Musiikki?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitä musiikki oikein on? Jos ajatellaan nyt tieteellisesti. Mikä tekee musiikista esim: kauniin, surullisen, iloisen jne. Miksi se kuulostaa niin hyvältä. En tiedä teistä muista, mutta musiikki on tärkeä osa elämääni.

Mielipiteitä? Itse en ainakaan keksi minkäänlaisia vastauksia noihin kysymyksiin.

Sivut

Kommentit (148)

Vierailija
WhiteFlame
Mitä musiikki oikein on? Jos ajatellaan nyt tieteellisesti. Mikä tekee musiikista esim: kauniin, surullisen, iloisen jne. Miksi se kuulostaa niin hyvältä. En tiedä teistä muista, mutta musiikki on tärkeä osa elämääni.

Mielipiteitä? Itse en ainakaan keksi minkäänlaisia vastauksia noihin kysymyksiin.


Välitämme runsaasti informaatiota puheemme tempolla, korkeudella, painotuksella ym. vaikka emme välillä tule ajatelleeksi sitä. Mandariinikiinassa ja monissa muissa kielissä näillä seikoilla on paljon merkitystä myös ymmärrettävyyden kannalta. Musiikki lähti varmaankin kehittymään laulamisen kautta kun nuo ominaisuudet puheessa nousivat itseisarvoon mieltymystemme vuoksi. Ilmiötä voisi verrata hymiöiden käyttöön.

Vierailija

Musiikki (kreik. μουσική, mūsikē) eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Mūsikē tekhnē tarkoitti antiikin Kreikassa 'muusain taidetta' eli säveltaiteen ohella myös runoutta ja tanssia.

Nykyään musiikki voidaan käsittää sarjaksi tietynkorkuisia ääniä (melodia) tai säännöllisiä rytmejä, jotka on järjestelty kuuloaistiamme miellyttävällä tavalla. Miellyttävyys perustuu paljolti kuulijan omiin mieltymyksiin ja arvomaailmaan, jotka muokkautuvat kulttuurin ja ajan myötä, sekä säveliin, jotka tuottavat aistimellista mielihyvää.......

http://fi.wikipedia.org/wiki/Musiikki

Vierailija

Joskus Myyttienmurtajissa oli, että vaikuttaako musiikki kasvien kasvamiseen. Ja se itseasiassa vaikutti. En muista varmasti, mutta klassisen musiikin kasvit kasvoivat nopeiten ja metallimusiikin kasvit kasvoivat hitaiten (nyyh).

Saattoi sitten olla, että ruukuissa tai joissain muissa sellaisissa oli jotain, mitä muissa kasvihuoneissa ei ollut, mutta olosuhteista yritettiin kuitenkin saada mahdollisimman samanlaiset.

Vierailija

WhiteFlame kirjoitti:

Joskus Myyttienmurtajissa oli, että vaikuttaako musiikki kasvien kasvamiseen. Ja se itseasiassa vaikutti. En muista varmasti, mutta klassisen musiikin kasvit kasvoivat nopeiten ja metallimusiikin kasvit kasvoivat hitaiten (nyyh).

Jos nyt musiikki ylipäätään vaikuttaa kasvien kasvamiseen, niin kaiken järjen mukaan silloin miellyttävä musiikki vaikuttaa positiivisemmin kuin epämiellyttävä jumputus. Kuuntele joskus Classic Radiota ja nauti.

Vierailija
WhiteFlame
Joskus Myyttienmurtajissa oli, että vaikuttaako musiikki kasvien kasvamiseen. Ja se itseasiassa vaikutti. En muista varmasti, mutta klassisen musiikin kasvit kasvoivat nopeiten ja metallimusiikin kasvit kasvoivat hitaiten (nyyh).

Saattoi sitten olla, että ruukuissa tai joissain muissa sellaisissa oli jotain, mitä muissa kasvihuoneissa ei ollut, mutta olosuhteista yritettiin kuitenkin saada mahdollisimman samanlaiset.

kertoiko tutkimus, miten kasvit kasvoivat, jos niille soitettiin Jope Ruonansuuta?

Toope
Seuraa 
Viestejä23135
Liittynyt23.7.2006
Ayla

Nykyään musiikki voidaan käsittää sarjaksi tietynkorkuisia ääniä (melodia) tai säännöllisiä rytmejä, jotka on järjestelty kuuloaistiamme miellyttävällä tavalla. Miellyttävyys perustuu paljolti kuulijan omiin mieltymyksiin ja arvomaailmaan, jotka muokkautuvat kulttuurin ja ajan myötä, sekä säveliin, jotka tuottavat aistimellista mielihyvää.......



Empiristi
Välitämme runsaasti informaatiota puheemme tempolla, korkeudella, painotuksella ym. vaikka emme välillä tule ajatelleeksi sitä.

Musiikki on varmasti kaikkea tätä. Mutta on se jotakin muutakin.

Musiikki ei välttämättä ole kuuntelijaa miellyttävää, tunteita herättävää toki. 1900-luvun alun klassiset muusikot, -50-luvun jazzmuusikot tai 60-luvun rock-muusikot eivät miellyttäneet kuulijakunnan enemmistöä, aluksi ainakaan. Musiikki on muiden taiteiden lajien muuttuva. Vanha sukupolvi ei koskaan ymmärrä nuorten musiikkia (tai muuta kulttuuria). Toki on ihmisiä (joihin itsenikin luen), jotka pitäytyvät mieluummin vanhassa hyväksi koetussa musiikissa, uusi musiikki herättää lähinnä ahdistusta ja kammotusta.

Musiikki sinällään kuitenkin tuntuu hyvinkin luonnolliselta viestimistavalta. Ihmisen kuuloaisti on hyvin, jopa yllättävän hyvin, kehittynyt. Ihminen ei ehkä kuule yhtä tarkasti kuin monet petoeläimet, mutta varmasti paljon yksityiskohtaisemmin. Mitä muuta kuin kommunikaatiota varten tämän kaltainen kyky olisi kehittynyt? Ihmiselle on kehittynyt kyky ymmärtää puheen lisäksi puheen sävyjä, rytmejä, sävelkulkuja, painotuksia jne., tästä on aika pieni askel musiikkiin. Periaatteessa musiikki on vain yksi ilmaisukeino, jolla ihmisten perustarpeita, tai sekundäärisiä tarpeita ilmaistaan.

Musiikki lopulta vain on yksi viestimiskeino ihmisten välillä. Biologia luo tarpeet, inhimillisyys luo keinot tarpeen saavuttamiseen. Lopulta ihminen on kuitenkin pitkälti kone, joka toteuttaa biologisia taipumuksiaan vallitsevan yhteiskunnan mukaan. Musiikin houkutus liittyy siis pitkälti seksuaalisuuteen. ...Freudilaista ehkä, mutta...

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija
WhiteFlame
Joskus Myyttienmurtajissa oli, että vaikuttaako musiikki kasvien kasvamiseen. Ja se itseasiassa vaikutti. En muista varmasti, mutta klassisen musiikin kasvit kasvoivat nopeiten ja metallimusiikin kasvit kasvoivat hitaiten (nyyh).

Saattoi sitten olla, että ruukuissa tai joissain muissa sellaisissa oli jotain, mitä muissa kasvihuoneissa ei ollut, mutta olosuhteista yritettiin kuitenkin saada mahdollisimman samanlaiset.

Itseasiassa tuo ohjelma tuli juuri äsken kolmoselta. Siinä siis heville altistetut herneet kasvoivat PARHAITEN. Ilman mitään musiikkia/puhetta kasvaneet kasvoivat huonoiten. En kyllä millään usko, että äänillä oikeasti oli vaikutusta kasvuun.

Vierailija
WhiteFlame
Mitä musiikki oikein on? Jos ajatellaan nyt tieteellisesti. Mikä tekee musiikista esim: kauniin, surullisen, iloisen jne. Miksi se kuulostaa niin hyvältä. En tiedä teistä muista, mutta musiikki on tärkeä osa elämääni.

Mielipiteitä? Itse en ainakaan keksi minkäänlaisia vastauksia noihin kysymyksiin.




Musiikki on matemaattisesti kontrolloitua melua. Siinä on siis häly organisoitu tietyllä tavalla. Aivomme toimivat ja laskevat asioita koko ajan; jokainen askelkin aiheuttaa valtavan paineen limbisellä tasolla. Musiikki tutkimusten mukaan aiheuttaa nimen omaan aktiivisuutta samalla syvällä aivojen täysin tiedostamattomalla osalla. Ilmeisesti sen järjetelmällisyys aktivoi aivoja ja tuntuu siksi tiedostavassa mielessämme selittämättömän kiehtovalta.

Myös eläimet reagoivat musiikkiin. Tämä monien tuntema asia on myös tutkimuksellisesti vahvistettu. Lehmien on kerrottu pitävän mollisointuisesta paimenten laulusta niin historiallisessa USA:ssa (missäs country-musiikki syntyikään), kuin Suomessakin. Itse olen tavannut kissan joka piti yli kaiken Brahmsista ja koiran joka alkoi ulvomaan onnellisen haikean näköisenä kuullessaan bluesia.

WhiteFlame
En muista varmasti, mutta klassisen musiikin kasvit kasvoivat nopeiten ja metallimusiikin kasvit kasvoivat hitaiten (nyyh).

Mutta tämähän pätee myös ihmisiin! Nelikymppiset metallimiehet yrittävät yleensä olla epätoivoisesti oikeaa ikäänsä nuorempia.

Vierailija
Mutta tämähän pätee myös ihmisiin! Nelikymppiset metallimiehet yrittävät yleensä olla epätoivoisesti oikeaa ikäänsä nuorempia
Niinpä tuo tosiaan onkin

Vierailija

Konemusiikin saralla tehtiin 90-luvulla tutkimusta musiikin vaikutuksesta aivoihin. Tiettyjen sointujen esiintyminen melodioissa aiheutti koehenkilöissä mielihyvän tunteita. Onko jollain tarkempaa tietoa vastaavanlaisista tutkimuksista?

Itseäni konemusiikissa kiehtoo rajaton äänimaailma. Kun tietokoneella ruvettiin tuottamaan ääntä, sillä pyrittiin aluksi vain matkimaan pianoa ja muita kosketinsoittimia. Nykyään tietokonneella saa tuotettua kaikki kuultavat äänitaajuudet ja tämä tekeekin koneesta ylivoimaisen muihin soittimiin nähden. Esimerkiksi pianon äänitajuusalue on varsin suppea.

Vierailija
Empiristi
Välitämme runsaasti informaatiota puheemme tempolla, korkeudella, painotuksella ym. vaikka emme välillä tule ajatelleeksi sitä. Mandariinikiinassa ja monissa muissa kielissä näillä seikoilla on paljon merkitystä myös ymmärrettävyyden kannalta. Musiikki lähti varmaankin kehittymään laulamisen kautta kun nuo ominaisuudet puheessa nousivat itseisarvoon mieltymystemme vuoksi. Ilmiötä voisi verrata hymiöiden käyttöön.

Itse ainakin erottelisin musiikin kahteen osaan, rytmiin ja melodiaan. Väitän, että sillä miten miellämme eri nuottien suhteet on suuri yhteys siihen miten reagoimme samoihin äänen taajuden vaihteluihin puheessa. Kykymme erotella ääniä kun on kehittynyt kommunikoinnin tarpeisiin on luonnollista että samat taajuuden vaihtelut herättävät meissä samanlaisia tunteita tuli ne sitten musiikista tai puheesta. Tämä selittää osallaan musiikin viehätysvoiman.

Toinen asia on sitten rytmi. Tämä on ehkä vähän vaikeampi selittää kuin kiinnostus melidoihin. Rytmi tuntuu olevan voimakkaasti kytköksissä kehomme liikeistä vastaaviin aivojen osiin. Tämä ilmenee siinä että kuulessamme musiikkia jossa on voimakas rytmi, tulee yleensä halu myös liikkua sen tahtiin (eli tanssia). Varsinkin jos etanoli pohjaiset aineet ovat saaneet meidät unohtamaan länsimaisen kulttuurin sanelemat estot.

Kun katsoo vaikkapa Afrikan heimojen uskonnollisia riittejä joissa musiikilla on valtava osa, ei voi olla vakuuttumatta siitä että viehätyksemme rytmiin on kehittynyt juuri tähän tarkoitukseen.

Asiasta kolmanteen, onko muuten sulla Whiteflame kenties jotain tekemistä White Flame yhtyeen kanssa? Hienon piisin olette tehneet. Ei muuta kun levyä ulos.

Vierailija

Guerilla kirjoitti:

Itseäni konemusiikissa kiehtoo rajaton äänimaailma. Kun tietokoneella ruvettiin tuottamaan ääntä, sillä pyrittiin aluksi vain matkimaan pianoa ja muita kosketinsoittimia. Nykyään tietokonneella saa tuotettua kaikki kuultavat äänitaajuudet ja tämä tekeekin koneesta ylivoimaisen muihin soittimiin nähden.

Kyllä oikean musiikin pitäisi sisältää muutakin kuin bassorummun jumputusta. Siksi en tuosta konemusiikista pidä. Oikein huvittaa, kun jossain tulee vastaan vanhahko henkilöauto ja ratin takana nuorehko mies. Se jumputus kuulostaa siltä, kuin moottorissa joku osa hakkaisi toista vasten. Siinä on helppo havaita myös Doppler-ilmiö. Auton lähestyessä jumputus kuulostaa korkeammalta kuin sen loitotessa. Äänen taajuus muuttuu siinä, kun auto on juuri kohdalla.

Onestone kirjoitti:

Toinen asia on sitten rytmi. Tämä on ehkä vähän vaikeampi selittää kuin kiinnostus melidoihin. Rytmi tuntuu olevan voimakkaasti kytköksissä kehomme liikeistä vastaaviin aivojen osiin. Tämä ilmenee siinä että kuulessamme musiikkia jossa on voimakas rytmi, tulee yleensä halu myös liikkua sen tahtiin (eli tanssia). Varsinkin jos etanoli pohjaiset aineet ovat saaneet meidät unohtamaan länsimaisen kulttuurin sanelemat estot.



Eipä tule minulle tuota liikkumistarvetta, vaikka rytmin ymmärränkin. Osaan kuunnella musiikkia suht liikkumatta oli rytmi tai ei. Kyllä se rytmi siellä on, vaikkei itse liikkuisikaan.

Sen sijaan melodian kohdalla käy niin, että jos taustalla soi kaunis melodia, niin minuun iskee laulu- tai vihellysvietti. Eniten etanolin vaikutuksen alaisena.

Guerillalle vielä:

Esimerkiksi pianon äänitajuusalue on varsin suppea.

Pianossa on 7 ja 1/4 oktaavia. Ei se niin suppea ole. Jo neljän oktaavin kosketinsoittimella voi soittaa melodian kuin melodian + soinnut.

Vierailija
Ertsu

Kyllä oikean musiikin pitäisi sisältää muutakin kuin bassorummun jumputusta. Siksi en tuosta konemusiikista pidä. Oikein huvittaa, kun jossain tulee vastaan vanhahko henkilöauto ja ratin takana nuorehko mies. Se jumputus kuulostaa siltä, kuin moottorissa joku osa hakkaisi toista vasten. Siinä on helppo havaita myös Doppler-ilmiö. Auton lähestyessä jumputus kuulostaa korkeammalta kuin sen loitotessa. Äänen taajuus muuttuu siinä, kun auto on juuri kohdalla.

Miten niin konemusiikki on vain bassorummun jumputusta? Juurihan tuossa todettiin, että tietokoneella saadaan käyttöön koko äänialue.

Jos noin rankasti aletaan (taas) yleistämään, niin metallimusiikki on vain kitaran rimputusta ja klassinen pelkkää viulun vingutusta. :|

Yrittäkää hyvät ihmiset päästä noista genrepinttymistä eroon, ja KUUNNELKAA sitä musiikkia. Ehkä sitten huomaatte, että konemusiikissa on paljon muutakin kuin se auton ulkopuolelle kuuluva basson jytke.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat