Maataloustuet ja maajussille morsian Hemmot

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

MOT tutkii ja joo joo jes.

Todellinen uutinen olisi kuulla paljonko maajussille morsian -ohjelman kollit nostavat maataloustukia kulkemalla paskasissa kumppareissa pureskellen heinää??

Sivut

Kommentit (64)

Vierailija

Näin viime yönä unta, että minulla oli vihreä tuliterä Fendt, jolla ajoin pihaan ja renki tuli pesemään sen painepesurilla.

Edellinen oli totta - eli näin tuollaisen unen.

Ensi yönä yritän jatkaa tuosta:

Ajelen tuolla Fendtillä unessani myös vähän metsässäni, josta kerään joutessani puunkuormaajallla puita perässä olevaan kärryyn. Vaihdan radiosta kanavaa ja säädän lämmitystä pienemmälle, ettei hiki tule. Puut vien museoviraston suojelemaan latoon liiteriin rengin pilkottaviksi, jotta voin istuskella rauhassa takkani ääressä ja lueskella Maaseudun tulevaisuutta villasukat jalassa kevättä ja kylvökautta odotellessa.

Vierailija

Kyllä kannattaa olla tälle ryhmälle kateellinen kun ilmaista rahaa saavat.

Jos haettaisiin halpaa maataloustyöläisiä jostain halvemmasta maasta niin kaikilla olisi suomalaista ruokaa ilman tukia ja silti hinta pysyisi kohtuudessa.

Nykyiset maajussit varmaan viihtyisivät hyvin työkkärin määräämissä projekteissa ja kurssiputkissa, joten työttömyyskään ei tilastollisesti lisääntyisi juuri lainkaan.

HarryG
Seuraa 
Viestejä98
Liittynyt13.7.2006

Mitä tekin tiedätte yhtään mitään, mitä maajussit todellisuudessa joutuvat tekemään tukensa eteen?

Olisiko kenties niin, että maataloustuet otettiin siksi käyttöön, että maajussit pääsisivät +/- -tulokseen?

Koska maajussit saavat palkkansa periaatteessa vuoden työstään, niin tilillä näkyvät rahat ovat kerran vuodessa aika hurjia. Vai montako kertaa olette saaneet vuoden palkan kerralla tilillenne?

Kannattaa katsoa peiliin, ennenkuin alkaa julistamaan kateuttaan ympäri maailmaa.

äh.

Vierailija

Palkka tehdystä työstä.
Joka työtä ei tee, sen ei syödäkään pidä.
Tuet saadakseen maajussin pitää tehdä töitä pari viikkoa keväällä ja saman verran syksyllä.Sen lisäksi pitää katsoa vierestä, kun verorahoilla työllistetty maatalousneuvoja täyttää viljelijän puolesta keskim kuusi EU-lomaketta.

Miksihän Maajussi-ohjelmaa kuvattiin juuri siihen aikaan kun siellä pellolla pitää käydä kääntymässä?
"Näissä hommissa ei paljoa kelloa vilkuilla!Painetaan vaan aamusta iltaan"

Jep jep...
Loppuvuoden onkin sitten aikaa jaaritella, kun naisten kanssa katkeaa totuttu rutiini...

Suurin hulluus oli YLE:n oma maajussi -sarja!
Saatana kaappihomojemmareille etsitään vielä morsiamiakin TV-luvista saaduilla verorahoilla!!

Vierailija

Maataloustuki - sinäkin maksat tuhat euroa vuodessa

Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1740 miljoonaa euroa, joista 1185 miljoonaa tuli EU:n kautta. Vuonna 2004 tuki oli 17 miljoonaa euroa vähemmän EU:n pelätyn maatalousuudistuksen vuoksi. Tilojen määrä oli 75 000.

Kenties vieläkin suurempaa tukea annetaan keinotekoisen korkean ruoan hinnan kautta. Tämä on saatu aikaan hintasääntelyllä, tulleilla, tuontikiintiöillä ja muilla rajoituksilla, jolla on estetty halvan ruoan tuonti Suomeen. Esimerkiksi Virossa ruoan hinta nousi rajusti, kun se EU-jäsenyyden myötä joutui 1.5.2004 ottamaan EU:n ”rajasuojan” ja maataloussääntelyn käyttöön.

Päälle tulevat vielä maataloussääntelyn sisältämät piilotuet, esimerkiksi veronmaksajien kustantamat maatalouslomittajat ja kuljetustuet. Muut yrittäjät joutuvat itse kustantamaan lomansa, ja saman tekee työntekijä työllään – eihän hän voi ilman irtisanotuksi joutumista vaatia työnantajalta enempää palkkaa kuin minkä arvosta hän tekee työtään, joten lomaedut pienentävät palkkaa (tai johtavat työttömyyteen, jos vaaditaan enemmän kuin tuotetaan).

Lisäksi keskustajohtoinen hallitus poisti lannoitteiden haittaverot. Maatalous on tärkeimpiä vesistöjemme pilaajia, eikä maksa minkäänlaista korvausta meille muille aiheuttamistaan vahingoista. Päinvastoin, se saa "ympäristötukea", ettei aiheuttaisi vieläkin enemmän vahinkoa. Tosin samanlainen haittaveroalennus on annettu osalle muistakin pahimmin saastuttavista teollisuudenaloista. Tällaiset alennukset ovat täysin verrannollisia esim. telakkatukiin: niitä annetaan muka siksi, että muutkin maat antavat; käytännössä lähinnä siksi, että ay- ja teollisuuslobbyt pitävät poliitikkoja otteissaan. Viiden miljardin euron suuruusluokkaan kuitenkin päädytään jo vaikkei haittaveroalennuksia huomioitaisi. Luvussa ei myöskään ole niitä miljoonia, jotka nettomaksamme mm. Ranskan maanviljelijöille.

5 000 000 000,00 euroa tukia vuodessa

Kokonaisuudessaan maataloustuki on Suomessa 5 miljardin euron suuruusluokkaa. Sääntelyn monimutkaisuuden vuoksi vain MTK:ssa on riittävää asiantuntemusta poimia oikea luku (joka voi olla parikin miljardia suurempi tai pienempi), eikä sen tietoihin tietenkään voi luottaa. 90-luvun alussa tehdyn professoritason tutkimuksen mukaan tuolloin tuki oli n. 30 miljardia markkaa, eli saman verran kuin nykyään, vaikka maanviljelijöiden määrä on vähentynyt rajusti – tuki viljelijää kohden on siis paljon entistä suurempi, nykyään jo noin 60 - 70000 euroa tilaa kohden. Tietysti suuri osa summasta häviää systeemin rattaisiin saapumatta viljelijöille.

Nelihenkisen perheen ruokapöydässä maatalouslobby syö 4000 eurolla vuodessa. Monella perheellä olisi tälle rahalle paljon tärkeämpääkin käyttöä. Kaikkein suurimman laskun tuista kuitenkin maksavat maailman köyhät, joista suurin osa on kehitysmaiden maanviljelijöitä.

Äsken eduskunnassa riidelty köyhyyspaketti oli n. 90 miljoonaa euroa, joten niitä saisi viitisenkymmentä maataloustukirahoilla. Lapsilisät voisi korottaa 5000 euroon vuodessa. Rahasta vain pieni osa olisi pois maanviljelijöiltä, loppu hukkuu matkan varrelle.

Tukien poistaminen on paras keinomme auttaa kehitysmaita

Maailmanpankin laskelmien mukaan tavaroiden ja palvelujen kaupan täysi vapauttaminen tuottaisi teollisuusmaille 600 miljardin ja kehitysmaille 1300 miljardin euron vuosihyödyt. Kehitysapu on 50 miljardin luokkaa. Siksikin YK:n pääsihteeri Kofi Annan on kerta toisensa jälkeen sanonut, että kauppa on tärkeämpää kuin apu.

Maataloustuotteiden kauppa on kaikkein säännellyimmästä päästä. Lisäksi maailman köyhistä suurin osa on kehitysmaiden maanviljelijöitä, joten maatalouden tullimuurien ja tukien poisto olisi merkittävin toimi, jonka voimme tehdä kehitysmaiden hyväksi. Laskelmissa tosin ovat mukana kehitysmaiden omien tullien poistamisesta koituvat hyödyt.

Esimerkiksi lähinnä kehitysmaissa kasvavan sokerinruo’on tuotanto on puolet tehokkaampaa kuin täällä pohjoisessa tapahtuva sokerijuurikkaiden viljely, joka kannattaa lähinnä vain tukien ansiosta (aivan kuten banaaninviljelykin kannattaisi Suomessa, jos luonnonolosuhteista aiheutuvat haitat korvattaisiin).

Silti koko MTK:n ja Keskustan arsenaali on käytetty näiden itsekkäiden tukien ”puolustamiseksi”, ja sitä yritetään markkinoida ”Suomen puolustamiseksi”, vaikka kyse on paitsi maailman ihmisten myös suomalaisten enemmistön sortamisesta. Esimerkiksi maatalousministeri Juha Korkeaojan mukaan maatalouden vientitukien poistaminen kokonaan edes eräiltä kehitysmaille tärkeiltä tuotteilta on ihan mahdotonta.

Ajan mittaan vapaakaupan hyödyt kehitysmaille kasvaisivat, kun se kannustaisi keskittymään siihen, missä maalla on suhteellinen etu, ja nopeuttaisi teknologian ja osaamisen virtaa. Silti vieläkin parempi tulos saataisiin, jos osa teollisuusmaiden tukiaisista säästyvistä varoista kanavoitaisiin budjettitukena kehitysmaille, niin että ne voisivat parantaa mm. koulutustaan ja terveydenhoitoaan. Tuki tietysti pitäisi rajoittaa niihin maihin, jotka vastineeksi auttaisivat itse itseään, ts. joiden hallitukset suostuvat vastineeksi uudistamaan hallintoaan kohti kansaansa nöyrästi palvelevaa liberaalia demokratiaa. Jäisiväthän kieltäytyjillekin sentään vapaakaupan hyödyt.

Haluammeko suomalaista ruokaa tai asutetun maaseudun?

Tulisi edullisemmaksi vaikka maksaa entisille maanviljelijöille perustuloa ja antaa heidän tehdä sitä työtä, mistä he parhaiten saisivat oikeita tuloja. Jotkut jopa jatkaisivat viljelyjä, sillä eräitä suomalaisia tuotteita kuluttajat oikeastikin pitävät hintansa arvoisia. Mitä tuotteita, missä määrin ja miten tuotettuna – sitä emme edes voi tietää ennen kuin maataloudessa siirrytään suunnitelmataloudesta markkinatalouteen.

Jos taas tarkoitus on pitää maaseutu asuttuna, tulisi paljon halvemmaksi tukea maaseutuasujia perustulolla. Silloin näkisimme, ketkä suostuisivat halvimmalla asumaan maaseudulla. Kenties jotkut etätyöntekijät, taiteilijat, tuotantotoiminnan harjoittajat, eläkeläiset tai kotiseudulleen halajavat. Vielä parempi olisi tukea kaikkia kansalaisia samanlaisella perustulolla mutta poistaa maaseudun(kin) työllisyyttä pilaavaa sääntelyä kuten työehtosopimusten yleissitovuus.

Huoltovarmuus ei riipu maataloustuista

Ruoan varmuusvarastot riittävät paljon pidemmälle kuin monen muun asian varmuusvarastot, esimerkiksi traktoreiden polttoaineen. Muutenkaan suurnälänhätiä ei ole ollut kuin omavaraisuuteen pyrkineissä maissa kuten Pohjois-Koreassa ja eräissä Afrikan maissa vielä viime vuosikymmeninä. Ulkomaankauppayhteydet ovat varmin turva nälkää vastaan niin teoriassa kuin käytännössäkin.

Miten viljelijät sitten pärjäävät?

On väitetty, että satovaihteluiden vuoksi maataloustuottajat tarvitsevat hintasääntelyä. Monen muun alan yritysympäristö on kuitenkin paljon epävarmempi, eikä sääntely ole siihenkään oikea ratkaisu vaan vakuutukset, säästöt, riskien hajauttaminen, riskejä vähentävä yhtiömuoto tms. – sitä ei muiden pidä yrittäjille sanella.

Laskutikkuteollisuudelle ei onneksi aikanaan annettu ylimääräisiä tukia markkinaosuustaisteluun taskulaskimia vastaan. Ei pidä antaa myöskään suomalaiselle maataloudelle markkinaosuustaisteluun kehitysmaiden köyhiä vastaan. Jos kuitenkin katsotaan, että maanviljelijät ovat maamme huono-osaisin kansanosa tai että heidän lobbyllään on niin paljon valtaa, ettei ilman suojelurahoja saada aikaan järkeviä päätöksiä, niin heille voitaisiin kohdistaa sosiaaliturvaa, esim. kymmenen vuoden ajan 10 000 euroa vuodessa tilaa kohden (tai vaikka moninkertainen summa). Tällöinkin säästettäisiin suurin osa tuista muttei vääristettäisi markkinoita, vaan viljelijät ottaisivat käyttöön oikeasti hyödyllisiä tuotantotapoja ja –artikkeleita tai sitten vaihtaisivat ammattia riippuen siitä, kumpi on järkevämpää.

Nyt tilanne on sama kuin Neuvostoliiton teollisuuskomplekseissa, joiden tuotannon arvo oli usein alhaisempi kuin tuotantopanosten arvo, suunnitelmataloudessa kun ei ole mahdollista tietää, mikä toiminta on järkevää.

Suurimmat tuet salaa multimiljonääreille

MOT-ohjelma 14.11. kertoi, miten multimiljonääreinä tunnetut kartanonherrat kuten Ehrnroothit ja Björn Wahlroos kuittaavat veronmaksajien tukia. Ehrnroothien kartano saa pelkästään sokerijuurikkaan tukina 40 000 euroa + 16 000 euron kuljetustuen, Wahlroos puolestaan mm. 35 000 euroa sokeritukina. Päälle tietysti tulevat valtavat hintasääntelytuet.

Lisäksi nämä veronmaksajien viljelijöille maksamat maataloustuet ovat salaisia toisin kuin muu yritystuki, vaikka jopa yksityisten toisilleen maksamat palkat ovat julkisia ja lehtien reposteltavina. Keskusta on estänyt julkisuusperiaatteen vaatimalla ”maksuksi” sitä, että sosiaaliturvatiedot julkistettaisiin. Jälkimmäiset kuitenkin kertovat ihmisen asemasta ja yksityisistä asioista paljon palkkatulojakin enemmän, maataloustuet palkkatuloja vähemmän, joten ”maksun” kohtuullisuus on epäselvää ja maataloustukien pitäisi olla julkisia vaikka verotustiedoista tehtäisiinkin salaisia.

iisakka
Seuraa 
Viestejä848
Liittynyt30.9.2005

Olen ennenkin ihmetellyt Kunkun (ja joidenkin muiden) käsittämätöntä kaunaa maanviljelijöitä kohtaan.

No, tässä faktapuolta:

Tilastokeskus
Maanviljelijöiden reaalitulot parantuneet

Maanviljelijätalouksien tulotaso parani selvästi 1960- ja 1970-luvuilla. Suotuisa tulokehitys jatkui 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen: käytettävissä olevat reaalitulot peräti nelinkertaistuivat tarkastelujaksolla. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla maanviljelijätalouksien suhteellinen asema oli selvästi huonompi kuin kotitalouksien keskimäärin. Vuoden 2003 ennakkotietojen mukaan heidän toimeentulonsa ylitti väestön keskimääräisen tason (12 %). Tulokehitys on ollut seurausta ennen kaikkea pienten tilojen määrän voimakkaasta vähenemisestä. Maanviljelijätalouksissa asui 1,2 miljoonaa henkilöä (26 %) vuonna 1966, kun heitä oli vuonna 2002 enää alle 200 000 (4 %). Rakennemuutoksen ohella maanviljelijätalouksien tulokehitykseen ovat vaikuttaneet myös muiden kuin varsinaisten maataloustulojen lisääntyminen. Vuonna 2002 alle puolet maatalousyrittäjien tuloista tuli maa- ja metsätaloustuloista. Muun yrittäjätulon osuus oli kymmenen prosenttia sekä palkka- ja omaisuustulojen että saatujen tulonsiirtojen osuus oli noin 15 prosenttia kunkin

(Tilastokeskus 2004).

Vierailija
iisakka
Olen ennenkin ihmetellyt Kunkun (ja joidenkin muiden) käsittämätöntä kaunaa maanviljelijöitä kohtaan.

No, tässä faktapuolta:

Tilastokeskus
Maanviljelijöiden reaalitulot parantuneet

Maanviljelijätalouksien tulotaso parani selvästi 1960- ja 1970-luvuilla. Suotuisa tulokehitys jatkui 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen: käytettävissä olevat reaalitulot peräti nelinkertaistuivat tarkastelujaksolla. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla maanviljelijätalouksien suhteellinen asema oli selvästi huonompi kuin kotitalouksien keskimäärin. Vuoden 2003 ennakkotietojen mukaan heidän toimeentulonsa ylitti väestön keskimääräisen tason (12 %). Tulokehitys on ollut seurausta ennen kaikkea pienten tilojen määrän voimakkaasta vähenemisestä. Maanviljelijätalouksissa asui 1,2 miljoonaa henkilöä (26 %) vuonna 1966, kun heitä oli vuonna 2002 enää alle 200 000 (4 %). Rakennemuutoksen ohella maanviljelijätalouksien tulokehitykseen ovat vaikuttaneet myös muiden kuin varsinaisten maataloustulojen lisääntyminen. Vuonna 2002 alle puolet maatalousyrittäjien tuloista tuli maa- ja metsätaloustuloista. Muun yrittäjätulon osuus oli kymmenen prosenttia sekä palkka- ja omaisuustulojen että saatujen tulonsiirtojen osuus oli noin 15 prosenttia kunkin

(Tilastokeskus 2004).

Eli lähteesi mukaankin maajussi saa yhteiskunnalta kuukauden työstä lähes puolen vuoden palkan. Hoitaessaan tarvittaessa rahaksi muutettavaa kiinteää omaisuuttaan...

Vierailija
tiäremiäs
Ruvetkaa maanviljeliäksi jos siinä tienaa rahaa.

Ymmärtänet, että maanviljely on suurimmaksi osin nk. perintö
ammatti. Eli ei siihen niin vain ruveta.

Vierailija
kunkku
iisakka
Olen ennenkin ihmetellyt Kunkun (ja joidenkin muiden) käsittämätöntä kaunaa maanviljelijöitä kohtaan.

No, tässä faktapuolta:

Tilastokeskus
Maanviljelijöiden reaalitulot parantuneet

Maanviljelijätalouksien tulotaso parani selvästi 1960- ja 1970-luvuilla. Suotuisa tulokehitys jatkui 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen: käytettävissä olevat reaalitulot peräti nelinkertaistuivat tarkastelujaksolla. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla maanviljelijätalouksien suhteellinen asema oli selvästi huonompi kuin kotitalouksien keskimäärin. Vuoden 2003 ennakkotietojen mukaan heidän toimeentulonsa ylitti väestön keskimääräisen tason (12 %). Tulokehitys on ollut seurausta ennen kaikkea pienten tilojen määrän voimakkaasta vähenemisestä. Maanviljelijätalouksissa asui 1,2 miljoonaa henkilöä (26 %) vuonna 1966, kun heitä oli vuonna 2002 enää alle 200 000 (4 %). Rakennemuutoksen ohella maanviljelijätalouksien tulokehitykseen ovat vaikuttaneet myös muiden kuin varsinaisten maataloustulojen lisääntyminen. Vuonna 2002 alle puolet maatalousyrittäjien tuloista tuli maa- ja metsätaloustuloista. Muun yrittäjätulon osuus oli kymmenen prosenttia sekä palkka- ja omaisuustulojen että saatujen tulonsiirtojen osuus oli noin 15 prosenttia kunkin

(Tilastokeskus 2004).




Eli lähteesi mukaankin maajussi saa yhteiskunnalta kuukauden työstä lähes puolen vuoden palkan. Hoitaessaan tarvittaessa rahaksi muutettavaa kiinteää omaisuuttaan...

Toki tuet vaikuttavat maanviljelijän tuloihin, mutta eivät ne niistä mitään huimia tee. Ja nuo muut kuin varsinaiset maataloustulot tarkoittavat lähinnä sitä, että maanviljelijä ei ole pelkästään maanviljelijä vaan tekee todella jotain muuta työtä sen ohella. Esimerkkitapauksia, joita itse tunnen: eräs maanviljelijä myy vakuutuksia tilanhoidon ohella. Toinen kaveri heittää paljon keikkaa syksyisin varsinkin joulupukkina, koska hänellä on lemmikkinä poro ja hän asuu Etelä-Suomessa, yllättävän haluttua kamaa. Sitten on vielä sellainen tapaus josta olen vain kuullut, mutta kaveri opettaa koulussa muistaakseni talvisin teknisiä töitä lapsosille. Siitähän niitä lisätuloja sitten kertyy.

HarryG
Seuraa 
Viestejä98
Liittynyt13.7.2006
unski
tiäremiäs
Ruvetkaa maanviljeliäksi jos siinä tienaa rahaa.



Ymmärtänet, että maanviljely on suurimmaksi osin nk. perintö
ammatti. Eli ei siihen niin vain ruveta.

Ihan samahan se on, minkä yrityksen perustat, niin otat siihen satoja tonneja lainaa. Ei se mikään perintöammatti ole. Usein vaan on helpoin aloittaa jonkun muun työ. (vert. esim. perheyritykset)

Mitä eroa?

Ollaanko niille kateellisia?

Kaikki, jotka tietävät maataloudesta yhtään mitään, eivät hyökkäisi sen ainoan perinteisen ammatinharjoittajan kimppuun, joka tuolla suolla kuokan kanssa leipänsä tienaa.

Ja helppohan se on katsella pelkkiä tuloja, kun lopulta, korkean verotuksen ja muiden kulujen jälkeen "perintö-ammattinne" edustaja jää nollille.

Juhlikaa sitten isänmaatanne, kun pettunne tulee leipään tulee Venäjältä ja Ranskasta. Kokatkaa lapsillenne jouluruoka saksalaisesta kinkusta.

Ette oikeasti tiedä mistä puhutte.

äh.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
unski
tiäremiäs
Ruvetkaa maanviljeliäksi jos siinä tienaa rahaa.



Ymmärtänet, että maanviljely on suurimmaksi osin nk. perintö
ammatti. Eli ei siihen niin vain ruveta.

Suhteilla on myös helpompi normaalejakin työpakkoja saada, mutta saa niitä myös ilman suhteitakin.

Eli ruvetkaa vaan viljeliäksi.

iisakka
Seuraa 
Viestejä848
Liittynyt30.9.2005
kunkku
iisakka
Olen ennenkin ihmetellyt Kunkun (ja joidenkin muiden) käsittämätöntä kaunaa maanviljelijöitä kohtaan.

No, tässä faktapuolta:

Tilastokeskus
Maanviljelijöiden reaalitulot parantuneet

Maanviljelijätalouksien tulotaso parani selvästi 1960- ja 1970-luvuilla. Suotuisa tulokehitys jatkui 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen: käytettävissä olevat reaalitulot peräti nelinkertaistuivat tarkastelujaksolla. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla maanviljelijätalouksien suhteellinen asema oli selvästi huonompi kuin kotitalouksien keskimäärin. Vuoden 2003 ennakkotietojen mukaan heidän toimeentulonsa ylitti väestön keskimääräisen tason (12 %). Tulokehitys on ollut seurausta ennen kaikkea pienten tilojen määrän voimakkaasta vähenemisestä. Maanviljelijätalouksissa asui 1,2 miljoonaa henkilöä (26 %) vuonna 1966, kun heitä oli vuonna 2002 enää alle 200 000 (4 %). Rakennemuutoksen ohella maanviljelijätalouksien tulokehitykseen ovat vaikuttaneet myös muiden kuin varsinaisten maataloustulojen lisääntyminen. Vuonna 2002 alle puolet maatalousyrittäjien tuloista tuli maa- ja metsätaloustuloista. Muun yrittäjätulon osuus oli kymmenen prosenttia sekä palkka- ja omaisuustulojen että saatujen tulonsiirtojen osuus oli noin 15 prosenttia kunkin

(Tilastokeskus 2004).




Eli lähteesi mukaankin maajussi saa yhteiskunnalta kuukauden työstä lähes puolen vuoden palkan. Hoitaessaan tarvittaessa rahaksi muutettavaa kiinteää omaisuuttaan...

Melkoinen tulkinta! Väität siis, että kokonaista maatilaa pyöritetään yhden miestyökuukauden työpanoksella.

Jos kuvitellaan tila, joka keskittyy pelkästään viljan viljelyyn on tilanne varmaan se, että maataloustyö keskittyy syksyyn ja kevääseen ja muuna aikana ollaan maatalouden ulkopuolisissa töissä. (Ei siis jouten!) Karjatalous on ympärivuotista ja myös metsätaloudessa työt jakaantuvat tasaisemmin. Myös monien ei-viljakasvien viljelyssä töistä tehdään melkein koko sulan maan aika.

Monialayrittäjyys on tosiaan tullut vuosikymmenten myötä yhä tavallisemmaksi viljelijöiden keskuudessa tai sitten toinen vaihtoehto on ollut kasvattaa tilakokoa valtavasti. Esimerkiksi äitini isän pientila lakkasi elättämästä riittävästi jo 50-luvulla päätellen siitä, että jo silloin rinnalle tuli maansiirtoyrittäjyys ja myöhemmin talonrakennus. Eikä firman perinyttä seuraavaa sukupolveakaan voi varakkaaksi kehua...

Muut ovatkin tässä ketjussa jo kirjoittaneet siitä, että jos kadehtii maatilan perinyttä niin yhtä hyvin voi kadehtia ketä tahansa PK-yrityksen perinyttä.

Ja kumma tosiaan sekin miksi maatilojen määrä jatkuvasti vähenee eli toisin sanoen harvat haluavat jatkaa vanhempiensa työtä vaikka se näköjään on niin helppoa ja tuottoisaa...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat