Seuraa 
Viestejä45973

Tuolta STKUin sivuilta löytyi mielenkiintoinen kuva ja faktaa:

Tshernobyl-laskeuma lisää vielä nykyäänkin suomalaisten säteilyannosta, mutta määrä on vain sadasosa vuosittaisesta 4 millisievertin annoksestamme.
....
Tshernobylin onnettomuus aiheuttaa suomalaisille 50 vuoden aikana kaikkiaan noin 2 millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Saman määrän me saamme joka vuosi radonista.

Huvittavimpia ovat "viherkommareiden" flyerit ja muut mainosläpyskät joissa Suomi on lopullisesti raiskattu kun tuuli toi vähän säteilyä taivaalta....Viimeksi törmäsin kyseisenlaiseen mainokseen....hoh hoijaa

Sivut

Kommentit (198)

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateil ... /laskeuma/

"Radioaktiivinen laskeuma tuli sateen mukana maahan

Onnettomuuden yhteydessä suuria määriä radioaktiivisia aineita kohosi räjähdyksen ja tulipalon voimasta yli 1000 metrin korkeudelle. Tällä korkeudella tuulet puhalsivat aluksi Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan päin. Myöhemmin ilmavirtausten suunnan muuttuessa tuulet kuljettivat radioaktiivisia aineita myös muualle, etupäässä Keski-Eurooppaan. Suurimmillaan radioaktiivisten aineiden pitoisuudet olivat Suomessa 28.4. illalla. Ilmasta mitattiin yli 30 radioaktiivista ainetta. Parin kolmen päivän päästä ilma oli lähes täysin puhdistunut. Seuraavan kerran Tshernobylistä tuli radioaktiivisia aineita Suomeen noin parin viikon kuluttua onnettomuudesta. Määrät olivat kuitenkin pienempiä kuin ensimmäisessä pilvessä.

Osa radioaktiivisista aineista laskeutui painovoiman vaikutuksesta maahan, mutta huomattavasti suurempi osa huuhtoutui pilvestä sateen mukana alas. Sateiden määrä ja voimakkuus vaihtelivat eri puolilla Suomea runsaasti. Tästä syystä myös maaperään tulleiden radioaktiivisten aineiden määrä vaihteli tuntuvasti.

Laskeuman mukana tuli paljon melko lyhytikäisiä radioaktiivisia aineita, jotka hävisivät luonnosta jo muutamien päivien tai kuukausien kuluessa. Pitkällä aikavälillä säteilyannosten kannalta tärkeimmät aineet ovat cesiumin radioaktiiviset isotoopit eli cesium-137 ja cesium-134. Edellisen puoliintumisaika on 30 vuotta ja jälkimmäisen noin 2 vuotta."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaiken vaahtoamisenne lisäksi/keralla olisi hyvä laittaa linkki sivulle, josta lainaatte tekstiä, niin lukijat voi itse selvittää enemmän asioita. Tässä ainakin yksi löytämäni linkki lainaamallenne sivulle:

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateil ... byl/fi_FI/

Ahaa - olihan sen joku toinen toisessa viestissä laittanutkin. Jääköön tämä viesti keskustelun avaajalle muistutukseksi linkkien tarpeellisuudesta, vaikka kuinka olisi vaahtoamistuulella :)

Siirretäänpä Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutusalueita Suomeen ihan vertailun vuoksi ja katsotaan sitten mikä eniten huvittaa. Pari pahimmin saastunutta aluetta riittänee aluksi:

Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille

3100 km2, eli noin 3km levyinen väylä Helsinki-Ivalo-välille!

Tiukan kontrollin alue. Säteilystä voi olla riski pienille erityisryhmille. Keskiannokset voivat ylittää säädettyjä rajoja. Taloudellinen aktiviteetti on vaikeutunut: tuotteet ovat usein kontaminoituja, Tshernobyl-leimasta on haittaa, metsänhoidolle ja maanviljelylle on rajoitteita. Paikallinen kapasiteetti on vakavasti kärsinyt sosioekonomisesta romahduksesta.

7200 km2, eli noin 7km levyinen alue Helsinki-Ivalo-välille, edellisen lisäksi

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateil ... _raportti/

Tshernobylissä ei vaahdota. Siellä itketään. Vieläkin. Yli 20 vuoden jälkeen.

Ehkä havainnollisempaa olisi selittää nuo pinta-alat ympyrän muotoisina.
3100 km2=ympyrä, jonka halkaisija n. 63 km
3100+7200 km2=halkaisija n. 115 km

Edu
Ehkä havainnollisempaa olisi selittää nuo pinta-alat ympyrän muotoisina.
3100 km2=ympyrä, jonka halkaisija n. 63 km
3100+7200 km2=halkaisija n. 115 km

Eihän tuo ole yhtään raflaavaa. Vain pari hassua ympyrää.

Mutta tällä tavalla saadaan vielä raflaampia esimerkkejä:
Alueita kavennetaan ja venytetään tarpeeksi, niin ne saadaan helposti kiertämään maapallon ympäri ekvaattoria pitkin. Tai riittävän kapeina ne ulottuvat helposti kuuhun asti.

tavu
Huvittavimpia ovat "viherkommareiden" flyerit ja muut mainosläpyskät joissa Suomi on lopullisesti raiskattu kun tuuli toi vähän säteilyä taivaalta....Viimeksi törmäsin kyseisenlaiseen mainokseen....hoh hoijaa

Siis milloin törmäsit? Mihin? Keiden "viherkommareiden"? Mitä siinä "flyerissä" tai mainosläpyskässä sanottiin?

Hohhoijaa tosiaan.

Edu
Ehkä havainnollisempaa olisi selittää nuo pinta-alat ympyrän muotoisina.
3100 km2=ympyrä, jonka halkaisija n. 63 km
3100+7200 km2=halkaisija n. 115 km

Tarkoitit kai näitä Tshernobyl-ydinvoimalaonnettomuuden paria aluetta:

Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille

3100 km2, eli noin 3km levyinen väylä Helsinki-Ivalo-välille!

Tiukan kontrollin alue. Säteilystä voi olla riski pienille erityisryhmille. Keskiannokset voivat ylittää säädettyjä rajoja. Taloudellinen aktiviteetti on vaikeutunut: tuotteet ovat usein kontaminoituja, Tshernobyl-leimasta on haittaa, metsänhoidolle ja maanviljelylle on rajoitteita. Paikallinen kapasiteetti on vakavasti kärsinyt sosioekonomisesta romahduksesta.

7200 km2, eli noin 7km levyinen alue Helsinki-Ivalo-välille, edellisen lisäksi

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateil ... _raportti/

Joo, havainto on aika kaamea. Ihme ettei kukaan vaahtoa noista, vai mitä?

Edu
No ei niitä uudestaan olisi tarvinnut panna. Sitäpaitsi 3100 km2 on 77m levyinen kaistale maapallon ympäri :OO :O :OOO

Älä nyt ihmeessä rupee vaahtoamaan tuosta - oishan se ihan kamalaa, jos maapalloa ympäröisi 77m levyinen suljettu alue ja oisko noin 180m tiukan kontrollin alue:

Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille

3100 km2, eli noin 3km levyinen väylä Helsinki-Ivalo-välille!

Tiukan kontrollin alue. Säteilystä voi olla riski pienille erityisryhmille. Keskiannokset voivat ylittää säädettyjä rajoja. Taloudellinen aktiviteetti on vaikeutunut: tuotteet ovat usein kontaminoituja, Tshernobyl-leimasta on haittaa, metsänhoidolle ja maanviljelylle on rajoitteita. Paikallinen kapasiteetti on vakavasti kärsinyt sosioekonomisesta romahduksesta.

7200 km2, eli noin 7km levyinen alue Helsinki-Ivalo-välille, edellisen lisäksi

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateil ... _raportti/

.
Seuraa 
Viestejä846
Vastaaja_s24fi
Edu
No ei niitä uudestaan olisi tarvinnut panna. Sitäpaitsi 3100 km2 on 77m levyinen kaistale maapallon ympäri :OO :O :OOO



Älä nyt ihmeessä rupee vaahtoamaan tuosta - oishan se ihan kamalaa, jos maapalloa ympäröisi 77m levyinen suljettu alue ja oisko noin 180m tiukan kontrollin alue:

Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille

3100 km2, eli noin 3km levyinen väylä Helsinki-Ivalo-välille!

Tiukan kontrollin alue. Säteilystä voi olla riski pienille erityisryhmille. Keskiannokset voivat ylittää säädettyjä rajoja. Taloudellinen aktiviteetti on vaikeutunut: tuotteet ovat usein kontaminoituja, Tshernobyl-leimasta on haittaa, metsänhoidolle ja maanviljelylle on rajoitteita. Paikallinen kapasiteetti on vakavasti kärsinyt sosioekonomisesta romahduksesta.

7200 km2, eli noin 7km levyinen alue Helsinki-Ivalo-välille, edellisen lisäksi

http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateil ... _raportti/

Siis maapallon paras luonnonsuojelualue

Mielestäni samankaltaisia luonnonsuojelualueita pitäisi tehdä lisää.

tapani
Edu
Ehkä havainnollisempaa olisi selittää nuo pinta-alat ympyrän muotoisina.
3100 km2=ympyrä, jonka halkaisija n. 63 km
3100+7200 km2=halkaisija n. 115 km



Eihän tuo ole yhtään raflaavaa. Vain pari hassua ympyrää.

Mutta tällä tavalla saadaan vielä raflaampia esimerkkejä:
Alueita kavennetaan ja venytetään tarpeeksi, niin ne saadaan helposti kiertämään maapallon ympäri ekvaattoria pitkin. Tai riittävän kapeina ne ulottuvat helposti kuuhun asti.

Tshernobylin kaltaisia voimaloita (huom, sillä ei ollut minkäänlaista säteilysuojaa reaktorionnettomuuden varalta) tuskin enää rakennetaan, joten turha myös vaahdota sillä mitä tapahtuisi jos samanlainen onnettomuus tapahtuisi suomessa.

tavu
Huvittavimpia ovat "viherkommareiden" flyerit ja muut mainosläpyskät joissa Suomi on lopullisesti raiskattu kun tuuli toi vähän säteilyä taivaalta...

Varsinkin, kun samat viherkommarit ovat usein rähmällään kohti Itää. Ironisesti tämä paljon kammottu laskeumakin tuli heidän ihanneyhteiskuntansa suunnalta.

Viherkommarit ovat myöskin niin tyhmiä, etteivät älyä Tshernobylin kaltaisen onnettomuuden olevan länsimaista tekniikkaa käyttävissä voimaloissa teknisesti täysin mahdotonta.

Suurimman uhan muodostavat nimenomaan jo alun perin kehnolaatuiset ja nyt rapistuvat neukkuaikaiset voimalat Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Tämän sinänsä todellisen vaaratekijän perusteella viherpaskiaiset ovat valmiita tuomitsemaan ydinvoiman kaikkialla ja yleisesti. Näin viherpaskat, jotka ovat sekä äärettömän tyhmiä, epärehellisiä että vihreäksi naamioitua kommunistista ideologiaa ajavia (mikä jo itsessään sisältää molemmat edellä mainitut ominaisuudet), välttyvät sanomasta ääneen, että heidän itäisessä ihannevaltiossaan olisi jotakin vikaa.

Andúril
Viherkommarit ovat myöskin niin tyhmiä, etteivät älyä Tshernobylin kaltaisen onnettomuuden olevan länsimaista tekniikkaa käyttävissä voimaloissa teknisesti täysin mahdotonta.

Tshernobylissä tapahtui kaksi räjähdystä: ensimmäinen johtui polttoaineen ylikuumenemisesta, toisen on arveltu olleen vetyräjähdys. Voisitko nyt ilmeisen viisaana ihmisenä luetella niitä ydinvoimaloita, joissa jompikumpi tai kumpikin räjähdys on "teknisesti täysin mahdotonta"?

Vastaaja_s24fi
Andúril
Viherkommarit ovat myöskin niin tyhmiä, etteivät älyä Tshernobylin kaltaisen onnettomuuden olevan länsimaista tekniikkaa käyttävissä voimaloissa teknisesti täysin mahdotonta.



Tshernobylissä tapahtui kaksi räjähdystä: ensimmäinen johtui polttoaineen ylikuumenemisesta, toisen on arveltu olleen vetyräjähdys. Voisitko nyt ilmeisen viisaana ihmisenä luetella niitä ydinvoimaloita, joissa jompikumpi tai kumpikin räjähdys on "teknisesti täysin mahdotonta"?

Niin no, tottakai, jos on höyrykattila, niin kattilaräjähdys on kyllä mahdollinen, joskin ydinvoimalassa kattilaräjähdyksen todennäköisyys on pienempi kuin muissa höyryvoimaloissa.

Mutta tämä edellinen kirjoittaja ei puhunutkaan kattilaräjähdyksen, tai höyryvuotojen mahdollisuudesta, mahdottomuudesta tai edes todennäköisyydestä, vaan "Tsernobylin kaltaisesta onnettomuudesta". Ja Tsernobylin kaltainen onnettomuus estyy jo sillä, että käytetään sellaista reaktoria jonka turvallisuus ei nojaa ainoastaan aktiivisiin turvalaitteisiin. Toinen tämän tyyppisen onnettomuuden estävä tekninen ratkaisu on rakentaa reaktorin ympärille suojarakennus, joka kestää mahdolliset höyryvuodot yms, mitä saattaisi seurata vakavasta toimintahäiriöstä.

Paineenkestävä suojarakennus ei ole edes mikään uusi idea, itseasiassa tarvittavaa tietotaitoa olisi löytynyt myös Neuvostoliitosta Tsernobylin voimalan rakennushetkellä, mutta tuolloin ei paineenkestäviä suojarakennuksia pidetty Neuvostoliitossa tarpeellisina. Vastaavasti suurinpiirtein samoihin aikoihin Atlantin (tai Tyynenmeren, ihan miten vaan) toisella puolella oltiin sitä mieltä että suojarakennuksen pitää olla vähän muutakin kuin pelkkä sateensuoja, minkä vuoksi Three Mile Islandin onnettomuuden seuraukset jäivät pelkästään taloudellisiksi, huolimatta siitä että reaktori itse tuhoutui miltei täydellisesti.

Unterseeboot
Paineenkestävä suojarakennus ei ole edes mikään uusi idea, itseasiassa tarvittavaa tietotaitoa olisi löytynyt myös Neuvostoliitosta Tsernobylin voimalan rakennushetkellä, mutta tuolloin ei paineenkestäviä suojarakennuksia pidetty Neuvostoliitossa tarpeellisina

Näin on. Esim 1960-luvulla kun Loviisan voimaloita lähdettiin suunnittelemaan, niin käytiin hetken aikaa kädenvääntöä kaasutiiviin ja paineenkestävän suojarakennuksen tarpeellisuudesta. Tällaisia rakennelmiahan ei yleensä itänaapurissamme VVER-miilujen yhteydessä käytetty (eikä vieläkään niitä siellä rakenneta), mutta tuolloin säteilyturvaviranomaisemme olivat tiukkoina ja suojarakennukset tehtiin.

Syy Tshernosta vaahtoamiseen lienee se, että se oli lähellä, laskeuma eteni meille asti ja paukku oli ensimmäinen laatuaan. Tämä siis back in the days. Nykyään en kyllä ole kuullut sitä otettavan puheeksi oikeastaan missään vakavastiotettavassa foorumissa, historiantunnit poisluettuina. Ja eihän siinä mitään järkeä olisikaan.

Ei Tshernobyliä tänä valveutuneisuuden aikana käytä käsikassarana kukaan muu kuin kourallinen nettiaktivisteja, joilla on päässään ruusuinen kuva sähköttömästä maailmasta ja jotka ovat jämähtäneet arvo- ja ajatusmaailmassaan 80-luvulle . "Vaahtoaminen" on suurta liioittelua, "ininä" olisi ehkä kuvaavampaa.

Taas tämä ikuisuuskeskustelu alkaa.

Monikohan teistä muistaa itse päivän, jolloin laskeuma tuli? Moniko teistä sai itse Suomen pahimman laskeuman niskaansa? Tshernobilin todellinen lasku ei selviä koskaan, sillä sen aiheuttamia sairauksia on mahdoton erottaa muiden syiden aiheuttamista, varsinkin kun muut saasteet ovat koko ajan lisääntyneet ja jo päivittäisen leivän seassa saamme sisuksiimme ties mitä.

Ei kai kukaan ydinvoimaa suorastaan rakasta, mutta se on kuitenkin fossiilisia parempi vaihtoehto. Vähättelemällä Tshernobilin onnettomuutta ei kuitenkaan ainakaan saada uusia kannattajia ydinvoimalle.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat