Sivut

Kommentit (99)

Keijona
Seuraa 
Viestejä15444

Lainaus:
Indoeurooppalaiset kielet muistuttavat joltain osin paljon kirjoitettua kantasuomea (esim. teri> tri, tre) , josta jätettiin vokaaleja pois, mutta ne lausuttiin. Nykyhebreassakaan ei kirjoiteta vokaaleja.

Have , friisien  hääbe  etc. on  ehkä samaa kantaa kuin haave , Ai haave- I have. Kielitoimisto tosin selittää haave- sanan näin:  "poikkeuksellisella suomen kielen erilliskehityksen aikaisella m > v muutoksella sanasta haame, joka on johdos murteellisesta sanasta haama ’varjo, hämy", mikä on epäuskottava selitys.

Jännä pointti , vaikuttaahan kieli paljon  kansan identettiitteetiin ja myös kaytökseen.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keijona
Seuraa 
Viestejä15444

Suomalaisten virheellinen  historian käsitys  on tosiaan  saattanut  myös motivoida   niin voimakkaasti tulevaisuuteen kiiruhtamaan   ja paremmasta  haaveiluun.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

Keijona kirjoitti:
Tälläinen huomio,  sanaleikki  mytologioiden  ja filosofioiden välillä.

Runokokoelma kalevalassa kerrotaan  samposta, eräänlaisena runsaudensarvesta joka tuo pohjolaan kaikenlaista hyväskää,  niin Hindumytologiassa taas  Shiva shampo on mantra  jatkuvalle hyvyyden tietoisuudelle,  Shivalle.  Kalevalassa Sampon katsotaan tuovan pelkästään hyvää ja vaurautta, niin Hindumytologiassa kuvataan myös kolikon toista puolta, Samalla kun Shiva meditoimalla ja miettimällä  luo uutta tietoa, samalla  hän myös tuhoaa vanhaa, siis harhaa.

http://www.speakingtree.in/allslides/lord-shiva-the-destroyer-of-illusions 

Mantra = "nähdyn kaltatainen, ajatellun kaltainen", samaa indoeurooppalaista juurta kuin liettuan mąstyti = ajatella (syvällisesti) ja minti = muistaa. Se on kantairania tai vasarakirveskieltä.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/suomen-balttilaisia-vesistonnimia-imatra-keitele-simpele-inkere-kymi-vanaja-saimaa-paijanne-jne

Lithuanian: miñti (mẽna, mìnė) = muistaa, muistella, palauttaa mieleen, aavistaa, muistuttaa, neuvoaEtymology: (1. pers. menù, miniaũ) 2. = 'gedenken = , sich erinnern = muistella, erwähnen, raten = neuvoa, (Rätsel) aufgeben = ratkaista arvoitus, ongelma',
Intens. mąstýti (mąsto, mąstė) 'nachdenken = pohtia, nachsinnen = käsitellä mielessään, überlegen = pohkia, ajatella, grübeln = mietiskellä',
mįslė, mąslė 'Rätsel = arvoitus', daneben auch mįslìs,
mintìs 'Gedanke = ajatus, Einfall = päähänpisto, Idee = idea' (ostlit. auch 'Rätsel' = arvoitus), davon Neol., durch Jaunius eingeführt,
mintýti (mintija, -ijo) '(logisch, philosophisch) denken = ajatella (loogisesti filosofisesti)',

...

Ai. (muinaisintia) emánati 'erwähnt = mainita' (Partic. Praet. Pass. emnetaī),
manyáti 'ist eifrig, anhänglich, beherzigt, gedenkt',
mányate, manute´ 'meint, denkt, hält für etwas, erkennt, versteht',
av. mainyete dass.,
ai. mánasī, av. manahī 'Sinn = aisti',
ai. matíī 'Andacht = hartaus(tilaisuus, -kirja), Absicht = aokomus, tarkoitus, Wunsch = toive, Verlangen = kaipaus, Sinn',
av. ar maitiī 'rechtes, angemessenes Denken = oikea, sopiva, käypä ajattelu', taromaitiī 'widerstrebendes Denken = edistyksellinen ajattelu, Widersetzlichkeit, Auflehnung, Trotz = uhma',
ai. mántraī '(heiliges) Wort = (pyhä) sana, (Aus)spruch = hoku, Zauberspruch = taikasana',
av. mątraī dass. und 'Gedanke = ajatus, Bedenken = ajattelu, puhdinta, Nachdenken = em.',
ai. mántrinī 'verständig = ymmärtävä(inen), klug = viisas, Zaübersprüche kennend = taikasanat tunteva, Beschwörer = manaaja, loitsija, Besprecher = keskutelija, puhuttelija', múniī 'Begeisterter, Seher = näkijä',
toch. A mnu 'Denken'.

...
 

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

...jatkuu:

" (lit.)  atmintìs 'Erinnerung = muisto, Andenken = muisto, Gedächtnis' = muisti,

neῑ mỹnioj ne turiù 'ich habe es nicht einmal im Gedächtnis = ei ole tullut mieleenkään' (Kurschat),
išmintìs 'Weisheit = viisaus, Verstand = ymmärrys' [kirjaimellisesti "muistista"- eli mieleenpalauttaminen, T.]
minė'ti (mini, minė) (altes Praesens meni, Neubildung miniù, 3. Praes. mìni) und mit slav. Suffix minavóti 'gedenken, sich erinnern = muistella, (Gedächtnistag) feiern = viettää (muistopäivää), erwähnen = mainita, meinen = tarkoittaa' [mainita ehkä samaa perua, T.],
pamiñklas 'Denkmal = ajatustapa, Andenken = muisto, Denkzeichen = muistimerkki, muistomerkki'.

Lit. mẽnas 'Gedächtnis = muisti, Meisterschaft = työtaito, heute 'Kunst' = taide,

nebst Abltg., pamėnai 'Röte am Himmel etc.' = rusko (s.d.) [tarkoittaa alun perin "vaihtoa, yhteensotkemista, sekoitusta", T.].
mentė 'Überlegung etc.' = pohdinta, und
pamęsti 'überlegen, Rat erteilen' = harkita (s.s.v. mentė 1.). [Tästä tulee varsin mahdollisesti suomen miettiä muinaisliettuan kautta, viron mõtelda, tästä voi tulla myös pejoratiivin "mäntti".]

Lit. manýti (mano, manė) 'denken = ajatella, meinen = tarkoittaa, "meinata", glauben = uskoa, sich vorstellen = kuvitella',
įmanùs, -ìngas 'verständig = ymmärtäväinen, vernünftig = järkevä',

išmanùs, -ìngas und nu(o)manùs, -ìngas dass.

Lit. ìšmonė, -is 'Urteilsfähigkeit = arvostelukyky, Ausdenken = oivallus, Ersinnen = keksiminen, Erfinden = keksiminen, keksintö',
núomonė 'Meinung = merkitys, Äusserung = ilmaus, Dafürhalten = luulo',

į'monė 'Urteilsfähigkeit, Urteilskraft, geschäftliche Untemehmung = yritys',

prãmonė, -ia 'Erdichtung = tiivistetty, Ausgedachtes' = harkittu, heute noch als Übersetzungsentlehnung von russ. promyšlennost' = teollisuus

...
są'monė 'Bewusstsein' = tajunta, järki
nesą'monė 'Unsinn, Widersinn' = älytömyys, hölmöys,
hierher auch aũmonis 'unsinnig = mielipuoli, rasend = raivopää',

aumeniomis, aũmonėmis, -iomis 'ohne Bewusstsein = tauton',
aumeniuoti, aũmenioti 'betrübt sein = olla huolissaan, etwas bekriteln = moitiskella, saivarrella, an etw. herummäkeln = kaupustella' (zur Bed. cf. nusimiñti 'verzweifeln = olla epätoivoi/nen,-ssaan', s.s.v. aumuõ = tietoisuus, ymmärrys).
Lit. aũmonė 'Bewusstsein = tajunta, tietoisuus' ist Angleichung des mit slav. um´ urverw.
aumuõ 'Verstand = ymmärrys' an są´monė.

Auch atmõnyti 'rächen = kostaa, ahnden = rangaista' gehört, wie s. v. gezeigt, zu der hier behandelten Familie.

S. noch s. v. mandagùs, mañdras, mináu und vgl. weiter nemiñt (negierter Infin.) 'also darum', Gdbed. 'nicht zu erwähnen, nicht zu nennen, ich will nicht besonders bevorheben'.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

... latvia: Lett. minēt (-a, Praet. -ēja) 'erwähnen = kokea, gedenken = muistella',
mῑt 'erraten = erehtyä ', uzmῑt 'in Vorschlag bringen = ehdottaa' und = uzminēt 'erraten = erehtyä',
mῑkla, -e 'Rätsel = arvoitus',
manῑt 'bemerken = huomata, verspüren = jäljittää, empfinden = keksiä', visu mañtu 'mit voller Überzeugung = vakaumuksella/-sta' (s.s.v. mantà),
atmaņa 'Besinnung = mielle, Bewusstsein = tajunta',
samaņa 'Einsicht = näkemys, Verstand = ymmärrys, Scharfsinn = teräväpää, Aufmerksamkeit = huomaavaisuus',
pārmanῑt 'einsehen, bemerken, begreifen = huomata, käsittää', alett. (bei Glück) 'überschauen, prüfen'. "

Preuss. minisnan, menisnan, pominῑsnan 'Gedächtnis' = muisti, muisto,
auminius 'betrübt' = huolestunut, surullinen
(vgl. zur Bed. die p. genannten lit. aũmenioti, nusimiñti),
mēntimai 'wir lügen' = valehtelemme, epmēntimai 'wir belügen' = valehtelemme jokun syyksi

(cf. u. lat. mentῑri 'lügen = valehdella, teeskennellä' sowie lit. pramanýti 'ersinnen = oivaltaa, erfinden = keksiä, erdichten = keksiä omiaan').

Über nicht eindeutiges mant- in der balt. Namenbildung s.s.v. mantà = raato.Abg. m'néti 'nomīzein, dokeῑn', pom'néti 'mnémoneúein, mnãsqai, recordari, reminisci',
russ. mnit' meinen, für etw. halten', pomnit' 'sich erinnern = muistaa',
ačech. mnieti, heute mni´ti 'meinen, glauben, dünken, wähnen, beabsichtigen', pomnéti 'sich erinnern, gedenken = muistella',

Keijona kirjoitti:
Hindulaisuuden mytologisuudesta, siis siitä että se ei oikeastaan  ole uskonto, vaan  enemmänkin kuin tiede, koska muuttuu ja adaptoituu nykyhetkeen  koko ajan ymmärryksen muuttuessa kertoo myös käsitys  Shambosta, joka nykyaikana saattaa olla  härkänä Walesissa , härkä Nandi kun kuitenkin  on Shivan kulkuneuvo. 

Sampo liittyy myös Afrikkaan ja sen väitetään yhdistävän kaikkia vanhoja kulttuureja Afrikasta Kiinaan; Sambo  black god of northen Buddhism.  ja linkityy jopa monoteismin syntyyn ja juutalaisuuteen:   Black Buddha & The Israelite Buddhists.

Kirjoittaminen  on kohtalaisen  uusi  käytäntö tiedonvalitykseen, siksi kirjoittaminen saataa vääristää käsityksiä hyvin paljon, Siitäkin todistaa sana shambo, joka voidan kirjoittaa monin eri tavoin mutta kuulostaa kuitenkin samalta.https://en.wikipedia.org/wiki/Sambo


Sampo on melko erikoinen juttu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampo_(Kalevala)

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

Heimot kuitenkin rakentelivat maailmanmalleja, ja mm. muinaisten pressilaisten myöhäiskreikkalaisperäisen maailmankuvan mukaan avaruus oli ääretön ja ikuinen ja maapallo pyöri avaruudessa.
Tuollainen pyörivä taivaankansi, jossa Aurinko matkasi "aurinkovaunuilla" on kilpaileva selitys, joka sekin oli myös Preussissa tunnettu.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/suomen-sanat-preussin-etymologiseessa-sanakirjassa

Sawliskresil = auringonvaunut

Perustavallinen kansa uskoi Auringon kiertävän erityisissä vaunussa Maata, mutta korkeat preussilaiset salatieteessään tiesivät, että tosiasissa Maa pyöriin siellä avaruudessa. Preussilaiset eivät uskoneet maailmanoloppuun, eivätkä välttämättä "-alkuunkaan", vaan he uskoivat iukuiseen kaikenakattavaan kiertoon, kuten jotkin intialaisetkin opit. Ruokaa (landan) ja lantaakin (landa) tarkoitti sama sana, vain erisukuisena.

Sawliskresil (1423 m.) „jetzt Sonnenstuhl Kr. Heiligenbeil“ (Gerullis ON 153) vv. (Varm.), apvokietintas iš pr. *Saulīskrēslan, kurį sudaro: a) lytis (gen. sg.) pr. (varm.) *saulīs „saulės“ (žr. saule) su fleksiniu *-ī- (turbūt ne *-ĭ- < *-ī-) iš nekirčiuoto pr. *-ē- (plg. lie. sául-ės gen. sg.) ir b) pr. *krēslan „krėslas“ su kirčiuotu *-ē-. Taigi pr. varmiai XV a. pradžioj kirčiuotą fleksinį pr. *ē buvo išlaikę, o nekirčiuotą – išvertę į *ī (ar net į *ĭ); panašiai bus buvę I kat-mo šnektoje, tik čia tokios kilmės nekirčiuotas *ī (fleksinis) jau buvo aiškiai sutrumpėjęs, žr. s. v. ni.

Dėl sudurtinio žodžio (vv.) pr.varm. *Saulīskrēslan < *Saulēskrēslan plg., pvz., lie. Laukožemė „Laukžemė“ = laũko (gen. sg.) + žẽmė ir pan. (žr. Skardžius ŽD 406t.). Iš vv. pr. (varm.) *Saulīskrēslan < *Saulēskrēslan „Saulės krėslas“ matyti, kad prūsai (bent jau varmiai) sakė: vakare Saulė (kaip dievybė) ne „leidžiasi“, o „sėda (pailsėti į krėslą)“, plg. lie. dial. sáulė sė́da „saulė leidžiasi“; žr. dar Būga RR II 384.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Gootin ja muiden germaanikielten omistusta ilmaiseva haban/haben/have-verbi on balttilaina:

indoeurooppalaisessa kantakielessä ei ollut have-verbiä, vaan suomea muistuttava datiivia tai genetiiviä ja olla-verbiä käyttävä rakenne, latinaksi "mihi est", kreikaksi "moi esti", sanskritiksi "mama asti" jne.

Have-verbit ovat myöhempää, todennäköisesti käännöslainapohjaista kehitystä. Ei ole olemassa yhteistä sananjuurta, joka voitaisiin rekonstruoida indoeurooppalaisen kantakielen have-verbiksi. Eri haaroissa aina eri alkuperää.

-Germaanisissa kielissä *kap (engl. have)
-Latinassa *ghabh (habeo)
-Kreikassa *segh (ekho)
-Slaavilaisissa *em (puola: miec') (huom. venäjässä käytetään vieläkin mihi est -tyyppistä rakennetta, "u menja jest")

Kannattaa muistaa, että edellämainittu tokkuran kirjoitus on oletusta ja tähdellä merkityt sanat ovat ns. "rekonstruoitua", eli siis keksittyä kieltä merkityksineen. Latinan "mihi est" on ollut yksinkertaisesti finno-arjalainen mihin asti ja sanskritin asti on tarkoittanut samaa kuin arjalaisten puhumassa kantasuomessa. Originaali sanskrit oli kantasuomea, jota ei suinkaan puhuneet N1c- nykysuomalaisten esi- isät, vaan aryan- heimot  kuten jat/jät/juutti, van/vanai/vamsa/dan, kathi, simo, etc

"haban/haben/have-verbi " Kyllä omistamisen  halu on syvällä ihmisessä ja kielessä. Suomen halu, ruotsin ha ja englannin have, kun muistuttavat tosiaan nekin.


Tuo vaan ei ole omistaa, vaan tarttua/olla/pitää konkreettisesti kiinni.
https://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=kibti&s=0&g=2&r=10631062

" kibti (kim̃ba, ~o)

žuvis kimba - zivs kožas (ķeras) = kala iskee koukkuun. "

Ja germaaniassa koko konstruktio on laina.

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226

Tokkura: Mantra = "nähdyn kaltatainen, ajatellun kaltainen", samaa indoeurooppalaista juurta kuin liettuan mąstyti = ajatella (syvällisesti) ja minti = muistaa. Se on kantairania tai vasarakirveskieltä.

Tuo on täyttä soopaa. Mantra on samaa Rigveda-aikaista kantasuomea, mitä on esim. myös Imatra. Mantrassa varsinainen sana kirjoitettiin mant ja ra on pääte, mikä on jäänyt nykykielessä pois. Ra-pääte viittasi mahdollisesti Antiikin Egyptin eli Kemin Ra-jumalaan.  Mantra oli siis manat, mannut tms.  Imatra puolestaan imat eli emät. Levantin finnoarjalaisessa kuningaskunnassa käytettiin ima-muotoa  ja Virossa nykyäänkin.

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Gootin ja muiden germaanikielten omistusta ilmaiseva haban/haben/have-verbi on balttilaina:

indoeurooppalaisessa kantakielessä ei ollut have-verbiä, vaan suomea muistuttava datiivia tai genetiiviä ja olla-verbiä käyttävä rakenne, latinaksi "mihi est", kreikaksi "moi esti", sanskritiksi "mama asti" jne.

Have-verbit ovat myöhempää, todennäköisesti käännöslainapohjaista kehitystä. Ei ole olemassa yhteistä sananjuurta, joka voitaisiin rekonstruoida indoeurooppalaisen kantakielen have-verbiksi. Eri haaroissa aina eri alkuperää.

-Germaanisissa kielissä *kap (engl. have)
-Latinassa *ghabh (habeo)
-Kreikassa *segh (ekho)
-Slaavilaisissa *em (puola: miec') (huom. venäjässä käytetään vieläkin mihi est -tyyppistä rakennetta, "u menja jest")

Kannattaa muistaa, että edellämainittu tokkuran kirjoitus on oletusta ja tähdellä merkityt sanat ovat ns. "rekonstruoitua", eli siis keksittyä kieltä merkityksineen. Latinan "mihi est" on ollut yksinkertaisesti finno-arjalainen mihin asti ja sanskritin asti on tarkoittanut samaa kuin arjalaisten puhumassa kantasuomessa. Originaali sanskrit oli kantasuomea, jota ei suinkaan puhuneet N1c- nykysuomalaisten esi- isät, vaan aryan- heimot  kuten jat/jät/juutti, van/vanai/vamsa/dan, kathi, simo, etc.

"haban/haben/have-verbi " Kyllä omistamisen  halu on syvällä ihmisessä ja kielessä. Suomen halu, ruotsin ha ja englannin have, kun muistuttavat tosiaan nekin.

Suomen halu ja haltu tulevat ruoan pakkaseenpistämisestä.

Toimita on SU-väeltä, sanasto baltista. Tämä on aivan tavallinen kuvio monesta muustakin asiasta, esimerkiksi (punamulta)hautauksesta, teurastamisesta, ruukkujen valmistamisesta jne.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/haltu-elintarvikkeiden-jaakuoppa-saltu-kapas-lit

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

Jaska kirjoitti:
On kyllä järkyttävää, millaiseksi näennäistieteen temmellyskentäksi tämä foorumi on muuttunut. Asioista oikeasti tietävät ihmiset ovat paenneet asiallisille foorumeille kuten Muinaiseen Suomeen. 

Siellä nyt vasta on ihan täysin puhdasta paskaa...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/10/varhaisten-germaanikontaktien-paikannus-ja-germaanin-synty-antibaltitien-mukaan

Jaska
Seuraa 
Viestejä2765

Tokkura kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
On kyllä järkyttävää, millaiseksi näennäistieteen temmellyskentäksi tämä foorumi on muuttunut. Asioista oikeasti tietävät ihmiset ovat paenneet asiallisille foorumeille kuten Muinaiseen Suomeen. 

Voi kulta pieni, elä toki siellä omassa epätieteellisessä rinnakkaistodellisuudessasi, jos noin kovasti haluat. Mutta älä kuitenkaan viitsi valehdella - tietämättömimmät lukijat saattavat erehtyä kuvittelemaan, että ymmärtäisit jotain kielitieteestä. 

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto https://blogit.kansalainen.fi/author/jaakkohak/

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226

Jaska kirjoitti:
On kyllä järkyttävää, millaiseksi näennäistieteen temmellyskentäksi tämä foorumi on muuttunut. Asioista oikeasti tietävät ihmiset ovat paenneet asiallisille foorumeille kuten Muinaiseen Suomeen. 

Ai siellä selittelet edelleen kuningas-sanan juontavan pseudogermaanin pseudosanasta kuningaz? Teille todellisuus voikin olla hieman epämiellyttävä ainakin suomen kielen todellisen levinneisyyden ja sen arjalaisen puhujakansan suhteen.

Arjalaiset kuitenkin kehittivät itse kielensä, eivätkä kykkineet kehittyneempiin kulttuureihin, kuten N1c.

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226

Miksikähän finnougrit ja finnoarjalaiset, joilla on todistetusti mm. eurooppalainen mv-tausta ja metallikulttuuripohjaa, olisivat omaksuneet kielen joiltain kehitysmaalaisilta N1c-  siperianeläjiltä? Kukaan todellinen antropologi tms. tutkija ei voi hyväksyä noin tyhmää ja todellisuudenvastaista  väittämää. N1c selittyy täysin invaasioilla ja alkeellisten moukkien tavoilla raiskata kaikki liikkuva lapsista lähtien. Ei se ole mitään rakettitiedettä.

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

admin kirjoitti:
Minua on aina ihmetyttänyt se, että suomen kielessä väitetään olevan tuhansia lainasanoja indoeurooppalaisista kielistä kuten germaani- ja balttikielet. Into löytää IE-lainoja haiskahtaa jopa ns. rähmällään olemiselle, mikä suomalaisille on hyvinkin tuttua...

Sivulta http://www.oe.eclipse.co.uk/nom/letters.htm löytyy englanti-gootti sanakirja ja tsekkasin nopeasti muutamia sanoja liittyen suomensukuisten kansojen kulttuuriin ja myös muutamia muita ja tässä tulokset (ensin sana englanniksi, sitten suomeksi ja gootiksi):

mother, äiti, aithei = molemmissa sama balttilaina (vasarakirves, seeli, gootti, liettuan ė̃dis = (syöttö)ruoka, (ėdžià) ė́džios (mon.) = kehto. Gootin syödä = itan, heetin ētmi , muinaisintian admi jne.
ache, kipu, sair = molemmissa sama vasarakirveslaina: *saira(n)s, samaa juurta kuin särkeä, liettuan sergti, sergia = potea, sairastaa.
and, ja, jah = gootin suora SU-laina. Toinen ja-sana -uh samaa perua kanta-IE:sta kuin suomen -ka, -
beautiful, kaunis, skauns = preussilaina, samaa juurta kuin liettuan skanus, skani = maukas, skonis = maku
bargain, hyvä kauppa, kaup = (baltti)preussilaina molemmissa kielissä, saksan kauf tulee tästä eikä toisin päin.
border/edge, reuna, randa (vrt ranta) = reuna on kiettuan briauna ja ranta on liettuan krantas.
river, joki, ahwa = vasarakirveskielen  *akwa ( josta mm. Akaa, Oka ja Akwari(us)/Ahri... norjan Aeger...
sea, meri, marei = megaliittista, trattbägarilaista paleoeurooppalaista substraattikieltä, ei ole balttikielissä, ven. more, tullut suomeen varmaan suoraan sieltä.
marsh, suo, saiws = vasarakirveslaina, (p)saiwas, kreikan psannon, engl. sand,  tarkoittanut ehkä joen mutkansisäistä matalaa, soista rantaa, kun krantas = jäydetty, jyrsitty tarkoittaa mutka ulkokehän jyrkkää (ven. krutoi) rantaa.
ant, muurahainen, miurjo/miera = tullee sanasta muuri ja lienee suomessa germaanilaina, mahdollisesti goottilaina.  Alkuperäinen sana lienee "kusiainen": tshuktsin *kušɣǝn, ugrilaisten kielten, *kočŋa, *kočŋɜ, *kučɜ

Etenkin "ja", "muurahainen", "äiti" ja "meri" ovat mielestäni vakuuttava osoitus siitä, että gootti on saanut suomesta paljon vaikutteita. Kielitieteilijät varmaankin selittävät nuo lainasanoina.


Ja on varma SU-lainasana gootissa.

Lainaus:
En kuitenkaan usko, että suomalaisten olisi tarvinnut esim sanoja "meri" tai "äiti" hakea muilta, vaan äly ja varsinkin monituhatvuotinen kokemus olisi suonut mahdollisuuksia keksiä sanat myös itse.

Biologinen äiti on suomessa ollut emo, ja oli minun kotimurteessani vielä mun lapsuudessani. Sitä Álgu ei kummelista kyllä tunne ollenkaan, mutta tuntee sanan emä. Meri on vasrakirvesperua ollut *akaa, aava, aapa. Se on sitä paitsi voinut olla meri jo ennen sitäkin.

Lainaus:
Mitä se olisi ollut sitä enne, en lähde edes arvailemaan. Voiko samoihin sanoihin olla syynä se, että gootit ovat kielenvaihtajia (suomensukuinen kieli -> gootti) ajalta 1000 eaa-500 jaa?

Eivät ole. Kyllä he ovat alun perin germaaneja. Mutta ottaneet paljon lainoja.

Lainaus:
Riimukivien tekstejähän selitetään myös paljon suomen avulla. Imperialistiasenteen mukaisesti ruotsalaiset tosin sanovat että suomessa on "säilynyt" vanhoja germaanisia kantasanoja ja niiden avulla voidaan riimuja tulkita. Hassu ajatus. Mielestäni riimukirjoitukset ja gootin kieli kertovat kielenvaihdon historiaa suomensukuisesta kielestä gootiksi/germaaniksi.

"Meri" kertoo, että heidän substrattinsa on "megaliittikieli" (I-haploilta) kuten muidenkin germaanin. Baltit ja SU:ta ovat siellä superstraattia.
Lainaus:
Niin, ja se ajalta 1000 eaa oleva Kivikin röykkiöhauta Etelä-Ruotsissa: ettei vain olisi "kivikko"... Lahteahan (vik) siinä tienoilla ei näytä olevan.

Varsin mahdollista. Ne Ruotsin kiviröykkiöt vaan eivät edes ole hautoja.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/itameren-laivahaudat-eivat-ole-hautoja-1

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

panterarosa kirjoitti:
Miksikähän finnougrit ja finnoarjalaiset, joilla on todistetusti mm. eurooppalainen mv-tausta ja metallikulttuuripohjaa, olisivat omaksuneet kielen joiltain kehitysmaalaisilta N1c-siperianeläjiltä?

Jälkimmäisten mukana tuli korkeampi kulttuuri ja edistyneempi teknologia.
Minkäänlaiset "arjalaiset" tlivat aikaisintaan 2000 vuotta myhemmin - jos tulivat ollenkaan!

Lainaus:
Kukaan todellinen antropologi tms. tutkija ei voi hyväksyä noin tyhmää ja todellisuudenvastaista  väittämää. N1c selittyy täysin invaasioilla ja alkeellisten moukkien tavoilla raiskata kaikki liikkuva lapsista lähtien. Ei se ole mitään rakettitiedettä.

Emme tiedä, oliko 7000 vuotta sitten Astuvansalmella ketään "raiskattavana" ennen heitä...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

panterarosa kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
On kyllä järkyttävää, millaiseksi näennäistieteen temmellyskentäksi tämä foorumi on muuttunut. Asioista oikeasti tietävät ihmiset ovat paenneet asiallisille foorumeille kuten Muinaiseen Suomeen. 

Ai siellä selittelet edelleen kuningas-sanan juontavan pseudogermaanin pseudosanasta kuningaz?

Kuningas on seelin kielen sana, joka tarkoittaa heimopäällikköä.
http://etimologija.baltnexus.lt/?w=kunigas

kùnigas

Anot L. Latkovskio (Latkovskis L., Zvīdru vōrdi myusu volūdā. Ōlūts rokstu krājums IV, Daugavpils: VI. Kōča izdevnīceiba, 1943) la. kungs ‘ponas, Herr’ esąs skolinys iš šv. kalbos.
(Latgalli Latkovskis väittää, että latvian kungs on laina ruotista.)
Šitas žodis kitose kalbose skamba: lie. kunigas (anot E. Fraenkelio (LEW, 310) lietuvių kalba lyties kuningas nepažįsta),
(Liettuan etymologisen sanakirjan tekijä 50-luvulla, Ernst Fraenkel väittää, ettei sanaa kuningas tunneta liettuan murteissa. )

Mutta hän velehtelee. Se tunnetaan seeliläistaustaisen alueen muteissa Šiauliaista koilliseen aina Zarasaihin, mutta päällimmäisenä baltistiikassa heiluneet liettualaiset ovat sen halunneet piilottaa,  koska se on "latviaa", kuten monia muitakin seeliläisiä ja kuurilaisia sanoja.pr. konagis, est., suom. kuningas. E Fraenkelis visus pastaruosius žodžius laiko germanizmais ir nurodo, kad lie. kunigas skamba vienodai su tuo pačiu s. v. a. žodžiu. Zeversas (Sehwers J., Die deutschen Lehnwörter im Lettischen, Zürich, 1918) spėja, kad minėtasis žodis dar priešistoriniais laikais esąs perimtas į la. kalbą [16]. Vargu ar begalima patikimai pasakyti, iš kur į atskiras kalbas aptariamasis žodis yra patekęs, nors artimi skandinavų apgyvendinti rajonai tarsi liudytų skandinavišką la. kungs ir kt. kilmę. Be abejonės tik lie. bei pr. žodžiai yra skoliniai iš vok. (Tässä katsotaan että preussin konagis = ruhtinas, sotakoukon johtaja, ja liettuan kunigas = (seurakunta)pappi, ovat lainaa saksasta ja latvian kungs = isäntä, ruhtinas, ruotsista.)
Backman 1985, 15–16
 

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6862

... Toinen yritys: kùnigas

Straipsnelis: Ide. kalbos žodžiai, reiškiantys ‘kunigas = (tatoloinen) pappi, šventikas = (ortodoksinen) pappi ’, dažnai susiję su sąvoka ‘šventas = puhä’, ‘dievas = jumala’, ‘aukoti’, ‘tėvas = isä (Nitro)’, ‘vyresnis = miehekäs’, ‘karalius = kuningas’ ir t. t. Lie. kunigas = la. kungs ‘ponas = herra, šeimininkas = isäsntä’, s. sl. kŭnęzĭ ‘princas = prinssi’ ir t. t. < germ. *kuningas = s. v. a. kuning, ir t. t. (‘karalius’, pirminė reikšmė ‘kilmingos kilmės’). Semantinė raida ‘kilnus, ponas’ → ‘šventikas’ įvyko panašiai kaip č. kněz, le. ksądz. Dar plg. ang. Domine, Dominie (< lo. voc. domine ‘ponas’), dabar vartojama ‘šventikas’.

Šaltinis: Buck 1949, 1473

Tämän juoksutuksen, josta käy ilmi, että balttikielten kuninkaat ovat aika matalan tason herroja tai pappeja, ongelma on, että missään germaanikielessä ei ole eikä ole ollut sanaa kuningas, toisin kui tässä väitetään.

Toinen ongelma on, että vaikka saksan ja ruotsin sanoista voisivatkin tulla latvian, liettuan ja preussin ja vielä jotvinginkin sanat (mutta eivät ilman lisämutkia seelin ja kuurin sanat), niin niistä ei voi tulla slaavikielten samaa merkistsevä knjaz ´ = ruhtinas. Sen sijaan tuo on suorastaan oletusarvo, jos sanalle oletetaan alun perin baltoslaavilainen kehitys. (Tuossa läheteessä tosin sekä Max Vasmer että Julius Jooseppi Mikkola ovat yrittäneet niitä ihmeitä.) ...

Ja kolmas, selventävä, latvialainen etymologia:

kùnigas

Straipsnelis: E. Fraenkelio žodyno 310 p. skaitome: „Die von vielen Forschern angegebenen lit. Form kuningas existiert nicht […] Lit. kunigas ist zu einer Zeit aus dem Deutschen entlehnt worden, als bereits kunig für kuning gesprochen wurde.“ '

Apie lie. lytį kùnigas turi būti pasakyta štai kas [133]. Antanas Salys (Lietuvių Enciklopedija, Boston, 1958, XIII, 356 – 358) argumentuotai kritikuoja E. Fraenkelio samprotavimus. Anot Salio, nebuvo jokios priežasties K. Būgai (bei šį sekančiam E. Fraenkeliui) teigti esą minėtas žodis neegzistuoja.

Be abejonės, lytis kùningas fiksuojama lie. kalboje. Iš Mažosios Lietuvos tai patvirtina Nesselmannas ir Kuršaitis. Lie. kùningas užfiksuotas vestuvinėse Juškos dainose ir netgi dabar šis žodis skamba Šiaulių rajone.Šaltinis: Schmalstieg 1960, 132–133
Antanas Salys osoittaa sanan kolmelta alueelta: Vähä-liettuan (Kaliningradin) alueelta sen ovat osoittaneet [Friedrichas] Kuršaitis (1806 - 1844) ja [Georg] Nesselmann(1811 - 1881),  se esiintyy pappi ja lauluntekijä Antanas Juškan (1906 - 1991) juhlalauluissa (Kupiškisin seelitaustaisella alueella) ja seelien entisen pääkaupungin Šiauliain alueen murteessa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat