tilanteessa vauhti on vakio

On toki kiihtyvyyttä. Ilman tuota kiihtyvyyttä kappale ei pysyisi ympyräradalla vaan lähtisi sen tangentin suuntaan. Sillä ympyräradallahan kappaleen nopeuden suunta muuttuu jatkuvasti, ja nopeuden muutokseen tarvitsee olla kiihtyvyyttä. Tämä kiihtyvyys olet siis v^2/r jossa v olet sen ratanopeus ja r radan säde. Voima mikä vaaditaan kappaleen pitämiseen ympyräradalla on siis (mv^2)/r. Huomaa että tämä voima ei kuitenkaan tee laisinkaan työtä sillä se on aina normaali tuota ratanopeutta vastaan.

Väittelin tästä asiasta(onko siis kiihtyvyyttä) Naturalin kanssa töissä juuri joku aika sit ja hänen on aivan mahdotonta sisäistää ajatusta että Nopeus koostuu Nopeuden suuruudesta ja suunnasta, eli ei kansantajuisesti pelkästä vauhdista, ja että Nopeuden suunnan muuttamiseen tarvitaan kiihtyvyyttä vaikkei vauhti muutukkaan.

Touche!

GoofiaX
Väittelin tästä asiasta(onko siis kiihtyvyyttä) Naturalin kanssa töissä juuri joku aika sit ja hänen on aivan mahdotonta sisäistää ajatusta että Nopeus koostuu Nopeuden suuruudesta ja suunnasta, eli ei kansantajuisesti pelkästä vauhdista, ja että Nopeuden suunnan muuttamiseen tarvitaan kiihtyvyyttä vaikkei vauhti muutukkaan.

Touche!

Voihan suti!! Kait se on sit uskottava... nolottaa vaan kun sitä kuvittelee että kiihtyvyys on muutos matkan suhteessa aikaan... mutta kait se vauhti sit on se sellaisenaan m/s
Olen kumminkin sitä mieltä että pitäisi olla joku toinen termi kiihtyvyyden sijaan... kukahan senkin on keksinyt ? Kiitos vastauksista huomenna toi GoofiaX varmaan nauraa mut maan rakoon töissä

Natural

Voihan suti!! Kait se on sit uskottava... nolottaa vaan kun sitä kuvittelee että kiihtyvyys on muutos matkan suhteessa aikaan... mutta kait se vauhti sit on se sellaisenaan m/s

Kiihtyvyys on paikan toinen aikaderivaatta. Nopeus on paikan ensimmäinen aikaderivaatta. Eli kiihtyvyys on siis nopeuden aikaderivaatta. Ja koska puhumme vektorisuureista niin vektorin suunnan tai magnitudin muutos tarkoittaa että sillä on sitten nollasta poikkeava derivaatta eli kiihtyvyys. Ja kyllä kiihtyvyys on aivan oikea termi tässä asiassa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34752
Natural

Olen kumminkin sitä mieltä että pitäisi olla joku toinen termi kiihtyvyyden sijaan.

Tuo on aivan sama kuin haluaisit kissaa kutsuttavan koiraksi. Kiihtyvyys on määritelty niin kuin se on, eikä siinä ole mitään tulkinnanvaraa. Jos joku haluaa määritellä jonkin muun suureen jollakin muulla tavalla, miksi se pitäisi nimetä jo olemassa olevan suureen nimellä?

Nuo derivaatat todennäkösesti meni ohi Naturalilta, itsekin olen kehno niillä viestimiseen fysiikan tiimoilla (matemaattiset menetelmät kyllä taas on hyvin hallussa), mutta Naturalia selkeyttäen: hän toivoo siis et nopeuden suunnan muutosta kuvattaisiin muulla kuin kiihtyvyydellä, tämä tosin on mahdotonta koska nopeuden Vx ja Vy-komponenttien suuruudet (vauhdit, määrät) muuttuvat nopeuden suunnan muuttuessa.

EDIT.

Kauheen epäselvä selostus, mutta enivei...

Neutroni
Natural

Olen kumminkin sitä mieltä että pitäisi olla joku toinen termi kiihtyvyyden sijaan.



Tuo on aivan sama kuin haluaisit kissaa kutsuttavan koiraksi. Kiihtyvyys on määritelty niin kuin se on, eikä siinä ole mitään tulkinnanvaraa. Jos joku haluaa määritellä jonkin muun suureen jollakin muulla tavalla, miksi se pitäisi nimetä jo olemassa olevan suureen nimellä?

Näyttävät jotkut käyttävän sanaa keskipakokiihtyvyys mikä ei tosin
liene mikään virallinen termi? Vai onko sittenkin?
Keskipakovoimasta olen myös kuullut.

http://atomi.hut.fi/teaching/opintojaks ... uku12.html

lasikatto

Näyttävät jotkut käyttävän sanaa keskipakokiihtyvyys mikä ei tosin
liene mikään virallinen termi? Vai onko sittenkin?
Keskipakovoimasta olen myös kuullut.

On meillä myös termi kuin kitkavoima ja se on silti voima. Keskipakoiskiihtyvyys kuvastaa vain sitä syntytapaa. Kiihtyvyyttä se on ja yksikkö on m/s^2

lasikatto
Näyttävät jotkut käyttävän sanaa keskipakokiihtyvyys mikä ei tosin liene mikään virallinen termi? Vai onko sittenkin? Keskipakovoimasta olen myös kuullut.

Keskipakovoima ja coriolisvoima ovat pseudovoimia, joita tarvitaan selittämään liike kun tarkastellaan tilannetta pyörivässä koordinaatistossa (esim. karuselli tai maapallo).

Keskipakovoima: Jos henkilö roikkuu käsillä hurjasti pyörivässä karusellissa, hän vetää itseään kohti keskusta, mutta kuitenkin pysyy karusellin suhteen paikallaan. Jotta Newtonin laki F=ma pätisi karusellin koordinaatistossa, tarvitaan vastakkainen keskipakovoima, jolla henkilöön vaikuttavien voimien summa saadaan nollaksi.

Coriolisvoima: Jos heitetään kivi maapallolla suoraan etelään riittävän pitkälle, se ei lennäkään suoraan pituuspiiriä pitkin, koska maapallo pyörii alta pois. Kiven rata näyttää siis kaartuvan, ikäänkuin siihen vaikuttaisi coriolisvoima.

David
Seuraa 
Viestejä8877

Näihin haluaisin hieman puuttua.

Edu

Keskipakovoima: Jos henkilö roikkuu käsillä hurjasti pyörivässä karusellissa, hän vetää itseään kohti keskusta, mutta kuitenkin pysyy karusellin suhteen paikallaan. Jotta Newtonin laki F=ma pätisi karusellin koordinaatistossa, tarvitaan vastakkainen keskipakovoima, jolla henkilöön vaikuttavien voimien summa saadaan nollaksi.



Jep, tämä on selvä kun kappaleen rata on määrätty ja sen etenmissuuntaa muuttuu jatkuvasti, niin tarvitaan voimaa kumoamaan liikkeen jatkuvuuden aiheuttama voiman tarve (inertiavaikutus).

Edu

Coriolisvoima: Jos heitetään kivi maapallolla suoraan etelään riittävän pitkälle, se ei lennäkään suoraan pituuspiiriä pitkin, koska maapallo pyörii alta pois. Kiven rata näyttää siis kaartuvan, ikäänkuin siihen vaikuttaisi coriolisvoima.

Eihän tuossa ilmene mitään voimaa, jos joku vapaa kappale johonkin kaartuu. Kyllä sen pystyy helposti hahmottamaan täysin ilman voimaa. Se, että johonkin näyttää vaikuttavan voima, niin ei mielestäni vielä edellytä voiman olemassaoloa. Toki tuossakin syntyy ilman ja kiven välille vastavoimat, tyhjiössä ei.

Sen sijaan, jos pannaan vaikka juna kovalla nopeudella etenemään kiskoja pitkin, niin silloin siihen junan ja kiskojen välille syntyy ihan aito voima tai voimapari, jotjka vaikuttavat eri suuntaan. Kumpikin, sekä maapallo, että juna pyrkivät säilyttämään liiketilansa. Seurauksena on, että maapallo kaataa junaa ja juna hidastaa maapallon pyörimistä.

David
Eihän tuossa ilmene mitään voimaa, jos joku vapaa kappale johonkin kaartuu. Kyllä sen pystyy helposti hahmottamaan täysin ilman voimaa. Se, että johonkin näyttää vaikuttavan voima, niin ei mielestäni vielä edellytä voiman olemassaoloa. Toki tuossakin syntyy ilman ja kiven välille vastavoimat, tyhjiössä ei.

Tottakai voi hahmottaa ilman voimaa, sillä kyseessähän ei ole oikea voima. Kuitenkin aivan yhtä hyvin voi pyörivässä koordinaatistossa kuvitella että liikkuvaan kappaleeseen kohdistuu näennäinen coriolisvoima sillä kappaleellahan on siinä koordinaatistossa kiihtyvyyttä.

Eli kun inertiaalikoordinaatistossa päteen Newtonin laki

∑F = m*a

Voidaan samanmuotoista lakia soveltaa epäinertiaalisessa koordinaatistossa kun voimien summa käsittää myös näennäiset coriolisvoiman, keskipakovoiman jne.

Eli jos kappaleen todellinen kiihtyvyys inertiaalikoordinaatistossa on (tunnetussa epäinertiaalisessa koordinaatistossa mitattuna, jossa mitattu kiihtyvyys on a_rel)

a = a_muut + a_coriolis + a_rel

sijoittamalla ∑F = m*a

-> ∑F - m*a_muut - m*a_coriolis = m*a_rel
-> ∑FF = m*a_rel

Eli termi -m*a_coriolis voidaan siis käsittää voimana joka lasketaan voimien summassa ∑FF vaikka kappale olisikin vapaa ja tyhjiössä. Sama pätee termiin -m*a_muut joka siis nyt käsittää koordinaatiston origon kiihtyvyyden, kappaleen kohdalla olevan koordinaatiston pisteen normaalikiihtyvyyden ja tangentiaalikiihtyvyyden.

David
Seuraa 
Viestejä8877
boner

Tottakai voi hahmottaa ilman voimaa, sillä kyseessähän ei ole oikea voima. Kuitenkin aivan yhtä hyvin voi pyörivässä koordinaatistossa kuvitella että liikkuvaan kappaleeseen kohdistuu näennäinen coriolisvoima sillä kappaleellahan on siinä koordinaatistossa kiihtyvyyttä.



Sillä kappaleella on siihen koordinaatistoon nähden kiihtyvyyttä, koska sen pyörivän koordinaatiston liike on luonteeltaan kiihtyvää. Inertiaalista kiihtyvyyttä sillä ei ole.

boner

Eli kun inertiaalikoordinaatistossa päteen Newtonin laki
∑F = m*a
Voidaan samanmuotoista lakia soveltaa epäinertiaalisessa koordinaatistossa kun voimien summa käsittää myös näennäiset coriolisvoiman, keskipakovoiman jne. ...

Eivät ne voimat mitään näennäisiä ole silloin kun ne pääsevät vaikuttamaan koordinaatiston piirissä. Ne ovat näennäisiä vain tuon pelkästään havaitun (valoinformaatio) kiihtyvän liikkeen tapauksessa, eli oma kiihtyvyys aiheuttaa suhteellisuusperiaatteella sen, että toinen kappale näyttää kiihtyvän. Silloin ei ole mistään muusta voimasta kyse, kuin havaitsijaan itseensä kohdistuvan keskeiskiihtyvyyden aiheuttamasta voimasta.

Matemaattisesti siis Ft = m*(v2-v1), pätee kummallekin osapuolelle silloin kun coriolisvoima tai keskipakoisvoima vaikuttaa koordinaatiston piirissä.
Eli voiman impulssi on ytä suuri kuin massan ja nopeuden muutoksen tulo, eli liikemärän muutos.

Keskipakoisvoiman kohdalla tuota on hiukan vaikeampi ehkä hahmottaa, kun siinä nopeuden suunta muuttuu koko ajan. Lähinnä sen voi tajuta, kun ajattelee junaa kaarteessa, alkunopeuden suunnassa nopeus hidastuu. Ympyräliikkeessä asia täytyy hahmottaa puoliympyrä kerrallaan, muuten voii vaikuttaa siltä ettei etenemisnopeus ole muuttunutkaan.

david
Eivät ne voimat mitään näennäisiä ole silloin kun ne pääsevät vaikuttamaan koordinaatiston piirissä. Ne ovat näennäisiä vain tuon pelkästään havaitun (valoinformaatio) kiihtyvän liikkeen tapauksessa, eli oma kiihtyvyys aiheuttaa suhteellisuusperiaatteella sen, että toinen kappale näyttää kiihtyvän. Silloin ei ole mistään muusta voimasta kyse, kuin havaitsijaan itseensä kohdistuvan keskeiskiihtyvyyden aiheuttamasta voimasta.

Niin voima ei ole silloin näennäinen, mutta kappaleeseen ei silloin todellisuudessa kohdistu coriolisvoimaa, vaan coriolisvoimaan nähden vastakkainen voima joka siis on ihan todellinen maan aiheuttama voima (tai mihinkä pyörivään kappaleeseen liikkuva kappale onkaan sidottu jossain suunnassa). Ja tuo todellinen tukivoima on siis yhtäsuuri, mutta vastakkaissuuntainen kuin näennäisen coriolisvoiman sen suuntainen komponentti, ja se itseasiassa kiihdyttää kappaletta inertiaalikoordinaatistossa. Coriolisvoima on aina näennäinen. Yhtälöä ∑FF = m*a_rel voi aina soveltaa epäinertiaalisessa koordinaatistossa ja ∑FF:n sisältämä termi -m*a_coriolis on aina yhtä teennäinen voimaksi (joissakin tilanteissa se termi tietysti menee nollaksi). Coriolisvoima on epäinertiaalisen koordinaatiston eräs hitausvoima ja hitausvoimat ovat aina kuvitteellisia. Tai oikeastaan coriolisvoima on siitä erikoinen että se on kuviteltu kuviteltu hitausvoima, eli on kuviteltu jokin kuviteltu.

David
Seuraa 
Viestejä8877
boner

Coriolisvoima on aina näennäinen. Yhtälöä ∑FF = m*a_rel voi aina soveltaa epäinertiaalisessa koordinaatistossa ja ∑FF:n sisältämä termi -m*a_coriolis on aina yhtä teennäinen voimaksi (joissakin tilanteissa se termi tietysti menee nollaksi). Coriolisvoima on epäinertiaalisen koordinaatiston hitausvoima ja hitausvoimat ovat aina kuvitteellisia.

Olenpahan tuosta vähän eri mieltä. Kappaleeseen ei kohdistu kuin tukivoima, mutta siihen vastapuoleen kohdistuu sen vastavoima.

Perustelut edellisen vietin loppuun lisättynä. Kyseessä on liikemäärän muutoksen ja voiman impulssiin liittyvä kokonaisuus. Ota huomioon, että esim. Coriolisvoima todella vaikuttaa esim. karusellin vauhtiin, jos joku siihen sidottu kappale pannaan liikkeelle sen keskiöstä kehälle tai toisinpäin. Hidastuu tai kiihtyy.

Hmm... Tosin sillä kappaleella on se sama pyörimismäärä koko ajan, rippumatta siitä eteneekö se pintaa pitkin vai ilmassa, vaikuttaako se sitten kuinka paljon tilanteessa. Täytyy hahmotella asiaa vielä vähän paremmin.

David
Olenpahan tuosta vähän eri mieltä. Kappaleeseen ei kohdistu kuin tukivoima, mutta siihen vastapuoleen kohdistuu sen vastavoima.

Siis voimahan käsittää sekä voiman ja vastavoiman, yksi voima vaikuttaa siis kumpaankin osapuoleen. Eli "voima on kaksi voimaa". Voimalle vastakkainen vaikutusvoima ei ole jokin toinen voima(esim. coriolisvoima) vaan se on voima itse. Mitä siinä tapahtuu on se että maan kappaleeseen kohdistama tukivoima kiihdyttää kappaletta inertiaalikoordinaatistossa eikä ole olemassa mitään coriolisvoimaa joka estäisi kappaleen liikkeen inertiaalikoordinaatistossa. Vain maan mukana pyörivässä koordinaatistossa näyttää kappale olevan tasapainossa kyseisessä suunnassa eli että coriolisvoiman komponentti on yhtäsuuri, mutta vatakkainen kuin maan tukivoima.

Vastaavasti sama tukivoima hidastaa maan liikettä sillä se kohdistuu kiihdytettävän kappaleen välittämänä samansuuruisena myös maahan. Se on sama voima joka kiihdyttää kappaletta ja hidastaa maata inertiaalikoordinaatistossa.

Edit: Totean vielä tohon impulssiin ja liikemäärän muutokseen liittyen. Voiman impulssihan on voiman johdannainen. Nimittäin kaiken (Newtonin mekaniikan) perustahan on voima, joka on F = d(mv)/dt joka tietysti voidaan integroida puolittain ajan suhteen jolloin saadaan (oletetaan massa vakioksi)

∫Fdt = ∫(d(mv)/dt)dt = ∫d(mv) = ∫mdv

Eli voiman impulssi (∫Fdt) on liikemäärän muutos (∫mdv) Mitään uutta eivät siis impulssi tai muut vastaavat asiat tuo tarkasteluun.

Edit2: Ja se oli vielä tarkoitus todeta, että liikemäärä (tai liikemäärän momentti, aka pyörimismäärä) säilyy ainoastaan silloin kuin voiman impulssi (tai momentin impulssi) on nolla kuten yhtälöstä voi nähdä.

David
Seuraa 
Viestejä8877
boner

Siis voimahan käsittää sekä voiman ja vastavoiman, yksi voima vaikuttaa siis kumpaankin osapuoleen. Eli "voima on kaksi voimaa". Voimalle vastakkainen vaikutusvoima ei ole jokin toinen voima(esim. coriolisvoima) vaan se on voima itse. Mitä siinä tapahtuu on se että maan kappaleeseen kohdistama tukivoima kiihdyttää kappaletta inertiaalikoordinaatistossa eikä ole olemassa mitään coriolisvoimaa joka estäisi kappaleen liikkeen inertiaalikoordinaatistossa. Vain maan mukana pyörivässä koordinaatistossa näyttää kappale olevan tasapainossa kyseisessä suunnassa eli että coriolisvoiman komponentti on yhtäsuuri, mutta vatakkainen kuin maan tukivoima.

Vastaavasti sama tukivoima hidastaa maan liikettä sillä se kohdistuu kiihdytettävän kappaleen välittämänä samansuuruisena myös maahan. Se on sama voima joka kiihdyttää kappaletta ja hidastaa maata inertiaalikoordinaatistossa.




Tähän voi sanoa vain, että sitä juuri tarkoitin. Kumpaankin osapuoleen kohdistuu voima, joka ei ainakaan siinä mielessä ole näennäinen. Näennäinen voima on vain, jos se ei oikeasti vaikuta.

boner

Edit: Totean vielä tohon impulssiin ja liikemäärän muutokseen liittyen. Voiman impulssihan on voiman johdannainen. Nimittäin kaiken (Newtonin mekaniikan) perustahan on voima, joka on F = d(mv)/dt joka tietysti voidaan integroida puolittain ajan suhteen jolloin saadaan (oletetaan massa vakioksi)

∫Fdt = ∫(d(mv)/dt)dt = ∫d(mv) = ∫mdv

Eli voiman impulssi (∫Fdt) on liikemäärän muutos (∫mdv) Mitään uutta eivät siis impulssi tai muut vastaavat asiat tuo tarkasteluun.




Ei se mitään muuta tuo, kuin asian selkeän hahmottamisen eli vuorovaikutusten yhteyden toisiinsa.

boner

Edit2: Ja se oli vielä tarkoitus todeta, että liikemäärä (tai liikemäärän momentti, aka pyörimismäärä) säilyy ainoastaan silloin kuin voiman impulssi (tai momentin impulssi) on nolla kuten yhtälöstä voi nähdä.

Tuota pyörimismäärää täytyy kyllä käydä tarkemmin läpi, sitä ei tahdo oikein intuitiivisesti hahmottaa kunnolla, esim. kumpaan suuntaan pyörii jos hyppää pois pyörivän karusellin keskeltä, vai pyöriikö lainkaan. Tuleeko tässäkin vastakierre ?

David

Tähän voi sanoa vain, että sitä juuri tarkoitin. Kumpaankin osapuoleen kohdistuu voima, joka ei ainakaan siinä mielessä ole näennäinen. Näennäinen voima on vain, jos se ei oikeasti vaikuta.

Ok. Minäkin tarkoitin että voima on todellinen, mutta se voima ei ole coriolisvoima vaan se on maan kappaleeseen kohdistama voima joka on todellinen. Coriolisvoima on aina näennäinen voima. Jos liikkuvalla kappaleella ei ole kiihtyvyyttä pyörivässä koordinaatistossa, tarkoittaa se sitä että jokin todellinen voima kumoaa näennäisen coriolisvoiman vaikutuksen. Eli inertiaalikoordinaatistossa kappaleella on kiihtyvyyttä jokna kyseinen todellinen voima aiheuttaa. Tai sitten on kyseessä erityistapaus jossa näennäinen coriolisvoima on nolla eikä kappaleeseen vaikuta mikään todellinenkaan voima.
David
Tuota pyörimismäärää täytyy kyllä käydä tarkemmin läpi, sitä ei tahdo oikein intuitiivisesti hahmottaa kunnolla, esim. kumpaan suuntaan pyörii jos hyppää pois pyörivän karusellin keskeltä, vai pyöriikö lainkaan. Tuleeko tässäkin vastakierre ?

Tuossa tapauksessa systeemi = ihminen + karuselli. Systeemin pyörimismäärä säilyy sillä ihmisen ponnistusvoiman momentti kohdistuu yhtälailla karuselliin kuin ihmiseenkin (ja siis myös momentin impulssi). Eli systeemiin ei vaikuta systeemin ulkopuolisen voiman momentti. Tällöin systeemin sisäisten momenttien impulssit kumoavat toisensa. Kuitenkin ihmisen pyörimismäärää yksistään tarkasteltaessa pyörimismäärä ei välttämättä säily sillä ihmiseen kohdistuvan ponnistusvoiman momentti ei välttämättä ole nolla (sillä systeemiin ei nyt lukeudu karuselli ja siihen vaikuttavat voimat). Jos siis hyppää karusellista siten että ponnistusvoimavektori kulkee aina oman massakeskiön kautta ei ihmiseen kohdistu momenttia ja siis sen impulssikin on nolla jolloin pyörimismäärä säilyy ja ihminen vain hyppää johonkin suuntaan pyörien vapauduttuaan aluksi samalla nopeudella kuin karusellikin, mutta kulmanopeus tietysti muuttuu kun hän ojentaa tai koukistaa raajojaan (pyörimsmäärä silti sama kuin alkutilanteessa) Kappaleethan pyörivät oman massakeskiön ympäri kun ovat vapaita, vapaan kappaleen kulmanopeusvektori voidaan siirtää sellaisenaan massakeskiöön vaikka alkuperäisesti kappale ei olisikaan pyörinyt oman massakeskiön ympäri ts. kulmanopeus on vapaa vektori. (en rupea osoittamaan) Jos taas hyppää "kierteisesti" eli siten että syntyy myös momenttia oman massakeskiön suhteen, ei ihmiseen kohdistuva momentin impulssikaan ole käytännössä koskaan nolla, joten ihmisen pyörimismäärä ei säily.

Vastaava tarkastelu voidaan tehdä karusellillekin, eli katsoa onko ponnistusvoiman momentin impulssi pyörimisakselin suhteen nolla. Jos on, niin karusellin pyörimismäärä säilyy. Jos ei ole, pyörimismäärä ei säily. Nyt siis karuselli ei ole vapaa vaan on pakotettu pyörimään tietyn akselin ympäri, siksi asiaa pitää (tai kannattaa) tarkastella sen pyörimisakselin suhteen. Yleensä kuitenkin karusellin massakeskiö sijaitsee sen pyörimisakselilla, joten asia on samantekevä.

Edit: Hetkinen, saattoi tulla ajatusvirhe. Noinhan asia on jos asiaa tarkastellaanihmisen kannalta pelkästään. Mutta että koko systeemin = ihminen+karuselli tai pelkkä karuselli pyörimismäärä säilyy... karuselliinhan kohdistuu nimittäin systeemin ulkopuolinen voima/momentti jolla se on tukeutuneena maahan. Eli tuon systeemin pyörimismääräkään ei ilmeisesti välttämättä säily kuin erikoistapauksessa. Näinhän sen täytyy olla (?) Saatan palata asiaan myöhemmin kun on enemmän aikaa jos ei joku muu asiaan puutu. Mutta ihmisen pyörimismäärää pelkästään tarkasteltaessa asia lienee oikein.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat