Miehen ja naisen aivot – empatia ja sukupuoli?

Seuraa 
Viestejä14024
Liittynyt23.6.2005

Baron-Cohenin teos on ilmestynyt jo suomeksikin, nimellä
totuus miehen ja naisen aivoista.

Mediaseksikäs nimi ja mediaseksikäs teoksen takakansi, vaikka Baron-Cohen itse käyttää kuulemma hyvän osan teosta selvittelemällä, ettei ole taas yksi populistinen tiedepelle, joka on asettamassa miesten ja naisten oletettua 'erilaisuutta' yhdelle janalle ja sijoittamalla 'normaalit' sukupuolensa edustajat suhteellisen kauas toisistaan.

Teos kiinnostaisi kyllä lukea, etenkin kun suomennos tuli näin nopeasti. Jos ei muuten niin sen myyttimäärän vuoksi, mitä kirja ihmisissä väistämättä synnyttää/on synnyttänyt uudestaan. Baron-Cohen ei joka tapauksessa ole missään paskanjauhajan maineessa.

Pariakrobaatti / kaikkien naistutkijoiden ylin ystävä Osmo Tammisalo on arvioinut teoksen:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0204/tammisalo.pdf

Tästä kohdasta on vaikeaa olla pitämättä... o-0

"The Essential Difference sai minut hetkeksi alakulon valtaan. Ei siksi, että olisin jotenkin järkyttynyt tai huolissani eroista kertovasta todistusaineistosta. Olin ollut tietoinen kirjassa mainituista tutkimuksista, jotka tukevat väitteitä sukupuolten välisistä eroista sekä biologisten
tekijöiden roolista näissä eroissa. Tiesin myös sen, että niiltä osin kuin asiaa on testattu muissa kulttuureissa, samoja eroja on löydetty sieltäkin.
Kyse oli siitä, että olin omahyväisesti kuvitellut olevani empaattisempi kuin miehet yleisesti ottaen ovat.

Kirjan esimerkkitapausten myötä tajusin ensinnäkin, että minäkin olen systematisoinut lähes kaikkea; muistan lapsuudesta mm. perheen ensimmäisten autojen rekisterinumerot. Muistin myös lukuisia esimerkkejä epäempaattisuudestani koulutovereita kohtaan. Samoin
keskustelutyylini nyt aikuisena on joskus kuin suoraan kirjan miesesimerkeistä: kerron tarinoita ja vitsejä, esitelmöin ja saarnaan, dominoin tai vain täytän hiljaisuutta, mutta en juuri kommunikoi. En ole sensitiivinen kuulijoita kohtaan, sille mitä he tuntevat ja ajattelevat.
Haluavatko he kenties sanoa jotain?"

Anekdoottina huomautettakoon, että Sacha Baron Cohen on se Ali G / Borat -pelle, joka käärii tälläkin hetkellä huimia summia ihmisten kiusaamisella.

EDIT: [url=http://www.edge.org/3rd_culture/baron-cohen05/baron-cohen05_index.html">EDGE:n keskustelua Baron-Cohenin tutkimuksesta.

EDIT: Sasha muutettu huomautuksesta Sachaksi.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Kommentit (15)

Vierailija

Oman kokemukseni mukaan empaattisuudella ja sukupuolella ei ole juurikaan mitään tekemistä keskenään. Naiset perinteisesti vaikuttavat empaattisemmilta, koska he ilmaisevat itseään paremmin verbaalisesti kuin miehet. Perinteet ja kulttuuri saavat miehet näyttämään epäempaatisemmilta kuin naiset, vaikka asia saattaa olla päinvastoin.

Vierailija
liis@
Naiset perinteisesti vaikuttavat empaattisemmilta, koska he ilmaisevat itseään paremmin ...

Onko enemmän välttämättä paremmin?

Vierailija

Siinä tapauksessa kyllä, jos mies on ikäänkuin lukossa eikä saa itsestään mitään ulos, joten miehen reaktio jää arvoitukseksi. Muussa tapauksessa ei.
Paljon puhuminen on usein pelkästään ärsyttävää, ainakin silloin, jos ei ole mitään sanomaa koko läpätyksessä.

Asioiden tiivistäminen ymmärrettäväksi on taitolaji, jota ei ole kenelläkään liikaa.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Neonomide
Anekdoottina huomautettakoon, että Sasha Baron Cohen on se Ali G / Borat -pelle, joka käärii tälläkin hetkellä huimia summia ihmisten kiusaamisella.

Simon ja Sacha (ei "Sasha") B.-C. ovat pikkuserkuksia, huomautettakoon anekdoottina.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Muistan vieläkin exieni autojen rekisterit. En merkkiä - en ole ikinä ollut hyvä muistamaan autojen nimiä, mutta värin ja rekkarin. Ajattelenko siis kuin mies?

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija
Pikku Gen
Muistan vieläkin exieni autojen rekisterit. En merkkiä - en ole ikinä ollut hyvä muistamaan autojen nimiä, mutta värin ja rekkarin. Ajattelenko siis kuin mies?

Kirjoitat hyvin miesmäisesti.Toisaalta naismaista olla tunnistamatta autojen merkkiä ja mallia. Naiset huomaavat värin ja rekkari on yleinen apuneuvo korvata hahmon/tilanhahmotuksen puutteita.

Autojen persoonallisuus on tosin vähentynyt paljon, joten itsekkin joudun nokkimaan eri merkkien tyypillisimpiä tetaljeja jotta tunnistan merkin.

Vierailija
Pikku Gen
Muistan vieläkin exieni autojen rekisterit. En merkkiä - en ole ikinä ollut hyvä muistamaan autojen nimiä, mutta värin ja rekkarin. Ajattelenko siis kuin mies?

Tuo autojen rekisterien muistaminen oli Tammisalon paikoitellen hieman kummallisesta ja pohdiskelevasta kirja-arviosta. Baron-Cohen ei teoksessaan mainitse mitään asiasta.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Pikku Gen
Muistan vieläkin exieni autojen rekisterit. En merkkiä - en ole ikinä ollut hyvä muistamaan autojen nimiä, mutta värin ja rekkarin. Ajattelenko siis kuin mies?

Et ajattele kuin mies, ei sillä rekisterillä ole merkitystä, kun siitäkin on vain pelkkää haittaa normaalissa elämässä.

Vierailija

Sukupuolieroista

Miehet parempia systematisoijia, naiset parempia empatisoijia.
Kyse on keskimääräisistä eroista; monet yksilöt ovat ryhmänsä keskiarvon ulkopuolella (Baron-Cohen, 2003).

- Luonto luo keskinkertaisuutta eniten, poikkeavuutta vähemmän. Tämä keskinkertaisuuden ja siitä poikkeavien äärilaitojen määrällinen osuus ilmenee ns. Gausiin normaalijakautumasta (kellokäyrästä) , jonka siis luonto itse synnyttää; keskinkertaisia on siis noin 2/3 populaatiosta, ääriryhmiä – plussaa ja miinusta – kumpaakin noin 1/6 yhteisöstä.
Erilaiset lisääntymisedut ja työnjako synnyttävät erilaiset aivot.

- Yksilö villissä luonnossa pyrkii hyviin lisääntymisoloihin ja työnjako elinyhteisöissä synnyttää pikkuhiljaa myös erilaisia aivoja.
Puhtaasti kulttuuriset selitykset ontuvat. Naaraaat pitävät uroksia paremmin huolta vastasynyntyneistä.

- Naaraat ovat synnyttäjä emotehtävänsä johdosta jo näin ensisijaisia vastasyntyneiden hoivaajia.
Kielellisisllä kyvyillä on merkittävä rooli empatiakyvyissä; vasen aivopuolisko on kielen kannalta tärkeämpi, ja se kehittyykin naisilla nopeammin.

- Tässä viitataan kielellisiin tunneilmaisuihin, joten vasemman aivopuoliskon suuremmalla osuudella naisten empaattisuudessa viitataan juuri heidän kielenkäyttänsä emotionaalisuuteenja tunneilmaisuihin.
Erot yksilöiden välisissä empatiakyvyissä perustuvat suurelta osin geeneihin.

- Empatian tunnevaltaisuus syntyy siis paljolti geneettisesti, mutta niin syntyy kielellinen systematisointikykykin – mutta kielen sanojen merkityssisältöihin – joilla systematisointi tehdään. Tunneominaisuudet ovat temeperamentin ydintä, joten ne saadaan jo syntymässä.
Geenien ja hormoonien tunteminen auttaa meitä ymmärtämään, miksi sopivista ympäristötekijöistä huolimatta jotkut ovat parempia empatisoijia ja jotkut syntematisoijia
.
- Eli sekä yksilön empaattiset että systematisoivat kielen aspektit ovat lähinnä perittyjä.

Sukupuoli biologisena on selkeä, mutta sosiaalisuuden liittäminen tuo siihen hankaluuksia. Sosiaalisuus on yhteiseloa, jossa tunteet – siis empatiakin – ovat hallitseva kommunikoinnin väline. Länsimaisessa yhteiskunnassamme kieli ja - sen jäsenen yksilöllinen - taso ratkaisee paljon. Systematisointia voi suorittaa lähinnä kielen sanoilla, käsitteillä, empatiaa sanojen mielteillä eli tunnesisällöillä.

Summaus
Tasokas inhimillinen sosiaalinen toiminta - esim. demokratia – tarvitsee systemaattista ja kognitivista kieltä mutta myös kielen sanoihin kuuluvien mielteiden eli tunnesävyjen (empatian) hallintaa. Täytyy osata järjestelmällistä ja selkeää pitävien tietojen mukaista ajattelua (systematisointia) mutta myös ”femeiniinisempää” ja pehmeämpää tunnekieltä. Tässä on haastetta sekä naisille että miehille. On pyrittävä tietämään ja samalla opeteltava erilaisten kanssaihmisten mielen ymmärtämistä eli tunnekommunikointia, siis empatiaa. Hedelmällistä empatiaa taas ei voi oppia, ellei saa ja hanki konkrettista kokemusta yhteisönsä erilaisten (kaikenlaisten) ihmisten arkielämästä.
_____________
Jo luonto vaatii pesueen naaraita ja koiraita oppimaan enemmän toisiltaan.

Vierailija

Empatia aseena.
Naiset ovat yhtä agressiivisia kuin miehetkin. Tapa toteuttaa se on erillainen. Miehet kunnostautuvat fyysisen väkivallan saralla ja naiset henkisen.

Naisten suurempi tunneherkkyys ja ilmaisukyky sallii paremmin käyttää henkistä väkivaltaa. Se voi mennä vaikka siten että kohteeksi valitulta urkitaan empaattisia taitoja käyttäen hänen herkkä kohtansa ja isketään siihen käyttäen samaa taitoa hankkia liittolaisia, kuten miehiä, manipuloiden heitä samalla empaattisella kyvyllä.
Väkivallan kohde on pian eristetty, juoruilun ja panettelun kohteena, josta ei ole ulospääsyä ennenkuin agressioille löytyy mielenkiintoisempi kohde tai vain uskottavuus hiipuu, jos juorut evät saa vahvistusta tai juoruilun kohde kuolee tai pakenee.

Avioerot ja huoltajuuskiistat ovat asioita, joissa tuon aseen käyttö selvästi tulee ilmi ja tapahtumia kirjataan muistiin oikeus ym. prosessien kuluessa.
Monasti nainen manipuloi sosiaalityöntekijät parjaamaan eroavaa miestään hyvin raa'asti ja perusteettomasti.
Joskus mies puolustautuu käyttäen fyysistä väkivaltaa, josta naiset saavat uuden aseen häntä vastaan.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14024
Liittynyt23.6.2005
tietää
Empatia aseena.
Naiset ovat yhtä agressiivisia kuin miehetkin. Tapa toteuttaa se on erillainen. Miehet kunnostautuvat fyysisen väkivallan saralla ja naiset henkisen.

Eli kysymys on pohjimmiltaan siitä, kumpaa pidämme tärkeämpänä väkivallan/aggression muotona?
Miehet ovat tällä saralla kyllä aivan omalla planeetallaan.

Muutoin psykologiassa aggressiotutkimuksessa on kyllä esitetty, että sukupuolten aggressiivisuudessa ei ole selviä eroja, tavat harjoittaa sitä vain ovat keskimääräisesti tarkasteltuna erilaisia. Tälle on helppoa löytää syitä nimenomaan sosialisaatiosta.

Tarkennan vielä mitä tarkoitetaan (naistyypillisemmällä) epäsuoralla aggresiivisuudella; juoruilua, manipulaatiota ja selän takana puhumista, epäsuoraa kettuilua ja toisessa aistittavan vasta-aggression kumuloituvaa tunnekuormaa ja sen tunnistamista/ruokkimista.

tietää
Naisten suurempi tunneherkkyys ja ilmaisukyky sallii paremmin käyttää henkistä väkivaltaa. Se voi mennä vaikka siten että kohteeksi valitulta urkitaan empaattisia taitoja käyttäen hänen herkkä kohtansa ja isketään siihen käyttäen samaa taitoa hankkia liittolaisia, kuten miehiä, manipuloiden heitä samalla empaattisella kyvyllä.

Hyden meta-analyyseistä käy ilmi, että varsinainen auttamistendenssi on itse asiassa hitusen tyypillisempää MIEHILLE kuin naisille, jotka saavat empatiatesteissä johdonmukaisesti naisia korkeampia pisteitä. Ero on kuitenkin aika merkityksettömän pieni, kuten valtaosa muistakin sukupuolieroista.

Tuo luonnehdintasi sopii muuten psykopaateille, muttei aikuisille normaaleille ihmisille. Tosiasialliset ihmissuhteet ovat erittäin monimutkaisia ja perustuvat erilaisiin hiljaisiin sopimuksiin ja tapakulttuurisiin käytäntöihin, toimijanpaikkoihin ja 'rooleihin'. Varmaan joka tapauksessa on, että ihmisten strategiat toisten vahingoittamiseen ovat uskomattoman monipuolisia.

Lähdemateriaalia:
Ari Kaukiainen: Interpersonal inntelligence as a prequisite for indirect aggression. http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2003/261103_c.htm

tietää
Väkivallan kohde on pian eristetty, juoruilun ja panettelun kohteena, josta ei ole ulospääsyä ennenkuin agressioille löytyy mielenkiintoisempi kohde tai vain uskottavuus hiipuu, jos juorut evät saa vahvistusta tai juoruilun kohde kuolee tai pakenee.

Shitti juttu. Koulukiusaaminen lienee tällaisesta tyypillinen esimerkki.

tietää
Avioerot ja huoltajuuskiistat ovat asioita, joissa tuon aseen käyttö selvästi tulee ilmi ja tapahtumia kirjataan muistiin oikeus ym. prosessien kuluessa.
Monasti nainen manipuloi sosiaalityöntekijät parjaamaan eroavaa miestään hyvin raa'asti ja perusteettomasti.
Joskus mies puolustautuu käyttäen fyysistä väkivaltaa, josta naiset saavat uuden aseen häntä vastaan.

Joskus myös naiset käyttävät tätä hyväkseen käyttämällä myös fyysistä väkivaltaa, mitä sitäkin on käytetty edelleen 'oikeutetusti'. Toimiihan väkivallan käyttäjä lähes aina oikein "oman moraalinsa" mukaan.
Todellisuudessa mm. lähisuhdeväkivallassa tapahtunutta on yleensä aivan mahdoton selvittää, koska jokainen asiaa tunteva on asianosainen. Naisella voi olla enemmän diskursiivista ja institutionaalista valtaa, miehellä fyysistä ja siten symbolista valtaa.

Minusta ihmisten elämänpiirien pienuus ja yksioikoisuus on tärkeimpiä syitä, miksi tällaista perseilyä tapahtuu. Molemmilla osapuolilla tulisi olla oma elämä ja ystäväpiiri ja omaa aikaa; mustsukkainen kusipäisyys tulisi jättää omaan arvoonsa ja jos se ei onnistu, niin sitten sitä yksipuolisesti harjoittava ihminen. Tämä on usein myös lasten etu.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Miehen ja naisen aivot – empatia ja sukupuoli?

- Empatia ei ole sukupuoleen sidottu omianisuus tai ”taito”. Tämä taito pohjautuu osittain perittyyn temperamenttiin, riittävän tasapainoiseen ja kokemusrikkaaseen kasvuikään ja muuhun kokemukseen ylipäätään sekä henkiläkohtaiseen ymmärrykseen siitä, että ihmisillä on erilaisia tunteita ja ja kokemuksia, joihin kunkin yksilön kyseessäollen tulee haluta ja osata ”mennä sisään” ja ikään kuin aistia tulanteita toisen kannalta relevantisti. Olisi pystyttävä kuin hyppäämään toisen ”housuihin ja asuun” kokemaan, näkemään ja tuntemaan kuin tuo toinen kokee. Se on erittäin vaativa taito, sillä ihmiset ovat aina erilaisia – sekä syntymässään että kuollessaan.

tietää kirjoitti:
Väkivallan kohde on pian eristetty, juoruilun ja panettelun kohteena, josta ei ole ulospääsyä ennenkuin agressioille löytyy mielenkiintoisempi kohde tai vain uskottavuus hiipuu, jos juorut evät saa vahvistusta tai juoruilun kohde kuolee tai pakenee.

Shitti juttu. Koulukiusaaminen lienee tällaisesta tyypillinen esimerkki.




Nimimerkki tietää'n lauseiden yhdistäminen koulukiusaamiseen oli kyllä kohdallaan. Täytyy vaan muistaa, että kiusaaminen ei useinkaan ole muuta kuin ihmisten välisen erilaisuuden ilmentymää. Kiusaaja usein – kykenemättä tilanteidensa vaatimaan empatiaan – purkaa kiellettyjä, patoutuneita ja estyneitä tunteitaan – koulukiusaajan kohdalla lähinnä kotonaan kokemattomia - johonkin ”heikompaan” tai vain erilaiseen yksilöön. Eli, jos tunteita ei ole voinut ilmaista eikä vastaanottaa luonnollisella tavalla, ne patoutuvat mieleen "mustaksi möykyksi" ja purkautuvat sitten myöhemmin aivan väärään kohteeseen, väärään aikaan ja väärällä tavalla. Tunteita – niin myönteisiä ja kielteisiäkään – ei saa tukahduttaa! Aito ja kypsä eletty ja elettävä tunne-elämä on eräs empatian edellytys. Asian on sama molempien sukupuolten kohdalla.

Minusta ihmisten elämänpiirien pienuus ja yksioikoisuus on tärkeimpiä syitä, miksi tällaista perseilyä tapahtuu. Molemmilla osapuolilla tulisi olla oma elämä ja ystäväpiiri ja omaa aikaa; mustsukkainen kusipäisyys tulisi jättää omaan arvoonsa ja jos se ei onnistu, niin sitten sitä yksipuolisesti harjoittava ihminen. Tämä on usein myös lasten etu.

Osuvia lauseita! Ihmisen pitää saada kokea monenlaista elämää sekä useanlaisia elämäntilanteita ja ”rooleja” oppiakseen tajuamaan, mitä erilaisten kanssaihmisten mielessä liikkuu. Mustasukkaisuus on heikkoa taitoa asettua toiseen(laisen) asemaan, kykenemättömyyttä myötäelämiseen. Esim. mustasukkainen usein kouristuksen omaisesti sitoutuu toiseen tai pelkää menettävänsä hänet tai hänen arvostuksensa.
Empatia on tunneälyominaisuus, joka sitten hioutuu aidoksi ja rakentavaksi myötäelämiseksi riittävän monipuolisten kokemusten saatossa. Kokonaisuudessaan naiset ja miehet ovat empatiankin sunteen ”samantasoisia”. Selkein perusero heissä on biologinen.
___________________
Mahdollistakaamme empatiaamme elämällä tunteitamme ja hankkimalla. kokemuksia.

Uusimmat

Suosituimmat