Arkijärki ja maalaisjärki

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Elämän perusasioita selitetään yleensä arkijärjellä, varsikin keskustelupalstat on täynnä arkijärjen tuottamia selityksiä.

Arkijärjen tehtävä on antaa vastaus asiaan, mutta vastauksen ei tarvitse olla edes oikea ja arkijärjen tehtävä on vain tuottaa jonkinlaisia vastauksia, että mieli ei kuormittuisi liikaa asioita pohtiessa.

Maalaisjärki on taas jotain muuta ilmeisesti?, millä yritään päästä johonkin hyvään ja toimivaan ratkaisuun. Maalaijärki on hiukan vaativampi ajattelutapa. Mutta se ei kuitenkaan kai anna niin hyviä vastauksia, mitä oikein asioita vahvasti miettimällä ja tutkimalla voi saada.

Asioitahan ei tunnetusti kannata liikaa pohtia, vaan on hyvä jossain kohtaa antaa mennä omalla painolla.

Jumalallekin on kysyntää, riippuen ihmisten toimintatavoista. Toisilla tarvii olla se jokin suurempi, mikä näyttää tietä ja huoletii asioista, muutenhan pää voi seota.

Eli mitä maalaisjärki on, mitä sillä pyritään samaan aikaan?.

Kommentit (3)

Vierailija

Ohitin nämä tärkeät henkilöt aika nopeasti.

Sitten siirrynkin järkreen ja lähinnä käytännön järkeen, jotka pitänevät sisällään Tiäremiehen arvelemat ajattelutavat.

Luulisin, että nykyajan käytännön järki on entistä maalaisjärkeä.

Maalaisjärki on pitänyt hengissä esim. meitä suomalaisia, joita on kovin vähän verratuna germaaneihin ja slaaveihin.

Tokikaan vanhempaan aikaan mikään sivistykansa ei ollut kiinnostunut näistä pohjoisista perukoista, joten siinä mielessä saimme olla rauhassa, mutta oli paljon muita kansaa verottavaa ainesta ja muuta esim. villieläimet, vaikka ihminen selviytyi järkensä avulla niistä hyvin, mutta kauppiaitten kautta lähinnä saimme myös tauteja, jotka surmasivat ison osan kansasta.

Vierailija

Maalaisjärki liittyy ilmeisesti rahvaan ja valtion sekä kirkon erillaiseen näkökantaan eri asioihin.
Rahvas teki ja päätteli asiat arkipäivän kokemuksensa ja perinteiden mukaisesti, joka poikkesi paljonkin vallanpitäjien näkemyksestä, jota sääteli uskonnolliset tavat ja perinteet, sekä ulkomaisten vallanpitäjien tavoitteet ja näkemykset.
Jos ne veivät veroina siemenviljan, se ei ollut ymmärrettävissä maalaisjärjellä. Tai sodassa peräytyvät joukot polttivat siviilien asumukset, jotteivät jäisi viholliselle. Kun lukutaitopakko tuli, se monelle oli käsittämätön vaatimus, koska mitään luettavaa ei ollut.

Myöhemmin monet muut asiat eivät ole ymmärrettävissä maalaisjärjellä, kuten byrokratian koukerot yms.

Uusimmat

Suosituimmat