Seuraa 
Viestejä45973

Kyllä, huono paikka ehkä kysyä mutta kysyn kuitenkin:
Jos lähtee lukemaan historiaa yliopistoon, niin joitakin ruotsin kielen opintoja pitää kai suorittaa? Mutta vaaditaanko historiaa lukemaan lähtevältä sitä että hän kirjoittaa sen lyhyenä/pitkänä YO-kokeessa?

Sivut

Kommentit (28)

Asiasta kolmanteen: Ruotsin pakkovallasta vapautuneiden ei pitäisi olla riippuvaisia hurrien kielestä. Tämä on tietysti ihanne. Hurrit suomessa kerää suurimmat voitot eikä Afgaanihurrit käy edes armeijaa mutta silti olettaa että suomi-poika puolustaa niitä(ahvenanmaalaisia).

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176

Ei tarvi ruotsin kieltä yliopistossa, jos suomessa meinaa opiskella.

Yliopistoon tarvitsee 3 vuotta lukiota tai 3 vuotta ammattiopistoa, ei ole väliä edes saako ylioppilastodistusta lukiosta, kunhan on 3 vuotta sitä suorittanut.

Lukiosta kai saa jonkun todistuksen, vaikka ylioppilaaksi ei suoriudu?.

Pääsykokeisiin kannattaa panostaa, suoraan ei kai pääse edes hyvällä lukiotodistuksella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joopa joo, taas pojat höpöttelee omiaan. Jos aiot opiskella historiaa, on ruotsinkielen taito lähes välttämätön. Arkistot nääs... Tietääkseni ei vaadita pitkänä. Yliopistossa kaikkien täytyy kuitenkin läpäistä ns. virkamiesruotsi, vaikka ruotsinkielen taito olisi oikeastaan perusteltua vaatia ainoastaan historianopiskelijoiden kohdalla.

SAMAEL
Joopa joo, taas pojat höpöttelee omiaan. Jos aiot opiskella historiaa, on ruotsinkielen taito lähes välttämätön. Arkistot nääs... Tietääkseni ei vaadita pitkänä. Yliopistossa kaikkien täytyy kuitenkin läpäistä ns. virkamiesruotsi, vaikka ruotsinkielen taito olisi oikeastaan perusteltua vaatia ainoastaan historianopiskelijoiden kohdalla.

Kyllä, toi minulla oli tiedossa että paksti sitä ruotsin kielisiä lähteitä joutisi lukemaan, mutta VAADITAANKO ruotsin kielen löytymistä YO-tutkinnosta, jotta pääsee edes pääsykokeisiin?

Kyllä minä sen verran ruotsia osaan että ehkä läpi pääsisin kirjoituksista, mutta koska sen voisi jättää pois, niin voisin panostaa muihin....

Monipuolisen kielitaidon tärkeyttä ei voi liiaksi historianopiskelussa korostaa, tämä etenkin jos suuntana on tutkijainura tai arkistoala. Esim. Skandinaavian ja lähialueiden historiantuktkimuksessa ainakin ruotsin, venäjän ja saksan kielten hyvä passiivinen taito on minimi.

Kuka muistaa sen henkilön nimen, joku julkkis, joka töräytti aika suoraan:

- Mikä on kamalampaa kuin pakkoruotsi?
- ?
[size=59:2mtx1rdb]- Ruotsin kielen opiskelu vapaaehtoisesti[/size:2mtx1rdb]

Näin ton telkkarissa hyvin monta vuotta sitten, enkä kuollaksenikaan muista kertojaa.

SAMAEL
Tietääkseni ei vaadita pitkänä. Yliopistossa kaikkien täytyy kuitenkin läpäistä ns. virkamiesruotsi.

Vaikuttaa siltä että laissa vaaditun ruotsinkielen taidon kaksikielisen alueen virkakelpoisuuden takia voi jossain nykyään osoittaa myös YO tutkinnon magnalla, mikäli oikein ymmärsin:

http://www.oulu.fi/hutk/OPS05-07.html

Minut pakoittettiin suorittamaan virkamiesruotsi. Onneksi pääsin tasokokeesta suoraan läpi, olisivat saattaneet opinnot jäädä siihen. 5 ov ruotsinkielen keskusteluryhmässä, spassiba njet.

Snaut
Monipuolisen kielitaidon tärkeyttä ei voi liiaksi historianopiskelussa korostaa, tämä etenkin jos suuntana on tutkijainura tai arkistoala. Esim. Skandinaavian ja lähialueiden historiantuktkimuksessa ainakin ruotsin, venäjän ja saksan kielten hyvä passiivinen taito on minimi.

Myös flaamia ja vanhaa yläsaksaa on hyvä osata, eikä eestin ja lätin kielen taidostakaan haittaa ole.

PS: ja muinaisruotsi, ei unohdeta muinaisruotsia! Eri kieli kuin nykyruotsi.

Toope
Seuraa 
Viestejä27907

Ruotsin pakollisista kursseista voi päästä eroon vapauttavalla kokeella, tosin se taitaa vaatia jo aika hyvää kielen hallintaa. Muuten 2 vai oliko se 4 ovaria kuuluu pakollisiin opintoihin, en muista kun on jo aikaa. Tenttikirjallisuudesta hyvin pieni osa, ainakin meillä, oli ruotsinkielistä. Muuten hyvä ruotsin taito tietenkin auttaa, vanhoista arkistolähteistä iso osa on ruotsinkielistä. Hgin yliopistossa ja Åbo Akademilla on myös paljon ruotsinkielistä aineistoa, joita ei välttämättä muilla kielillä löydy. Gradun aiheen toki voi aina valita niin, ettei ruotsinkielistä aineistoa tarvitse.

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää...." Pommit ja etnojengit? Tulevaisuutta?
"Ei ole tärkeää, kuka tai mikä hallitus lopettaa huonon maahanmuuton Suomeen. Pääasia on se, että joku sen lopettaa."
"Minä kun tyhmänä luulin, että median moniarvoisuus olisi arvokasta, eikä valtamedian samanmielisyys?"

Kaikki oleellinen historia on kirjoitettu lukemattomalla oleellisemmalla kielellä ennen ruotsia, joten se on tarpeellinen lähinnä lelusuurvallan hovin irstasta elämää penkovalle.

teini
Tarvitaanko toi "virkamies"-ruotsi siis aina yliopistoissa? Alkaa pelottaa että ruattin takia jää opiskelu. Lukiossa on ollut arvosanat 4-6.

Jos aiot valmistua, niin kyllä tarvitaan.

Suosittelen ehdottomasti pitkää ruotsia. Vaikka enemmältä ruotsinlukemiselta voi välttyä keplottelemalla, niin ne pakolliset kurssit kurssit ovat helpompia. Lisäksi ruotsinkielen taitamattomuus rajoittaa suuntautumista, arkistoihin on kirjattu paljon ruotsin kielellä. Paleografiassa (pakollinen) vaaditaan ruotsinkielentaitoa, myös tietyillä argeologian kursseilla. Lähestulkoon kaikki asiakirjat ovat kirjoitettu ruotsin kielellä Ruotsin hallinnon aikana ja sen jälkeen ne esitettiin sekä venäjän että ruotsin kielellä. Ruotsin kieli on muuttunut paljon ja vanhaa ruotsia on vaikeaa tulkita vaikka osaisit kuinka hyvin muuten kieltä. Esimerkiksi 1500-luvun ruotsi menee osittain arvailuksi. Historian opiskelu vaatii keskimäärin enemmän siis ruotsinkielentaitoa kuin muut aineet.

Nimenomaan, ellei ruotsinkieli ym "Baltic-Rim" kielet ole hallussa, nin lähihistorian tutkimisesta ei tule yhtikäs mitään. Mieluiten, jos vaikkapa Suomenlahden rantaväestöä tutkii, niin täytyy vähintään hallita suomen ja ruotsin kielten lisäksi eestin, saksan ja venäjän ja jos suinkin mahdollista myös latvian ja puolan kielet. Nuo ensinmainitut kaksi - kolme kieltä ihan puhuttuna sujuvasti ja loput sitten vähintäin hyvänä passiivisena taitona.

Snaut
Nimenomaan, ellei ruotsinkieli ym "Baltic-Rim" kielet ole hallussa, nin lähihistorian tutkimisesta ei tule yhtikäs mitään. Mieluiten, jos vaikkapa Suomenlahden rantaväestöä tutkii, niin täytyy vähintään hallita suomen ja ruotsin kielten lisäksi eestin, saksan ja venäjän ja jos suinkin mahdollista myös latvian ja puolan kielet. Nuo ensinmainitut kaksi - kolme kieltä ihan puhuttuna sujuvasti ja loput sitten vähintäin hyvänä passiivisena taitona.

Myös ranskan kielestä voi olla apua jos tutkii vaikka venäläisten virkamiesten kirjeitä 1800-luvulla. Sivistyneistö Venäjällä puhui ja kirjoitti usein ranskaa.

Echi
Snaut
Nimenomaan, ellei ruotsinkieli ym "Baltic-Rim" kielet ole hallussa, nin lähihistorian tutkimisesta ei tule yhtikäs mitään. Mieluiten, jos vaikkapa Suomenlahden rantaväestöä tutkii, niin täytyy vähintään hallita suomen ja ruotsin kielten lisäksi eestin, saksan ja venäjän ja jos suinkin mahdollista myös latvian ja puolan kielet. Nuo ensinmainitut kaksi - kolme kieltä ihan puhuttuna sujuvasti ja loput sitten vähintäin hyvänä passiivisena taitona.



Myös ranskan kielestä voi olla apua jos tutkii vaikka venäläisten virkamiesten kirjeitä 1800-luvulla. Sivistyneistö Venäjällä puhui ja kirjoitti usein ranskaa.

Aivan, näin on. Yleensäkin jos opiskelee/tutkii yleistä historiaa, niin sitä paremmat lähtökohdat on, mitä enempi kieliä osaa, edes passiivisesti!

teini
En tiennyt että matematiikan laskemisessa tarvitaan nykyään ruottia

Kyllä ruotsinkielen taidosta matematiikassakin hyötyä on (avartaa ja lisää valinnanmahdollisuuksia). Mutta, ennenkaikkea jos syvällinen teoreettinen matikka kiinnostaa, niin edelleenkin saksankielen vähintäänkin passiivinen taito on aivan ehdoton.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat