VETY, puhdasta ja tehokasta?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli onnistuuko nykyisin tai lähitulevaisuudessa valmistaa vetyä edullisesti ja joko on kehitetty tehokkaita moottoreita vedylle? Esim. hävittäjälentokoneen vedyllä toimiva suihkumoottori? Eikös vedyssä ollut enemmän energiaa kilossa kuin bensiinissä? Miten on lentokonebensiinin suhteen? Olisi kiva valmistaa ja lentää sellaista hupilentokonetta

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Vedyn luonne on edelleen se, että se on vain energian varastointimuoto, ei niinkään energianlähde. Vedyn erottaminen vedestä vaatii energiaa eikä hyötysuhde anna vielä periksi laajamittaiselle tuotannolle. Myös vedyn varastointi on hankalaa pienen molekyylikoon takia.

Lentokoneista en tiedä mutta polttokennon ja bensamoottorin hybridit ovat autoteollisuudessa nosteessa. Jakeluverkoston puuttuminen on tämän päivän ongelma.

Vierailija

Kirjoita hakuun vety, niin voit lukea sen suuren määrän perusteluja, miksi se kannattaa unohtaa. Se on räjähtävä kaasu.

Vierailija
tietää
Kirjoita hakuun vety, niin voit lukea sen suuren määrän perusteluja, miksi se kannattaa unohtaa. Se on räjähtävä kaasu.

Vety ei ole räjähtävää kaasua.

Vety-happiseos on räjähtävää kaasua.

Vedyn ongelmat ovat sen saatavuus sekä sen vaikea varastointi. Kun polttonesteillä tankki painaa muutaman prosentin sisällöstä niin vedyllä suhde on toisin päin.

Vierailija

Vety
Se palaa joskus hallitsemattomasti.
Se on hyvin harvaa ja kevyttä kaasua, joka ei pysy edes teräspullossa.
Sen tuottaminen on epätaloudellista.
Sitä ei voi polttaa perinteisillä välineillä ja erikoisvälineet ovat kalliita, jos niitä yleensä saa mistään.
Sillä on arvaamattan maine.
Sen voi polttoaineena korvata usein lähes millä tahansa palavalla aineella, ilman suuria haittoja.
Sillä on erikoiskäyttönsä tekniikassa ja kemiassa.

Vierailija
Kookamintti
Eli onnistuuko nykyisin tai lähitulevaisuudessa valmistaa vetyä edullisesti ja joko on kehitetty tehokkaita moottoreita vedylle? Esim. hävittäjälentokoneen vedyllä toimiva suihkumoottori? Eikös vedyssä ollut enemmän energiaa kilossa kuin bensiinissä? Miten on lentokonebensiinin suhteen? Olisi kiva valmistaa ja lentää sellaista hupilentokonetta :lol:

Edullisin tapa taitaa olla se, että tuottaa vetyä uusiutuvien, vesi-, tuuli- tai aurinkovoiman ylituotannolla. Siitä on ollu aikaisemmin juttua mm Utsira-projektin yhteydessä: http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 010#134010

Moottoreista en nyt tiedä. Suomessa on tehty vetyauto, jossa on sähkömoottori (Jyväskylän ammattioppilaitos, myös tuottaa vedyn siihen uusiutuvilla). Maailmalla on jopa vetyautoja, 'omatekosia', jotka käyttää polttoaineena vettä.

Vedyn energiasisällöstä tilavuus- ja painoyksikköä kohti toiset osaavat varmasti kertoa jotain. Laitan tänne kunhan löydän tiedot, jos ei muut laita.

Vierailija

Tiäremies kirjoitti:

Älkää valittako varastoinnin ongelmista, ne on kyllä siihen mennessä ratkaisu kun se vetytalous tulee. Luulisi jos on tekniikka ihmisiä tietävän että kehtittävät kokoajan asioita.

Tässä olisi yksi ehdotus varastoinnin kannalta: Tehdään vedystä metaania vain lisäämällä siihen yksi hiiliatomi. Metaanissa on hiiltä vain yksi atomi neljää vetyatomia kohti, CH4. Metaani on huomattavasti paremmin hallittavaa ja helpommin varastoitavaa kuin puhdas vety, eikä tuo 1/4 hiiltä niin kauheasti lisää CO2-kuormaa. Päinvastoin pienentää bensiiniin verrattuna.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Kookamintti
Eli onnistuuko nykyisin tai lähitulevaisuudessa valmistaa vetyä edullisesti ja joko on kehitetty tehokkaita moottoreita vedylle? Esim. hävittäjälentokoneen vedyllä toimiva suihkumoottori? Eikös vedyssä ollut enemmän energiaa kilossa kuin bensiinissä? Miten on lentokonebensiinin suhteen? Olisi kiva valmistaa ja lentää sellaista hupilentokonetta



Edullisin tapa taitaa olla se, että tuottaa vetyä uusiutuvien, vesi-, tuuli- tai aurinkovoiman ylituotannolla. Siitä on ollu aikaisemmin juttua mm Utsira-projektin yhteydessä: http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 010#134010

Moottoreista en nyt tiedä. Suomessa on tehty vetyauto, jossa on sähkömoottori (Jyväskylän ammattioppilaitos, myös tuottaa vedyn siihen uusiutuvilla). Maailmalla on jopa vetyautoja, 'omatekosia', jotka käyttää polttoaineena vettä.

Vedyn energiasisällöstä tilavuus- ja painoyksikköä kohti toiset osaavat varmasti kertoa jotain. Laitan tänne kunhan löydän tiedot, jos ei muut laita.





Edullisin tapa

Joo.

Edullisin tapa on tuottaa sitä ydinvoimalla suoraan ilman sähkömuunnosta. Ehkäpä bakteereilla vielä päästään joskus samaan...

Tässä poloiselle tietoa

storage type energy density recovery efficiency
by mass by volume peak practical
MJ/kg MJ/L % %
mass-energy equivalence 89,876,000,000
protons in the Large Hadron Collider(Note: = relativistic energy / invariant mass => nonsense in fact) 6.7 ×1014
binding energy of helium nucleus 675,000,000 8.57x1024
nuclear fusion 300,000,000
nuclear fission (of U-235) 90,000,000 1,700,000,000 30% 50%
liquid hydrogen 120 8
compressed gaseous hydrogen at 700 bar [1] 120 4.7
hydrogen 120 0.01079
beryllium (toxic) (burned in air) 67.6 125.1
lithium borohydride (burned in air) 65.2 43.4
boron [2] (burned in air) 58.9 137.8
compressed natural gas at 200 bar 53.6 [3] 10
gasoline [4] 46.9 34.6
diesel fuel / residential heating oil [5] 45.8 38.7
polyethylene plastic 46.3[6] 42.6
polypropylene plastic 46.3[7] 41.7
gasohol (10% ethanol 90% gasoline) 43.54 28.06
lithium (burned in air) 43.1 23.0
Jet A aviation fuel [8] 42.8 33
biodiesel oil (vegetable oil) 42.20 30.53
crude oil (according to the definition of ton of oil equivalent) 41.87 37 [9]
polystyrene plastic 41.4[10] 43.5
body fat metabolism 38 35 22-26%[11]
LPG 34.39 22.16
specific orbital energy of Low Earth orbit 33 (approx.) n/a
graphite (burned in air) 32.7 72.9
anthracite coal 32.5 72.4 36%
silicon (burned in air)[12] 32.2 75.1
aluminum (burned in air) 31.0 83.8
ethanol 26.8 21.2
polyester plastic 26.0[13] 35.6
magnesium (burned in air) 24.7 43.0
bituminous coal [14] 24 20
PET pop bottle plastic ?23.5 impure ?
methanol 19.7 15.6
hydrazine (toxic) combusted to N2+H2O 19.5 19.3
liquid ammonia (combusted to N2+H2O) 18.6 11.5
PVC plastic (improper combustion toxic) 18.0[15] 25.2
sugars, carbohydrates & proteins metabolism 17 26.2(dextrose) 22-26% [16]
lignite coal 14-19
calcium (burned in air) 15.9 24.6
dry cowdung and cameldung 15.5 [17]
wood 6–17[18] 1.8–3.2
liquid hydrogen + oxygen (as oxidizer) (1:8 (w/w), 14.1:7.0 (v/v)) 13.333 5.7
sodium (burned to wet sodium hydroxide) 13.3 12.8
nitromethane 11.3 12.9
household waste 8-11[19][20]
sodium (burned to dry sodium oxide) 9.1 8.8
iron (burned to iron(III) oxide) 7.4 57.9
ammonal (Al+NH4NO3 oxidizer) 6.9 12.7
zinc (burned in air) 5.3 38.0
Teflon plastic (combustion toxic, but flame retardant) 5.1 11.2
iron (burned to iron(II) oxide) 4.9 38.2
TNT 4.184
Copper Thermite (Al + CuO as oxidizer) 4.13 20.9
Thermite (powder Al + Fe2O3 as oxidizer) 4.00 [21] 18.4
ANFO 3.88
hydrazine(toxic) decomposition (as monopropellant) 1.6 1.6
ammonium nitrate decomposition (as monopropellant) 1.4 2.5
liquid nitrogen 0.77[1]
lithium ion battery 0.54–0.72 0.9–1.9 95%[22]
sodium-sulfur battery ? ? ? 85%[23]
Zn-air batteries 0.40 to 0.72 ? ? ?
flywheel 0.5 ? ? ?
melting ice 0.335 0.335
hydrogen peroxide decomposition (as monopropellant) 0.33 0.46
compressed air at 20 bar (near compression limit) 0.27 ? ?
NiMH Battery 0.22[24] 0.36 ? 60% [25]
NiCd Battery ? ? ? 80% [26]
lead acid battery 0.09–0.11[27] 0.14–0.17 ? 75-85%[28]
commercial lead acid battery pack 0.072-0.079[29] ? ? ?
vanadium redox battery ? ? ? ?
ultracapacitor 0.0206 [30] ? ? ?
supercapacitor 0.01 ? 98.5% 90%[31]
capacitor 0.002 [32] ? ? ?
water at 100 m dam height 0.001 0.001 ? 85-90%[33]
spring power (clock spring), torsion spring 0.0003
[34]
0.0006 ? ?
Vierailija
A. Ankka
Myös vedyn varastointi on hankalaa pienen molekyylikoon takia.

hajautetussa (paikallisessa pien-)tuotannossa siirto- ja varastointitappiot jää pieneksi, samoin turvallisuusriskit pienenee oleellisesti.

Vierailija
Kookamintti
Eli onnistuuko nykyisin tai lähitulevaisuudessa valmistaa vetyä edullisesti ja joko on kehitetty tehokkaita moottoreita vedylle? Esim. hävittäjälentokoneen vedyllä toimiva suihkumoottori? Eikös vedyssä ollut enemmän energiaa kilossa kuin bensiinissä? Miten on lentokonebensiinin suhteen? Olisi kiva valmistaa ja lentää sellaista hupilentokonetta

Valmistaminen ei onnistu edullisesti nyt eikä lähitulevaisuudessa. Tehokkaimmat vetymoottorit ovat avaruusraketeissa. polttokennot ovat aika hyviä, mutta ne tuottavat sähköä ja sillä sitten käytetään sähkömoottoria. Joten vety on siinä lähinnä energian kuljetukseen käytetty aine.
Vedyssä on todellakin runsaasti energiaa kiloa kohti. Ongelmaksi muodostuukin vedyn keveys ts. vety vaatii bensiiniin nähden paljon isommat ja raskaammat polttoainetankit. Lentokonebensiinin(kerosiiniin) suhteen vety ei anna mitään muita etuja kuin co2 päästöjen vähenemisen. Mutta lisää moninkertaisesti onnettomuusriskiä.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
A. Ankka
Myös vedyn varastointi on hankalaa pienen molekyylikoon takia.



hajautetussa (paikallisessa pien-)tuotannossa siirto- ja varastointitappiot jää pieneksi, samoin turvallisuusriskit pienenee oleellisesti.

Eikö varastointitappio tule isoksi, kun säiliöt ovat keskimäärin pienempiä ja niiden tilavuus suhteessa pinta-alaan on myös pienempi, jolloin vetyä pääsee diffuntoitumaan nopeammin ulos?

Parempi sitouttaa vety hiilivetyihin tai nesteyttää se säilytyksen ajaksi, mutta nesteytys on suhteettoman suuri toimenpide pienlaitoksille ja muihin yhdisteisiin sitouttaminen ei onnistu hyvällä hyötysuhteella pienissä yksiköissä.

Vierailija

KOKO idea vetytaloudessa, siis vedyssä energian VARASTONA
tai SIIRTÄJÄNÄ on, että se on tehty ilman hiilivetyjen käyttöä, esim.
atomivoimalla tai aurinko / tuuli /aaltovoimalla.

Vedyssä on PAINOYKSIKKÖÄ kohden energiaa kolme kertaa niin paljon
kuin esimerkiksi metaanissa, CH4. Ongelma KULKUVÄLINEISSÄ
on nestytetynkin vedyn vähäinen tiheys, kuutiometri nestevetyä pai-
naa vain n.70 kg, hiilivetyä, kuten bensiiniä tms. 800- 900 kg.

SIMPLE AS HOLE !

Vierailija
Veikko
Vastaaja_s24fi
A. Ankka
Myös vedyn varastointi on hankalaa pienen molekyylikoon takia.



hajautetussa (paikallisessa pien-)tuotannossa siirto- ja varastointitappiot jää pieneksi, samoin turvallisuusriskit pienenee oleellisesti.



Eikö varastointitappio tule isoksi, kun säiliöt ovat keskimäärin pienempiä ja niiden tilavuus suhteessa pinta-alaan on myös pienempi, jolloin vetyä pääsee diffuntoitumaan nopeammin ulos?

Parempi sitouttaa vety hiilivetyihin tai nesteyttää se säilytyksen ajaksi, mutta nesteytys on suhteettoman suuri toimenpide pienlaitoksille ja muihin yhdisteisiin sitouttaminen ei onnistu hyvällä hyötysuhteella pienissä yksiköissä.

Pieni varasto, pieni läpikulkuaika. Ylituotannolla vetyä tuotettaessa ei hyötysuhde ole kaikkein tärkein tekijä, kun energialähde - tuuli, aurinko, vesi - on liki ilmainen ja loppumaton.

Vierailija
tietää
Vety
Se palaa joskus hallitsemattomasti.
Se on hyvin harvaa ja kevyttä kaasua, joka ei pysy edes teräspullossa.
Sen tuottaminen on epätaloudellista.
Sitä ei voi polttaa perinteisillä välineillä ja erikoisvälineet ovat kalliita, jos niitä yleensä saa mistään.
Sillä on arvaamattan maine.
Sen voi polttoaineena korvata usein lähes millä tahansa palavalla aineella, ilman suuria haittoja.
Sillä on erikoiskäyttönsä tekniikassa ja kemiassa.

Vety sisältää kinkkua ja kananmunaa ympärillä kääritty lettu, anaskin jos menee Lappennrannan torilta kysymään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat