Pitäisikö vesi ottaa hanasta kuumana keitettäessä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Haluan keittää kattilassa vettä. Jonkin ihmeen syyn takia olen tähän asti aina ottanut veden hanasta kylmänä ja sen kiehumiseen menee siis melko kauan. Kannattaako vesi siis ottaa hanasta aina kuumana, jotta energiaa säästyisi? Onko mitään syytä ottaa vettä kylmänä?

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Kuumasta vedestä voi saada enemmän kuparia, vaikka se on kemiallista ominaisuuksista enemmän kiinni. Se on välttämätön hivenaine. Veden laatu merkitsee enemmän.
Jos tupakoi, niin vesi on huolista pienempi. Miltei olematon.

Vierailija

Maalaiskunkun järjellä vesi vaatii kiehuakseen saman määrän energiaa?
Ei kai ole väliä lämmitetäänkö se varaajassa vai hellanlevyllä.(?)

Kun vettä joutuu juoksuttamaan putkistossa, saadakseen kuumaa hanasta niin suuri määrä lämmintä vettä menee hukkaan.

Tuskin nykyaikaisista muoviputkista irtoaa mitään edes lämpimään veteen.
Vanhat putket/kupari tottakai eri asia?

Vierailija

Eniten lämmityksessä kuluu energiaa itse kiehumisprosessissa, eli veden muuttuessa nesteestä kaasuksi. Muistaakseni se vie jotain sata kertaa enemmän energiaa kuin lämmitys vaikkapa +20:stä ->95:een asteeseen.

Eli jos ekologinen haluaa olla, ei kiehauta vettä vaan lopettaa lämmittämisen siinä +90:n kieppeillä, bakteerit kuolee jo 80-asteisessa vedessä.

Vierailija
Armitage
Eniten lämmityksessä kuluu energiaa itse kiehumisprosessissa, eli veden muuttuessa nesteestä kaasuksi. Muistaakseni se vie jotain sata kertaa enemmän energiaa kuin lämmitys vaikkapa +20:stä ->95:een asteeseen.

Eli jos ekologinen haluaa olla, ei kiehauta vettä vaan lopettaa lämmittämisen siinä +90:n kieppeillä, bakteerit kuolee jo 80-asteisessa vedessä.

Mutta tarkoituksena ei olekaan saada aikaan kuumaa höyryä vaan kiehuvaa vettä. Voi olla pettymys teen keittäjälle, jos kattila on tyhjä. Yhtä paljon menee energiaa välillä 0-5C ja 95-100C.

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005
Pohjoinen Zen
Armitage
Eniten lämmityksessä kuluu energiaa itse kiehumisprosessissa, eli veden muuttuessa nesteestä kaasuksi. Muistaakseni se vie jotain sata kertaa enemmän energiaa kuin lämmitys vaikkapa +20:stä ->95:een asteeseen.

Eli jos ekologinen haluaa olla, ei kiehauta vettä vaan lopettaa lämmittämisen siinä +90:n kieppeillä, bakteerit kuolee jo 80-asteisessa vedessä.




Mutta tarkoituksena ei olekaan saada aikaan kuumaa höyryä vaan kiehuvaa vettä. Voi olla pettymys teen keittäjälle, jos kattila on tyhjä. Yhtä paljon menee energiaa välillä 0-5C ja 95-100C.

Vain, jos oletetaan veden lämpökertoimen oleman täysin sama mainitsemillasi väleillä; näin ei kuitenkaan aivan ole

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005

Lämmin/kuuma vesi irroittaa putkista enemmän kuparia ja muita messinkiseosteita kuin kylmä, kuten jo aikaisemminkin todettiin. Vaikka nuo määrät ovat pirun pieniä eikä niillä välttämättä ole terveydelle haitallisia vaikutuksia, antavat ne kuitenkin veteen vähän lisää makua, jota kaikki eivät välttämättä arvosta. Itse otan aina tee- ja kahvi-vedet kylmänä, sillä lämpimällä voi sitten pestä ne kahvipannut.

Vierailija

Kattilalla lämmittäessä on tehokkaampaa. Koska kuumavesi luovutaa lämpöä asunnon ulkopuolisille rakenteille, joita ei ehkä kannattaisi lämmittää.
Se mikä tuodaan asunnon lämpösummaan, jollakin tavoin, ei ole tappiota.

Kuuman hellan lämpö voi olla kylmällä säällä varsin miellyttävää, vaikka esim. 60% energiasta käytetään itse veden kuumentamiseen.
Mitä suurempi lämpötilaero on sitä tehokkaampaa lämmönsiirtyminen on.

Vierailija
Armitage
Eniten lämmityksessä kuluu energiaa itse kiehumisprosessissa, eli veden muuttuessa nesteestä kaasuksi. Muistaakseni se vie jotain sata kertaa enemmän energiaa kuin lämmitys vaikkapa +20:stä ->95:een asteeseen.

Eli jos ekologinen haluaa olla, ei kiehauta vettä vaan lopettaa lämmittämisen siinä +90:n kieppeillä, bakteerit kuolee jo 80-asteisessa vedessä.


Mä taas oon kuullu, että ei bakteerit siihen lämpötilaan kuole vaan kiehumisessa syntyviin kaasuihin.

Vierailija

Jos puhdistat kynttilänjalkoja kiehuvalla vedellä, kannattaa vesi ottaa kuumana hanasta. Se lyhentää k.o. toimintaan käyttämääsi aikaa. Sen sijaan ruoka- ja teevesi kannattaa ottaa kylmänä.

Vierailija

Energian säästön kannalta kannattaa ottaa vesi hanasta niin lämpimänä, kuin se sattuu tulemaan.

Nopeuden kannalta kannattaa ottaa hanasta lämmintä vettä.

Vierailija

Eikös se kuuma vesi seiso siellä boilerissa muhimassa? Luulisi olevan ikävän makuista jossei vallan epäterveellistä. Saksassa asuessani oli ko. kerrostalossa niin vanhat putket tai muuten vaan rähjät, että kattilaan jos laski kuumasta hanasta vettä niin pohjaa ei sitten enää näkynytkään. Sen verran oli sameaa tavaraa.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Ruanlaitossa on aina syytä käyttää kylmää vettä.

Lämmin vesi luo mukavat olosuhteet kaikenkirjaville bakteereille - jos kuitenkin keität veden siitä ei sinänsä ole haittaa. Mutta kuumaan veteen liukenee putkistosta myös sinne saonneita mineraaleja ja mm. kuparia. Nykyaikaiset muoviputket ovat tässä mielessä parempia, niissä kun käytetään metallia vain lähinnä liittimissä. Hanan putket ovat kuitenkin kuparia.

Lämmin käyttövesi voi olla epäterveellistä ja vähimmilläänkin se aiheuttaa yleensä sivumakuja. Aivan uuden ja vanhan putkiston ero voi olla huomattava: Kannattaa avata muuten välillä vesihanan sihti ja katsoa mitä se pitää sisällään! Siitä voi päätellä, mitä lämmin vesi saa aikaan.

Lämmin käyttövesi taidetaan Suomessa tehdä yleensä lämminvesivaraajan vesitilassa olevalla lämmönsiirtimellä ja itse varaajan vesi kiertää lämmitysverkostossa (vesikieroisen tapauksessa). Kaukolämmöllä molemmat ovat lämmönsiirtimiä.

Jos haluaa säästä sähköä, niin vedenkeitin on kätevä. Se on tehokas, nopea ja siinä on suhteellisen hyvä lämmöneristys. Lisäksi lämmitysvastus on suoraan vedessä, kun liedellä joudutaan lämmittämään kattilaa/pannua ja usein vielä keittolevyäkin. Vedenkeittimessä vesi myös pysyy lämpimänä pidempään.

Energiatalouden kannalta kannattaisi tietenkin käyttää valmiiksi lämmitetyä vettä. Ruanlaitossa vettä kuluu kuitenkin merkityksettömän vähän, että ei kannata säästää terveyden kustannuksella.

Vierailija
Volitans
Lämmin käyttövesi taidetaan Suomessa tehdä yleensä lämminvesivaraajan vesitilassa olevalla lämmönsiirtimellä ja itse varaajan vesi kiertää lämmitysverkostossa (vesikieroisen tapauksessa).



Ainakaan minä en ole nähnyt yhtään ainoaa varaajaa jossa olisi erillinen käyttövesipiiri... Voi olla että lämmityskäyttöön tehdyissä varaajissa voi erillisiä piirejä olla, mutta vesikiertoinen sähkölämmitys on tuskin Suomen yleisin lämmitystapa.

Minun ymmärtääkseni sähkölämmitys toteutetaan yleisimmin pattereilla, tai vaikka lattialämmitysvastuksilla, tai jollain muulla vastaavalla menetelmällä. Epäilemättä on myös joitain vesikiertoisia sähkölämmitysjärjestelmiä, mutta epäilen vahvasti että kyseessä on aika harvinainen lämmitysjärjestelmä, ja jos nyt ei ihan harvinainen, niin tuskin kuitenkaan yleisin.

Energiatalouden kannalta kannattaisi tietenkin käyttää valmiiksi lämmitetyä vettä. Ruanlaitossa vettä kuluu kuitenkin merkityksettömän vähän, että ei kannata säästää terveyden kustannuksella.

Riippuu siitä miten se vesi on lämmitetty... Jos vesi lämmitetään sähkövastuksilla, niin esilämmityksellä ei ole kovinkaan suurta merkitystä... Jos taas lämpö tuotetaan jollain muulla menetelmällä, kuten esim. polttamalla, niin energiaa säästyy kun pudotetaan energiamuodon muunnokset välistä pois (lämpö-mekaaninen-sähkö-lämpö).

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat