Nolot tilanteet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ajattelin avata tällaisen aiheen jossa käsiteltäisiin ihmisten kokemia noloja ja/tai koomisia tilanteita. Omalla kohdallani olen huomannut että jotkin tapaukset punastuttavat vieläkin ja vuosien jälkeen ne vain palaavat mieleen.

Aloitan kertomalla tarinan jonka kuulin vuonna -96 työkaveriltani. Hän väitti että tämä tapahtui hänen kaverilleen ja että hän oli mukana osittain tapahtumassa. Tämä saattaa olla urbaanilegenda mutta tarina on jokatapauksessa niin hyvä että voisi olla tottakin...

No niin. Työkaverini oli ollut silloin kauan sitten -joskus 90-luvun taitteessa- ruotsinlaivalla matkalla Tukholmaan ystävänsä kanssa jota nyt kutsun tässä vaikkapa Pekaksi ihan selkeyden vuoksi.

Pojat olivat viettäneet hauskan illan ja Pekka aamulla herättyään oli tuntenut olonsa hieman huonoksi ja mennyt vessaan ja rojauttanut kauhean takalaittoman pönttöön.

Sitten painelemaan sitä nappia jolla laivan vessa yleensä pelittää.

(tiedätte kyllä, se merkillinen alipainevessa johon sain ensimmäisen kokemukseni 14-vuotiaana ja luulin että nyt tuli Baltista eunukki)

Pekka oli painellut nappia kerran toisensa jälkeen eikä vessa toiminut. Ja haju aivan hirveä.

Pekka mietti aivan kuin kuka tahansa että apua tähän on saatava ja ei muuta kuin etsimään.

Onneksi käytävästä löytyi hyttiemäntä mutta epäonneksi hän oli ruotsalainen eikä Pekka ruotsia osannut.

Pekka oli naputtanut hyttiemäntää olalle ja sanonut jotta "Kom, Kom" ja ohjannut emännän hyttinsä vessaan. Siellä hän oli osoittanut pönttöä jossa oli ollut tämä sulotuoksuinen aineenvaihdunnan lopputuote, sanonut jotta "Titta!", painanut nappia ja vessa olikin toiminut.

Oli seurannut hiljainen hetki.

Eipä Pekka-parka pystynyt kertomaan kieltä osaamattomana mitä oli tapahtunut. Sopii taas vain kuvitella sen ruotsalaisen hyttiemännän mietteet meistä metsäsuomalaisista...
Erikseen pyydetään katsomaan kuinka kakka katoaa ihan nappia painamalla.

Kommentit (7)

Vierailija

Tämä sopii aina ja jokapaikkaan!


RAXissa tapahtuu

Tällä palstalla on varmasti liioiteltuja töppäyksiä ja osa takuulla keksittyjäkin, mutta tämä tarina on sitten tasan tosi.

"Hauskin" minulle koskaan tapahtunut juttu. Muutama kuukausi sitten päätettiin vaimon kanssa mennä Turussa pizzeria Raxiin syömään. Jonotettiin kassalla, maksettiin ja haettiin paikat ja alettiin mättämään safkaa naamariin. Niille jotka eivät tiedä, RAX on tämmöinen "all-you-can-eat" ravintola eli yhdellä kertamaksulla saat syödä ja juoda niin paljon ja niin kauan kuin haluat.

Olin sitten jo viidettä lautasellista pizzaa ja pastaa ja kanansiipiä kiskomassa sisuksiini ja alkoi maha olemaan TODELLA täynnä - ehkä liiankin. Noh, minulla oli koko päivän ollut hiukan ilmavaivoja, ja nyt alkoi taas mahassa kiertää ja tuntui niin hirveä paine että oli vaikeuksia hengittää.. ja samalla peräpäässä paine kasvoi.

No, ajattelin tietenkin että se on vain kaasua ja voin siinä huomaamatta päästää pihalle pienissä erissä ilman sen kummempaa hässäkkää.. mutta ikävä kyllä asia ei ollut niin. Tajusin että minulla oli räjähtämispisteessä oleva ripuli. Joten nousin pöydästä ja lähdin vessaan. Siinä vaiheessa kun pääsin perille ja olin lukinnut paskahuussin oven, paine anaalissa oli jo noussut jo suorastaan raamatullisiin mittoihin. Aloitin "liikkeen" suorittamisen.

Tiedoksi niille naisille jotka lukevat tätä: Selitän pikaisesti mikä "liike" on. Miehet jostain syystä tietävät mitä heidän suolistonsa puuhaa minä tahansa hetkenä.. ja kun tulee tyhjennyksen hetki, alkaa ennaltamäärätty fysiologisten tapahtumien sarja jota ei voi keskeyttää missään olosuhteissa. Tässä "liikkeessä" yhtä aikaa lähestytään vessaa, käännetään ruumiin takapäätä kohti WC-pönttöä, tartutaan sormilla housujen vyötäröön vetäen housuja alaspäin samalla kun aletaan kumartua istuma-asentoon. Kaikenkaikkiaan se on hyvinkin sujuva liikesarja joka - oikein tehtynä - johtaa virheettömään paskantamiseen sekunnilleen sillä hetkellä kun perse on mukavasti asettuneena WC:n istuimelle.

No, olin noin puolessa välissä "liikettä", kun satuin katsomaan lattialle ja huomasin läjän oksennusta kopin nurkassa. Normaalisti tuollainen ei olisi pahemmin haitannut, mutta olin syönyt niin tajuttomasti ja paine suolistossa ja koko vatsan alueella oli niin kestämätön että koin minulle varsin harvinaisen yökkäys-refleksin. Ja kun tuo refleksi alkoi, yhdistettynä vatsassa vallinneeseen turvotukseen, neljä lautasellista pizzaa ja pastaa alkoi nousta ylös uusintaotteluun.

Seuraavaksi asiat etenivät niin nopeasti että tarkka tapahtumien kulku on hiukan epäselvää, mutta yritän konstruoida ne parhaani mukaan. Tuona hetkenä kun yrjöt alkoivat tulvia suuhun, huomioni tietenkin hetkellisesti siirtyi pois takapään tapahtumista. Eli pysäytyskuvana: Olin puoliksi kumartuneena paskalle, housut polvissa, ruokatorvi ja suu täynnä oksennusta.

Useimmathan tietävät että yrjöäminen vie keskittymisen paskantamiselta, aivan sama mitä peräpäästä olisi tulossa pihalle.. se on ilmeisesti joku evoluutioon liittyvä juttu. Paskantaminenhan ei voi tappaa, mutta yrjöäminen vaatii täyden huomion jotta ei tule vetäneeksi tavaraa keuhkoputkiin ja mahdollisesti tukehdu kuoliaaksi. Joten huomioini siirtyi... ja sillä samalla sekunnilla, perseeni räjähti kuin varpusparvi. Jonkinlainen hieman kovempi "tulppa" paksua mutamaista paskaa ja sen perässä rasvaista ripulia alkoi lentää takapäästäni.

Ahaa, mutta muistakaa - olin vasta puolessa välissä pytyllä siinä vaiheessa. Ripuliaalto oli niin voimakas, ja osui ilmesesti sellaisessa kulmassa pystyssä olevan WC-kannen kaarteeseen, että se "kimposi" kannesta ja roiskui ympäri seiniä. Osa paskasta levisi tietenkin istuimelle jonka päälle samassa istuuduin.

No, takaisin oksennukseen. Eli samalla kun ripulit olivat tulleet, yrjö teki edelleen tuloaan. Siinä vaiheessa kun olin lysähtänyt istumaan pöntölle, suu oli täyttynyt vastasyödyllä pizzalla. OK, mitä ihmisruumis yleensä tekee vaistomaisesti kun oksentaa? Kumartuu. Joten kumarruin. Mutta istuin edelleen pytyllä, joten kumartuminen aiheutti sen että pääni painui polvieni väliin, suoraan housujeni yläpuolelle. Ainiin, en tainnutkaan mainita että jalassani ei ollutkaan ihan tavalliset housut, vaan elastiset pyöräilyhousut. Yhdellä pitkällä yökkäyksellä, semmoinen kilon verran pizzaa, pastaa, pari-kolme kokista ja pizza-taikinasta tehtyä sämpylää lensivät housuihini.. sisäpuolelle... eikä ulospääsyä lahkeista. Seuraavan muutamaan sekuntiin sisältyi kourallinen pieruja, pari paskapökälettä - ja tapahtuma oli ohi. Ja siinä istuin pöntöllä housut täynnä oksennusta, selkä ripulissa joka oli kimmonnut kannesta, roiskunut kolmelle kaakeliseinälle parin metrin korkeuteen.. riittävällä voimalla jotta oli vielä satanut takaisin selkääni niin että paita oli ripulipisaroita täynnä.

Ja perkele, siellä ei ollut edes vessapaperia. En enää voinut muuta kuin nauraa. Kuulostin varmaan täysin mielipuolelta sille tyypille joka samalla tuli vessaan. Hän kysyi kopin ulkopuolelta että "onko kaikki kunnossa" kun nauroin niin hysteerisesti että sitä ei varmaan erottanut itkusta.. mutta rauhoituin sen verran että sain pyydettyä häntä hakemaan henkilökunnan paikalle, ja tuomaan vessapaperia. Kun sitten joku työntekijä tuli sisään, hän toi mukanaan paperia, mutta ei varmaankaan ollut valmistautunut siihen mitä tapahtui seuraavaksi. Sanoin vain että en edes aio yrittää selittää mitä täällä kopissa on tapahtunut, mutta tarvitsisin useita märkiä pyyhkeitä, ja vaimoni tänne auttamaan. Sanoin hänelle missä istuimme ja hän lähti hakemaan. Tyyppi varmaan kuvitteli että olin kussut housuuni tai jotain muuta harmitonta.

Minuuttia myöhemmin vaimoni tuli vessaan ja kuullosti huolestuneelta. Selitin hänelle (edelleen pidättäen nauruani) että oli sattunut pieni vahinko ja tarvitsin apua. Tietäen että minulla oli joskus aikoinaan käynyt pari "läheltä piti" -tilannetta, hän varmaan oletti että olin kakkinut hiukan housuilleni ja että hänen pitäisi hakea auto jotta pääsemme samantien lähtemään. Kunnes pyysin häntä, hän ei varmaan olisi osannut arvata että joutuu hakemaan lähimmästä kaupasta minulle uudet alusvaatteet, uudet sukat, uudet housut, uuden paidan, ja tuossa vaiheessa lahkeet olivat jo sen verran vuotaneet että myös uudet lenkkarit. Hän alkoi itsekin nauraa kun minä edelleen nauroin, ja kysyi että mitä oikein on tapahtunut.. ja lupasin kertoa myöhemmin, nyt vain piti hoitaa vauriopuoli kuntoon. Hän lähti.

Ravintolapäällikkö tuli sitten puolentusinan märän pyyhkeen kanssa, ja muutaman kuivankin. Pyysin häntä tuomaan myös mopin ja ämpärin, mihin sain vastauksen että he kyllä hoitaisivat siivouksen jos jotain tarvitsee siivota. Paljastamatta mitään likaisia yksityiskohtia, selvitin hänelle että se mitä täällä kopissa tapahtui menisi sen verran jokaisen ymmärryksen yli että en odottaisi kenenkään joutuvan siihen koskemaan. Sillä hetkellä kaveri vissiin ymmärsti tilanteen vakavuuden ja meni jopa niin pitkälle että toi paikalle vesiletkun. Onneksi vessoissa nykyään on melkein aina lattiakaivo, varsinkin kaupallisissa, jolloin paikan siivoaminen on helppoa. Aloin sitten putsaamaan itseäni märillä pyyhkeillä.

Kun olin siivousurakan loppupuolella, vaimoni tuli takaisin uusien vaatteiden kanssa ja ojensi ne WC-koppiin, jossa sitten survoin sottaiset kuteet vaatteiden mukana tulleeseen muovipussiin ja annoin sen vaimolle. Siistin vielä itseäni ja laitoin uudet vaatteet päälle, edelleen jumissa WC-kopissa sillä ajattelin että se tästä vielä puuttuisi jos joku näkisi minut strippaamassa.

Lopuksi vielä huuhtelin vesiletkulla koko WC-kopin ylhäältä alas ja kohti keskellä sijaitsevaa lattiakaivoa. Ajattelin vielä mennä kiittämään ravintolapäällikköä, mutta kun kävelin ulos, kolme ravintolan työntekijää seisoi siinä rivissä ja antoi aplodit. Aloin jälleen nauraa niin voimakkaasti että pelkäsin heittäväni taas laatat, mutta onnisuin häippäsemään ovesta ulos ja kadulle autolle jossa vaimoni jo odotti.

Että näin! Suosittelisin edelleen RAXissa käyntiä, heillä on varsin mukava henkilökunta!

Vierailija

No onko tuo nyt mahdotonta nauraa omille töppäilyille? Tuo nimim. Nukkumatin postaus oli aivan hervoton.

Jos nyt tieteelliseltä kannalta haluaa lähteä asiaa pohtimaan ja partaa sivellen asiaa pohjamutia myöten penkomaan niin mikäpä siinä puolestani.

Minä nyt vain vaatimattomasti ajattelin noloja tilanteita joihin kaikki me olemme joutuneet ja joita olemme käsitelleet vuosien mittaan.

Niin että millaisia pöljyyksiä sitä on tullut tehtyä?

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26993
Liittynyt13.5.2005

Balthasar,

kaiketi se avauksestasi ymmärretty yhdistävä tekijä on nolot tilanteet. Itselläni ei ole sinun taikka kritisoimasi nimimerkin, jonka ansioksi katson osaltaan tiede.fi-palstan uudistuksen, -kanssa samanlaisia kokemuksia.

Täytyy myöntää, että nolojen tilanteiden suhteen oma 'nolo tilanteeni' ei liity vessahuumoriin, sen meitä ihmisiä fundamentalisella tavalla yhdistävään tekijään. Teillä on tässä suhteessa vahva etumatka omaan noloon tilanteeseni, jonka olen jo toisaalla esittänyt. Toki laitan sen tähän ketjuun jahka tämä välineeni on siinä jamassa, että tekstin kirjoittelu onnistuu inhimillisissä ajoissa. Kännykkä kun ei ole se nopein.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Uusimmat

Suosituimmat