Sivut

Kommentit (79)

Imagine

Sinä taidat todella uskoa "demokraattisen ja vahvan" Irakin syntymiseen. Ei haittaa, vaikka jenkit ei enää itsekään usko.

Voi herttinen sentään poikapoloista.

Imagine
Hoogel

Totta, tämähän on juuri Irakissa todistettu. "Oikea" ja "inhimillinen" järjestelmä päihitti kevyesti brutaalin diktatuurin ja paratiisi laskeutui maan päälle.



Aivan. Tiedätkö sattumalta amerikkalaisten sotilaiden ja irakilaisten vastaavien, kapinallisten ja terroristien kuolleiden määrällisistä suhteista?



Kyllähän USA ylivoimaisiin aseellisiin voittoihin pystyy. Aseellinen voitto ei vaan ole vielä kovin suuri voitto.

Lähi-idässä on aina ollut yllin kyllin ongelmia. Ilmeisesti et pysty keksimään, mitä demokraattinen ja vahva Irak kahden anti-länsimaalaisuuden ja terrorin pääsponsorin välissä tulee merkitsemään.

Vahva ja demokraattinen Irak? Voihan siinä toki niinkin käydä, tuskin kukaan vielä tietää miltä alue kymmenen vuoden päästä näyttää. Jos historia yhtään itseään toistaa niin en olisi ihan noin optimistinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imagine
Crash

Suhdeluvun voisi kyllä joku laskea, että edistääkö sota diktaturismia vai eikö edistä?



Kirjoitin jo tästä. Kuinka monen diktatuurin arvioit pärjäävät esim. USA:lle sotilaallisessa yhteenotossa?

Tarkoitin historiallista toteutumaa. Eli jopa ennen 2000-lukua sattuneita tapahtumia.

Imagine

Oletetaan, että USA ja kourallinen muita rikkaita, vahvoja länsimaita käyvät sotia siellä täällä diktatuureja vastaan. Ne tietysti voittavat, koska ovat toimivimpien yhteiskuntajärjestelmiensä ansiosta vauraampia ja kykenevät siten pitämään yllä vahvoja asevoimia ilman luonnottomia "30% / BKT:sta" panostuksia niihin.

Näin diktatuurit tulevat tiensä päähän konfliktissa vahvempiaan vastaan. Valitettavasti joka maailmankolkkaan ei voida lähteä diktaattoreita kaatamaan, vaikka sen tiedettäisiinkin onnistuvan.

Pointti on se, että "oikeaan" ja "inhimillisempään" järjestelmään pohjautuvat valtiot eivät noin vain ota takkiinsa diktatuureilta.

Huh sentään. Miellät ilmeisesti maailmanpolitiikan eräänlaiseksi nollasummapeliksi, jossa BKT ja aseet sanelevat, ja muut kyykkyyn. "Voittajat" ovat x, y ja z, koska he tienaavat a summan BKT:ssa [paljon] ja heillä on b määrä aseita [runsaasti], ja vielä HYVÄ hallinto. He ovat siis hyviä. "Häviäjät" taas ovat 1, 2 ja 3, koska he tienaavat c summan BKT:ssa [vähän] ja heillä on d määrä aseita [vähänlaisesti], ja se PAHA, PAHOLAISEN hallinto. Nämä ovat taas pahoja. Talous on mahtava voimavara, autuuden tekijä, ja nimenomaan USA:n talous, ja siksi sitä kannattaa palvoa. Ettei USA-setä suutu. Tämä kaikki kuulostaa erikoiselta sekoitukselta lockelaista ja hobbeslaista liberalismia. Suoraan sanoen tekstistä saa aika macholla tavalla materiaalilla ja oppijärjestelmällä uhittelevan ja kerskailevan kuvan, mikä on kyllä tyypillistä USA:n miesten, etenkin etelävaltioiden, retoriikkaa. Etelävaltioissa näet useammat hyväksyvät Irakin operaationkin kuin maassa keskimäärin.

USA on sinulle eräänlainen Teräsmies. "Oi USA, miten vahva ja kaikkivoipa oletkaan!" Tunnut suorastaan riemuitsevan siitä, että USA polkee jalkoihinsa "pahuuden", ja siten lopulta "hyvä" pääsee voitolle, kuten yllä kävi. Päämäärä on siis sota ja pahan nujertaminen aseiden avulla: kun tämä on suoritettu, voimme mukaasi jonain päivänä herätä aamulla ja huokaista: "Nyt on pahuus tuhottu." Olemme osa tällaista suurta tarinaa, jonka sankarihahmo on USA. USA on kuin turvallinen isä, ja yrittää aina pyyteettömästi hyvää muille. Muut eivät tykkää USA:sta, eivät usko häntä, ja siksi kärsivät. USA:sta tulisi tykätä, ja USA:han uskoa.

Huomaatko, minusta tässä ajattelussasi on jotain uskonnollisuuteen verrattavaa voimakasta hurmahenkisyyttä ja turvallisuuden tunteen kaipuuta. Manikealaisuudessa on juuri kyse hyvän ja pahan kamppailusta, niin on myös teleologisissa metanarratiiveissa, eli historian "suurissa kertomuksissa" matkalla "täydellisyyteen", jotka ovat suoraan kristinuskosta. Ikävä kyllä, tällaiset käsitykset ovat avoimia suurelle kritiikille nykypäivänä. Käsitys on suorastaan naiivin sentimentaalinen, eikä se siksi kestä lähempää tarkastelua. Ilmeisesti imperialismi olisi edelleen ei ainoastaan vaihtoehto vaan myös elinehto, jos saisit päättää.

GradStudent

"Voittajat" ovat x, y ja z, koska he tienaavat a summan BKT:ssa [paljon] ja heillä on b määrä aseita [runsaasti], ja vielä HYVÄ hallinto.
He ovat siis hyviä. "Häviäjät" taas ovat 1, 2 ja 3, koska he tienaavat c summan BKT:ssa [vähän] ja heillä on d määrä aseita [vähänlaisesti], ja se PAHA, PAHOLAISEN hallinto. Nämä ovat taas pahoja.



Hämärää ja hupaisaa esimerkkiäsi mukaillen:

Jos "häviävät" valtiot tienaavat vähemmän BKT:ssa (suhteellisesti), niiden talousjärjestelmät ovat hyvin todennäköisesti huonompia, tai ainakin ollut sellaisia pitkään, verrattuna tähän runsaasti tienaavien "voittajien" kastiin.

Koska "voittajien" järjestelmä mahdollistaa paremmin taloudellisen kehityksen, on aivan loogista sanoa sen olevan oikeampi. Diktatuurien talousjärjestelmät harvemmin ovat "oikeanlaisia", joten vapaat järjestelmät pystyvät ne peittoamaan. Ja aivan, tällaisia järjestelmiä voi kutsua "pahoiksi".


Talous on mahtava voimavara, autuuden tekijä, ja nimenomaan USA:n talous, ja siksi sitä kannattaa palvoa. Ettei USA-setä suutu. Tämä kaikki kuulostaa erikoiselta sekoitukselta lockelaista ja hobbeslaista liberalismia. Suoraan sanoen tekstistä saa aika macholla tavalla materiaalilla ja oppijärjestelmällä uhittelevan ja kerskailevan kuvan, mikä on kyllä tyypillistä USA:n miesten, etenkin etelävaltioiden, retoriikkaa. Etelävaltioissa näet useammat hyväksyvät Irakin operaationkin kuin maassa keskimäärin.



Talous on mahtava voimavara. Vai onko sinulla mielessäsi jokin menestynyt valtio, jolla ei olisi ollut taloutta tai surkea talous? Tiedät varmasti USA:n taloussysteemin olevan ihmisen kehittämistä sellaisista toimivin, joten jos täytyy olla talousjärjestelmä, miksi ei valita parasta?

Suhtaudutko muuten jotenkin kielteisesti esim. Locken ajatuksiin?

USA on sinulle eräänlainen Teräsmies. "Oi USA, miten vahva ja kaikkivoipa oletkaan!" Tunnut suorastaan riemuitsevan siitä, että USA polkee jalkoihinsa "pahuuden", ja siten lopulta "hyvä" pääsee voitolle, kuten yllä kävi. Päämäärä on siis sota ja pahan nujertaminen aseiden avulla: kun tämä on suoritettu, voimme mukaasi jonain päivänä herätä aamulla ja huokaista: "Nyt on pahuus tuhottu." Olemme osa tällaista suurta tarinaa, jonka sankarihahmo on USA. USA on kuin turvallinen isä, ja yrittää aina pyyteettömästi hyvää muille. Muut eivät tykkää USA:sta, eivät usko häntä, ja siksi kärsivät. USA:sta tulisi tykätä, ja USA:han uskoa.



Olet hyvin jyvällä asioista. USA on monessa suhteessa "teräsmies" muutenkin kuin taloudellisesti, ja sen tietävät kaikki jotka eivät elä satumaailmassa. Uskon että sinä tiedät sen oikein hyvin, joten miksi ihmeessä esittää asia sarkastiseen sävyyn?

Mielestäsi ei siis ole riemuittavaa, jos USA tai kuka tahansa talloo alleen "pahuuden"? Se johtunee siitä, että et usko pahuutta olevan tai pidät sitä subjektiivisena käsitteenä. Sitä se tietyllä tapaa onkin, mutta samalla tapaa kuin yhteiskunnassa on rikollisia, jotka enemmistö luokittelee pahoiksi, on myös valtioita, joita voi pitää pahoina. Monissa valtioissa on käytössä systeemi, joka monestakin näkökulmasta tarkasteltuna on ihmiselle vihamielinen ja luonnoton, kenties jopa ihmisyyttä vastustava.

Ilmeisesti et reagoi kuten suurin osa ihmiskunnasta, kun esimerkiksi murhaaja saadaan kiinni. Siinähän ei ole mitään "riemuitsemista".

USA:n on aseellisesti kaatanut monta "pahaa". Siinä on huonotkin puolensa, mutta esimerkiksi Hitlerin Saksan kaatamisesta on seurannut ilman muuta enemmän positiivisia asioita. Monesti aseellinen voima on ainoa tapa tällaisten asioiden ratkomiseen. Esimerkiksi Saddam ei olisi koskaan kuihtunut pelkkää painostukseen.

Pahuus tuskin tulee koskaan täysin loppumaan, mutta tämänkin vuosisadan alkupuolelta on päästy pitkälle, vai mitä?

Ilmeisesti imperialismi olisi edelleen ei ainoastaan vaihtoehto vaan myös elinehto, jos saisit päättää.



Mistä ihmeestä saat tällaisin käsityksen? Toivottavasti et ole ymmärtänyt asiaa niin, että jokainen valtio joka on sotilaallisesti USA:ta heikompi ansaitsee tulla tuhotuksi.

Hoogel

Kyllähän USA ylivoimaisiin aseellisiin voittoihin pystyy. Aseellinen voitto ei vaan ole vielä kovin suuri voitto.



Sodassa vihollisen kukistaminen mainitsemallasi tavalla, eli ylivoimaisesti, on aika suuri voitto. Eikö sotilaallinen voitto Natsi-Saksasta ollut "kovin suuri voitto", vaikka se ei edes nykystandardeilla ylivoimainen ollut?

Hoogel
Vahva ja demokraattinen Irak? Voihan siinä toki niinkin käydä, tuskin kukaan vielä tietää miltä alue kymmenen vuoden päästä näyttää. Jos historia yhtään itseään toistaa niin en olisi ihan noin optimistinen.

Mielestäni Irak on parissa vuodessa kehittynyt todella paljon. Et kai uskonut demokratian ja vahvuuden näkyvän hetkessä, varsinkaan Irakin kaltaisessa valtiossa?

Sota on nykyisin välttämätöntä koska pieni maapallomme on jaettu satoihin kansallisvaltioihin ja jokainen tietysti tarvitsee oman armeijan ja jokainen armeija tarvitsee kaatuneita joilla voidaan perustella uutta sotaa.
Tyyliin "mullasta maan isät katsovat poikiaan".

Sota luo pelkoa ja pelolla on helppo hallita. Siksi jatkuvasti jossai nsotaa, että kansa pelkää sotaa ja ei ala tekemään sellaista, mitä haluavat.

Jenkit nettosivat Natsien sotareissuista siten että voittoja saksan armeijan ostaessa GM:n autoja.
Jotain juttua oli myös IBM:n koneista, joita natsit käyttivät johonkin väestönlaskentaan.

Imagine

Jos "häviävät" valtiot tienaavat vähemmän BKT:ssa (suhteellisesti), niiden talousjärjestelmät ovat hyvin todennäköisesti huonompia, tai ainakin ollut sellaisia pitkään, verrattuna tähän runsaasti tienaavien "voittajien" kastiin.

Koska "voittajien" järjestelmä mahdollistaa paremmin taloudellisen kehityksen, on aivan loogista sanoa sen olevan oikeampi. Diktatuurien talousjärjestelmät harvemmin ovat "oikeanlaisia", joten vapaat järjestelmät pystyvät ne peittoamaan. Ja aivan, tällaisia järjestelmiä voi kutsua "pahoiksi".




Vastaus sisältää lainauksia tekeillä olevasta väitöskirjastani.

On naturalistinen virhepäätelmä (G. E. Moore) johtaa mitään eettistä arvostelmaa empiirisesti havaittavasta ilmiöstä. Siitä, että BKT on viime havaintojen mukaan ollut X seuraisi, että suotuinen BKT on eettisesti hyväksi on sama kuin väittäisi, että appelsiinit ovat eettisesti hyviä, kun ne ovat keltaisen värisiä. Mooren (1903:13) mukaan:

". . . if [a person] confuses ‘good,’ which is not in the same sense [as a person and e.g. feelings of ‘pleased’ and ‘pleasure’ are] a natural object, with any natural object whatever, then there is a reason for calling that a naturalistic fallacy . . ."

Emme siis voi johtaa eettisessä mielessä konkreettisesta mitään ei-konkreettista, jos ja vain jos ne kuuluvat eri kategorioihin, koska eettinen hyvyys ei voi selittää appelsiinin keltaisuutta, eikä myöskään BKT:n arvoa. Tämä liittyy nk. vaihdettavuuden kriteeriin logiikassa.

Lisäksi voidaan puhua kategorisesta virheestä, jonka filosofit Ryle ja myöhemmin Sommers ovat formuloineet. Sen mukaan (van Straaten 1971:17):

If a, b, and c are any three things and P and Q are predicates such that it makes sense to predicate P of a and of b but not of c, and it makes sense to predicate Q of b and c but not of a, then P must be equivocal over a and b, or Q must be equivocal over b and c. Conversely, if P and Q are univocal predicates then there can be no three things a, b, and c such that P applies to a and to b but not to c while Q applies to b and c but not to a.

Esimerkki:

a=Irak
b=USA
c=voittaja

P "ovat valtioita"
Q "maa, joka johtaa maailmaa"

Irak ja USA on ekvivalentti "ovat valtioita" kanssa
USA ja voittaja on ekvivalentti "maa, joka johtaa maailmaa" kanssa

Havaitsemme, että "USA" sopii sekä määritelmään P että määritelmään Q, joten se on moniselitteinen (riittää, että toinen määritelmistä on moniselitteinen).

Havaitsemme täten, että emme voi antaa yksiselitteistä määritelmää siten, että "ovat valtioita" soveltuu Irakiin ja USA:han, mutta ei voittajaan, ja siten, että "maa, joka johtaa maailmaa" soveltuu USA:han ja voittajaan, mutta ei Irakiin. Sama lause ei voi olla sekä yksiselitteinen että moniselitteinen, koska ne kumoavat toisensa.

Imagine
Talous on mahtava voimavara. Vai onko sinulla mielessäsi jokin menestynyt valtio, jolla ei olisi ollut taloutta tai surkea talous? Tiedät varmasti USA:n taloussysteemin olevan ihmisen kehittämistä sellaisista toimivin, joten jos täytyy olla talousjärjestelmä, miksi ei valita parasta?



Edelleen määrität eettistä hyvyyttä materiaalilla, mikä ei ole mielekästä. Ajatuksemme eroavat siis jo lähtökohdiltaan toisistaan, ja oma päättelysi voidaan osoittaa virheelliseksi. Minusta eettisen hyvän kanssa paljon sukulaisempia ovat esim. rakkaus, välittäminen ja toisten huomioiminen. Emme kuitenkaan voi väittää, että koska USA:n talous on hyvä, USA:laiset rakastavat, välittävät, ja huomioivat toisia enemmän kuin vaikkapa pohjois-korealaiset. Tästä juuri on kyse Moorella. Hieman samaa mieltä on myös ystäväsi Locke:

Locke also was a rationalist in a sense that he believed reason to be an inestimably important aspect in the quest of attaining knowledge, of whose material are ideas (Dancy and Sosa (eds.) 1992:259). Ideas he further divided between a) simple (i.e. those that could not be defined and analysed) and b) complex (i.e. those which the simples constitute). Complex ideas are further divided into b1 modes, that are either simple or mixed (Locke 1690, in Woolhouse 2004:160-161) such as triangle and gratitude and dependent of or affected by b2 substances (e.g. gold, lead, horses) that are in turn either single or collective (Dancy and Sosa (eds.) 1992:259, Locke 1690, in Woolhouse 2004:161). Finally, there is the class of b3 relations (e.g. parent of, whiter than) that he investigates in categories of perception, solidity, memory, space, time, number, infinity, volition, substance, cause and effect, and personal identity (Dancy and Sosa (eds.) 1992:259).

Imagine
Suhtaudutko muuten jotenkin kielteisesti esim. Locken ajatuksiin?



Sinähän tässä näyt jossain määrin olevan epäilevä, ainakin hänen metafysiikkaansa koskien. Lockelle oli juuri liberalismissa ja niihin liittyvissä ihmisoikeuksissa rahallinen, konkreetti/materiaalinen hyöty tärkein manifestaatio, kun taas esim. Hegelille liberalismiin liittyvät ihmisoikeudet olivat päämäärä itsessään. Tästä tulkintaerosta syntyi paljon ikävää Yhdysvaltain kansalaisille:

According to Handlin (1979:293, 147) and Appleby et al. (1994:24), in the United States Locke was recommended reading for Jefferson. However, Handlin views that Locke was terribly abused, together with other men of merit from the American perspective, by William Appleman Williams, among the most noted of American “New Left” diplomatic historians. Fukuyama (1992, in Windschuttle (1996:177) also believes that Locke, Hobbes and Founding Fathers of America were united in their definition of liberalism and human rights as a private sphere in which individual people could enrich themselves. In contrast, Hegel perceived that (human) rights were ends in themselves, immaterial, their primary satisfaction laying in human want of recognition of status and dignity. Reinitz (1978, in Canary and Kozicki (eds.) 1978:114), in his analysis of Williams, points out that to Williams it was this narrow Lockian-Hobbesian concept of freedom that did great harm to American farmers and, put in a larger context, resulted in “an overpowering imperial consensus that defined freedom in terms of what existed in America . . . or . . . what Americans sought for themselves” (Williams 1969:450, quoted by Reinitz 1978, in Canary and Kozicki (eds.) 1978:114).

Lisäksi Locken oppi tyhjästä taulusta oli askel oikeaan suuntaan, mutta samalla ristiriitainen hänen oman "synnynnäisen moraalitajunsa" kanssa. Muutoinkin Locke on mielestäni naiivi realisti.

Imagine
Olet hyvin jyvällä asioista. USA on monessa suhteessa "teräsmies" muutenkin kuin taloudellisesti, ja sen tietävät kaikki jotka eivät elä satumaailmassa. Uskon että sinä tiedät sen oikein hyvin, joten miksi ihmeessä esittää asia sarkastiseen sävyyn?



Puhut ensiksikin USA:sta täysin monoliittisena yksikkönä, mikä on virheellistä: itse kritisoin eniten USA:n johtoa, toki myös jossain määrin sen yhteiskuntaa ja historiaakin. Toiseksi, on myös epädemokraattista puhua tällä tavalla, minkä olen lihavoinut. Juuri tällainen rinta rottingilla olo ja kritiikin tukahduttaminen ei ole, mitä itse pidän aitona demokratiana. Kategorisesti kaikki nk. synteettinen totuus tulee minusta olla arvosteltavissa ja myös kyseenalaistettavissa.

Imagine
Mielestäsi ei siis ole riemuittavaa, jos USA tai kuka tahansa talloo alleen "pahuuden"? Se johtunee siitä, että et usko pahuutta olevan tai pidät sitä subjektiivisena käsitteenä. Sitä se tietyllä tapaa onkin, mutta samalla tapaa kuin yhteiskunnassa on rikollisia, jotka enemmistö luokittelee pahoiksi, on myös valtioita, joita voi pitää pahoina. Monissa valtioissa on käytössä systeemi, joka monestakin näkökulmasta tarkasteltuna on ihmiselle vihamielinen ja luonnoton, kenties jopa ihmisyyttä vastustava.

Ilmeisesti et reagoi kuten suurin osa ihmiskunnasta, kun esimerkiksi murhaaja saadaan kiinni. Siinähän ei ole mitään "riemuitsemista".




On aivan eri yleistää valtio, ts. sen kaikki kansalaiset, pahoiksi kuin "ottaa kiinni murhaaja". Melkoinen induktio. Joidenkin mielestä USA:n toiminta on aiheuttanut enemmän pahaa ja vaaraa maailmalle kuin toimimatta jättäminen. Tätä mieltä ollaan myös USA:ssa yhä enemmän. Logiikallasi pätee, että koska Irakin kansalaiset kuuluvat Irak-nimisen valtion luokkaan (valtiolle kansalaiset ovat välttämätön ehto), on jokainen irakilainen paha. Näin ei varmaankaan ole laita. Löydän kritisoitavaa tällaisissa hegemonisissa "tarinoissa" pahuuden tallomisista ym., joissa on kristinuskoinen sävy tavalla, mikä ei tunnu järkeenkäyvältä tai kulttuurillisesti erityisen pluralistiselta.

Imagine
Pahuus tuskin tulee koskaan täysin loppumaan, mutta tämänkin vuosisadan alkupuolelta on päästy pitkälle, vai mitä?

Tämä on kyllä epärealistinen ja hämäräkin väittämä? Missä suhteessa, kenen toimesta, ja millä mittarilla?

GradStudent

USA on sinulle eräänlainen Teräsmies. "Oi USA, miten vahva ja kaikkivoipa oletkaan!" Tunnut suorastaan riemuitsevan siitä, että USA polkee jalkoihinsa "pahuuden", ja siten lopulta "hyvä" pääsee voitolle, kuten yllä kävi.

Jotenkin tulee mieleen Jouko Turkan teksti Isosta homosta..

Voimankäyttöä vastaan on marmatettu niin kauan kuin on osattu puhuakin. Kun leopardi uhkaa simpanssilaumaa osa uroksista käy rohkeasti päin vaaraa yrittäen karkottaa sen. Osa pakenee tai käyttäytyy muuten pelkurimaisesti. Näin tapahtuu jokaisen ihmisyhteisönkin kohdalla, kun se joutuu kohtaamaan olemassaolon haasteet. Osa taistelee, osa piileksii, osa yrittää liittyä vihollisen puolelle. Ei se siitä tule muuttumaan lähimmän miljoonan vuoden aikana, eikä kahdenkaan miljoonan. Luonto ei piittaa mitään idealistien haaveista.

Arnold Goyakla
Ei se siitä tule muuttumaan lähimmän miljoonan vuoden aikana, eikä kahdenkaan miljoonan.

Sinulla on syvällistä evoluutiobiologian tuntemusta. Darwin-seura ry varmaan on kiitollinen havainnostasi?

GradStudent

On naturalistinen virhepäätelmä (G. E. Moore) johtaa mitään eettistä arvostelmaa empiirisesti havaittavasta ilmiöstä.



Miten niin? Jos voidaan osoittaa valtion A ihmisten olevan onnellisempia kuin valtion B, sen takia että valtiossa on käytössä erilainen järjetelmä, miksi sen pohjalta ei voisi tehdä päätelmää, että A:n systeemi on keskimäärin parempi, oikeanlaisempi ihmisluonnolle - eettiseltä kannalta kaiketi enemmän "hyvää" tuottavampi?

Pelkkä rationaalisen ajattelun tuotos ja yhteiskunnallinen satumaamalli, kuten pitkälti kommunismi, voi jopa olla kaunis ajatus, mutta ainostaan empiirinen "testaaminen" voi johtaa sen toimivuden toteamiseen monimutkaisten ihmisyksilöiden ja -yhteisöjen keskuudessa.

Esimerkiksi Platonin ihannevaltion malli olisi varmasti mielenkiintoinen ihmiskoe toteutettavaksi, mutta väitän, että se koituisi käytännössä hirmutyöksi inhimillisyyttä vastaan.

Siitä, että BKT on viime havaintojen mukaan ollut X seuraisi, että suotuinen BKT on eettisesti hyväksi on sama kuin väittäisi, että appelsiinit ovat eettisesti hyviä, kun ne ovat keltaisen värisiä. Mooren (1903:13) mukaan



Käytännössä voimem havaita, että korkeita BKT:ta tai muita taludellisia indikaattoreita ovat saavuttaneet valtiot, joissa on käytössä liberaali talousjärjestelmä. Se ei tosiaan itsessään kerro eettisyydestä. Väitän kuitenkin, että taloudellinen menestys on seurausta siitä, että ihminen pääsee vapaasti toteuttamaan itseään - kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään taloudesta. Talous on keskeinen asia ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja siten ilmentää yhteiskunnassa vallitsevaa järjestelmää.

Mielestäni on selvää, että vapaassa ympäristössä ihmisen valitessa parhaaksi näkemällään tavalla harjoitettavakseen tietynlaista kauppaa ja taloutta, joka vieläpä vie todistetusti ihmisen elintasoa (myös muihin verrattuna) ja siispä ainakin jossain määrin onnellisuutta ylöspäin, on ihmisen käyttöön ottama malli pakostakin oikeanlainen. Se johtuu siis ensisijaisesti siitä, että systeemin valinta on tehty vapaasti (ei tarvitse tiedostaa "valintaa"), jolloin on syytä olettaa järjestelmän olevan ihmisluonnolle sopiva, ja toisaalta systeemin hedelmät ovat selvästi nähtävissä.


Emme siis voi johtaa eettisessä mielessä konkreettisesta mitään ei-konkreettista, jos ja vain jos ne kuuluvat eri kategorioihin, koska eettinen hyvyys ei voi selittää appelsiinin keltaisuutta, eikä myöskään BKT:n arvoa. Tämä liittyy nk. vaihdettavuuden kriteeriin logiikassa.



Edelliseen viitaten nostan vielä tässä kohdassa esille edelleen sen, että eettinen hyvyys voi myös selittää BKT:n arvon. USA on monessa mielessä ihmisläheinen valtio verratuna melkainpä mihin tahansa valtioon, mutta ääriesimerkkiä varten vertailuna vaikkapa Iraniin nähden. USA:n BKT:t ovat selvästi Iranin vastaavia korkeampia ja tällainen korrelaatio korkean BKT:n ja vapaan yhteiskunnan välillä voidaan varmasti osoittaa. Korostan "vapautta", jonka on osoitettu tietääkseni sekä teoriassa että käytönnössä antavan ihmiselle parhaiten mahdollisuuden etsiä onnea ja hyvää, tai minkä ikinä määritteletkin eettiseltä kannalta etsimisen arvoiseksi.

Havaitsemme täten, että emme voi antaa yksiselitteistä määritelmää siten, että "ovat valtioita" soveltuu Irakiin ja USA:han, mutta ei voittajaan, ja siten, että "maa, joka johtaa maailmaa" soveltuu USA:han ja voittajaan, mutta ei Irakiin. Sama lause ei voi olla sekä yksiselitteinen että moniselitteinen, koska ne kumoavat toisensa.



En ole varma mitä haet, mutta ihmiset Irakissa ja USA:ssa ovat samanlaisia. Erot johtuvat lähinnä kulttuurillisista sellaisista, eivätkä ne koskaan seiso ihmisten luontaisten ominaisuuksi tiellä. Esimerkiksi vankina pitkään elänyt lähtee oletettavasti ennen pitkää pakoon tilaisuuden tullen, vaikka varmasti ensin asiaan skeptisesti suhtautuneekin.

Näin ollen USA:ssa toimivan systeemin voi olettaa toimivan myös Irakissa, (ei sitä sellaisenaan kukaan ole rakentamassa) ainakin ihmisyyttä vastustavaan diktatuuriin nähden.

Edelleen määrität eettistä hyvyyttä materiaalilla, mikä ei ole mielekästä. Ajatuksemme eroavat siis jo lähtökohdiltaan toisistaan, ja oma päättelysi voidaan osoittaa virheelliseksi. Minusta eettisen hyvän kanssa paljon sukulaisempia ovat esim. rakkaus, välittäminen ja toisten huomioiminen. Emme kuitenkaan voi väittää, että koska USA:n talous on hyvä, USA:laiset rakastavat, välittävät, ja huomioivat toisia enemmän kuin vaikkapa pohjois-korealaiset. Tästä juuri on kyse Moorella.



En varsinaisesti määritä eettistä hyvää materialla, sillä talous on materian lisäksi myös ihmisten luonnolista kanssakäymistä.

Taloudellisen liberalismin lisäksi Yhdysvaltojen systeemi on muutenkin hyvin liberaali esimerkiksi heikkoa valtiota ja yksilönvapauksia korostava. Sille ei oikein mitään voi, jos ihmisille on annettu mahdollisuus toimia niin kuin haluavat, mutta he eivät siitä huolimatta kykene rakastamaan, välittämään ja huomioimaan toisia. Mielestäni asia ei näin käytännössä ole, ja miksi olisikaan, sehän vaatisi näiden ominaisuuksien olevan luonnottomia ja siten pahoja ihmisen kannalta.

Sen sijaan diktatuurien järjestelmät estävät näitä ominaisuuksia toteutumasta aina vähintään jollakin tasolla, usein radikaalisti.

Muutoinkin Locke on mielestäni naiivi realisti.



Itse taas arvostan Lockea mm. Kantin ohella suuresti.

On aivan eri yleistää valtio, ts. sen kaikki kansalaiset, pahoiksi kuin "ottaa kiinni murhaaja". Melkoinen induktio. Joidenkin mielestä USA:n toiminta on aiheuttanut enemmän pahaa ja vaaraa maailmalle kuin toimimatta jättäminen. Tätä mieltä ollaan myös USA:ssa yhä enemmän. Logiikallasi pätee, että koska Irakin kansalaiset kuuluvat Irak-nimisen valtion luokkaan (valtiolle kansalaiset ovat välttämätön ehto), on jokainen irakilainen paha. Näin ei varmaankaan ole laita. Löydän kritisoitavaa tällaisissa hegemonisissa "tarinoissa" pahuuden tallomisista ym., joissa on kristinuskoinen sävy tavalla, mikä ei tunnu järkeenkäyvältä tai kulttuurillisesti erityisen pluralistiselta.



Valtio-yksilö -analogioissa on varmasti epäkohtia. Pointin varmasti ymmärsit: asia voidaan ymmärtää yleisesti, objektiivisesti tarkasteltuna, pahaksi tai ainakin pahemmaksi kuin toinen. Ei murhaajia ja diktatuureja käsitellä samalla tavalla suoranaisesti; murhaaja voidaan ottaa kiinni, diktatuurin "kiinni ottamiseen" riittää hallinnon ja mahdollisesti vallinneen järjestelmän kumoaminen, koska se edustaa sitä "pahaa".

Saddamin Irak muodosti niin pitkän aikaa niin moninaisia uhkia ja suoritti mittavia rikoksia, joten Irakin nylytilanne, joka lienee kansanryhminen valtatasapainon hakeminen, mikä mielestäni on luonnollista, ei ensinnäkään ole suoranaisesti USA:n vika eikä välillisesti aiheutunut "paha" ole mitään verrattuna tiettyihin tuomiopäivän skenaarioihin.

Teetkö mielestäsi pahaa, jos päästät vankeudessa eläneen ihmisen vapaaksi ja tämä ei välttämättä tulee toimeen vapaassa maailmassa, jos ei vaikkapa löydä ravintoa?

Imagine
Pahuus tuskin tulee koskaan täysin loppumaan, mutta tämänkin vuosisadan alkupuolelta on päästy pitkälle, vai mitä?


Tämä on kyllä epärealistinen ja hämäräkin väittämä? Missä suhteessa, kenen toimesta, ja millä mittarilla?

Miten ihmisen hyvinvointi on voinut kohota, ellei ympäristö ole mahdollistanut luonnollista toimintaa? Luonnollinen toiminta on lähtökohtaisesti hyvyyttä - eikös?

Armitage

Vähän niinku Virossa vai, joka menetti ja sai itsenäisyytensä verta vuodattamatta?

Olisihan se kivaa kun meilläkin 30% kansasta olisi venäläisiä, ei tarvitsis hommata pakolaisia.

googeli
Armitage

Vähän niinku Virossa vai, joka menetti ja sai itsenäisyytensä verta vuodattamatta?



Olisihan se kivaa kun meilläkin 30% kansasta olisi venäläisiä, ei tarvitsis hommata pakolaisia.

Olisipa 30% Suomen kansalaisista ihan mitä tahansa, kunhan ei suomalaisia...

SAMAEL
googeli
Armitage

Vähän niinku Virossa vai, joka menetti ja sai itsenäisyytensä verta vuodattamatta?



Olisihan se kivaa kun meilläkin 30% kansasta olisi venäläisiä, ei tarvitsis hommata pakolaisia.



Olisipa 30% Suomen kansalaisista ihan mitä tahansa, kunhan ei suomalaisia...

Samaa suomalaisten alentamista taas kuten ennenkin Muuta Ruotsin Malmö, sinne Rosengårdiin, niin saat olla ulkolaisten seurassa.

Ayla
SAMAEL
googeli
Armitage

Vähän niinku Virossa vai, joka menetti ja sai itsenäisyytensä verta vuodattamatta?



Olisihan se kivaa kun meilläkin 30% kansasta olisi venäläisiä, ei tarvitsis hommata pakolaisia.



Olisipa 30% Suomen kansalaisista ihan mitä tahansa, kunhan ei suomalaisia...



Samaa suomalaisten alentamista taas kuten ennenkin Muuta Ruotsin Malmö, sinne Rosengårdiin, niin saat olla ulkolaisten seurassa.

Suomalaisten sisäsiitoisuus sekä kulttuurillinen köyhyys ovat todellisia ongelmia. Minun muuttamiseni ei siihen vaikuta.

SAMAEL

Suomalaisten sisäsiitoisuus sekä kulttuurillinen köyhyys ovat todellisia ongelmia. Minun muuttamiseni ei siihen vaikuta.

Niin, mutta oma elämäsi muuttuisi. Et tarvitsisi asua suomalaisten parissa. Asuisit ulkolaisten kanssa. Sitä minä ajattelin. Jos minua alkaisi ottaa päähän valtavasti asua täällä Ruotsissa, niin minä muuttaisin muualle, missä luulisin viihtyväni jonkin aikaa ainakin.
Ei tarvitse valittaa maataan ja olojaan jos muuttaa muualle ja kokeilee uutta elämää.

Ayla
SAMAEL

Suomalaisten sisäsiitoisuus sekä kulttuurillinen köyhyys ovat todellisia ongelmia. Minun muuttamiseni ei siihen vaikuta.




Niin, mutta oma elämäsi muuttuisi.

En minä itseäni ajattele jatkuvasti. Ehkä naisen on vaikea sellaista ymmärtää...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat