Kulttuurien välisten kehityserojen syyt?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ennen kuin aloitan, niin toivoisin ettivät kaikenmaailman liittyneet ja vakaat tulisi tänne aukomaan rasistisia päitään, kiitos.

Kun tarkastellaan eri maailmankolkkien taloudellista kehitystä, niin huomaamme, että kehitysmaiden akseli sijaitsee lähinnä vain tietyillä alueilla, eli Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja osassa Etelä-Amerikkaa. Näistä ylöspäin olevalla linjalla sijaitsevat ns. "länsimaiset sivistysvaltiot" Mistä nämä radikaalit kehittyneisyyserot lopulta johtuvat? Onko syy puhtaasti maantieteellinen vai kehittyvätkö erilaiset kulttuurit vain eri ajassa?

Pahin tilanne näyttäisi olevan Afrikassa, jossa syntyvyys on vain nousussa, samalla kun eliniänodote madaltuu. Esimerkiksi Suomessa tämä on täysin päinvastoin. Mikä voi olla syynä tällaiselle? Kolonialismi ei ole syynä tähän, sillä se on vain kehityserojen tulos, ei sen syy. Eurooppalaiset valloittivat Afrikan, eivät afrikkalaiset Eurooppaa. Miksi juuri näin päin? Onko Eurooppa maantieteellisesti niin paljon suotuisampi paikka korkeakulttuurille vai mistä oikein on kyse?

Sivut

Kommentit (94)

Vierailija
Besame Mucho

Pahin tilanne näyttäisi olevan Afrikassa, jossa syntyvyys on vain nousussa, samalla kun eliniänodote madaltuu.

Onko jotain lähdettä tuolle väitteelle, että syntyvyys on nousussa Afrikassa ja elinikäodote samalla laskee.

Vierailija
Besame Mucho
Ennen kuin aloitan, niin toivoisin ettivät kaikenmaailman liittyneet ja vakaat tulisi tänne aukomaan rasistisia päitään, kiitos.

Kun tarkastellaan eri maailmankolkkien taloudellista kehitystä, niin huomaamme, että kehitysmaiden akseli sijaitsee lähinnä vain tietyillä alueilla, eli Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja osassa Etelä-Amerikkaa. Näistä ylöspäin olevalla linjalla sijaitsevat ns. "länsimaiset sivistysvaltiot" Mistä nämä radikaalit kehittyneisyyserot lopulta johtuvat? Onko syy puhtaasti maantieteellinen vai kehittyvätkö erilaiset kulttuurit vain eri ajassa?

Pahin tilanne näyttäisi olevan Afrikassa, jossa syntyvyys on vain nousussa, samalla kun eliniänodote madaltuu. Esimerkiksi Suomessa tämä on täysin päinvastoin. Mikä voi olla syynä tällaiselle? Kolonialismi ei ole syynä tähän, sillä se on vain kehityserojen tulos, ei sen syy. Eurooppalaiset valloittivat Afrikan, eivät afrikkalaiset Eurooppaa. Miksi juuri näin päin? Onko Eurooppa maantieteellisesti niin paljon suotuisampi paikka korkeakulttuurille vai mistä oikein on kyse?

Parasta että myös minä olen "hiljaa", "vaiti" tässä ketjussa. Puhukaa te "viisaat" maailman parantajat.

Vierailija
Besame Mucho
Onko Eurooppa maantieteellisesti niin paljon suotuisampi paikka korkeakulttuurille vai mistä oikein on kyse?

Se on yksi merkittävä syy. Pahoittelen etten jaksa vastata nyt enemmälti. Asiaa on käsitelty x potenssiin kymmenessä ketjussa ja olen valvonut nyt toista yötä. Suosittelen lukemaan Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräs kirjan.

Tykit, taudit ja teräs hakee vastausta siihen, miksi moderni luonnontiede syntyi Euroopassa ja Lähi-Idässä ja miksi niistä syntyi kapitalismi ja muut nykymaailmaa hallitsevat voimat. Mikseivät ne syntyneet muualla ja miksi muut kansat kärsivät luonnontieteiden tuloksista?

kytoann
Seuraa 
Viestejä1906
Liittynyt16.3.2005

Tuossa Besamen linkissähän sanotaan, että syntyvyys on laskussa Afrikassakin, vaikka kyllä se hurjan korkea on, 5,7 lasta/nainen.

Enkä löytänyt mainintaa, että elinaikaodote olisi laskussa. Hälyttävän alhainen se on, alle 40 monissa maissa.

Mutta siis hitaasti parempaan päin ollaan sielläkin matkalla.

Itse kysymykseen en tiedä vastausta.
Sanoisin kuitenkin, että miksei kolonialismi voisi olla ainakin osasyy? Se kausi kesti muutamia satoja vuosia. Sitä ennen Afrikassa on ollut kaupunkikulttuureita, jotka kyllä osin olivat rappeutumassa jo ennen kolonialismin voimistumista.
(mm. Kimmo Laukkanen : Timbuktun takana)
Yritän kaivaa tietoa lisää jos ehdin.

Missä ne viisaat luuraavat?

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Vierailija
kytoann
Tuossa Besamen linkissähän sanotaan, että syntyvyys on laskussa Afrikassakin, vaikka kyllä se hurjan korkea on, 5,7 lasta/nainen.

Enkä löytänyt mainintaa, että elinaikaodote olisi laskussa. Hälyttävän alhainen se on, alle 40 monissa maissa.

Mutta siis hitaasti parempaan päin ollaan sielläkin matkalla.

Itse kysymykseen en tiedä vastausta.
Sanoisin kuitenkin, että miksei kolonialismi voisi olla ainakin osasyy? Se kausi kesti muutamia satoja vuosia. Sitä ennen Afrikassa on ollut kaupunkikulttuureita, jotka kyllä osin olivat rappeutumassa jo ennen kolonialismin voimistumista.
(mm. Kimmo Laukkanen : Timbuktun takana)
Yritän kaivaa tietoa lisää jos ehdin.

Missä ne viisaat luuraavat?


Tarvittaisiin alustusta ArKos itseltä.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
hdheymreyrer
Besame Mucho

Pahin tilanne näyttäisi olevan Afrikassa, jossa syntyvyys on vain nousussa, samalla kun eliniänodote madaltuu.



Onko jotain lähdettä tuolle väitteelle, että syntyvyys on nousussa Afrikassa ja elinikäodote samalla laskee.

"According to a recent conference on African population issues held in Ethiopia, average life expectancy in Africa has declined by almost 15 years over the past two decades."

http://www.overpopulation.com/articles/2002/000017.html

Syynä on lähinnä AIDS.

Syntyvyys sen sijaan laskee, ei nouse.

"During the past decade, this situation has changed significantly, with fertility rates decreasing throughout much of sub-Saharan Africa, especially urban areas. The causes, all facilitated by urbanization, are fourfold: declining infant and child mortality, higher educational levels, delayed marriage or cohabitation, and increased use of contraceptives"

http://www.scienceblog.com/community/ol ... 03486.html

Vierailija

Hyvä, että tämäkin asia on tullut todistetuksi. Kaikki omilla aivoillaan ajattelevathan ja maailmaa tarkkailevat ovat toki tämän aina tienneetkin. Eiväthän noi tosiaan mitään rakettitiedemiä ole.

Vierailija
kytoann
Sanoisin kuitenkin, että miksei kolonialismi voisi olla ainakin osasyy? Se kausi kesti muutamia satoja vuosia. Sitä ennen Afrikassa on ollut kaupunkikulttuureita, jotka kyllä osin olivat rappeutumassa jo ennen kolonialismin voimistumista.

Itse asiassa Afrikan kolonialismi pääsi kunnolla vauhtiin vasta 1800-luvulla ja kesti noin vuosisadan. Sinä aikana afrikkalaiset eivät ainakaan tappaneet toisiaan tai kärsineet nälänhädistä.

Vierailija
hdheymreyrer
Besame Mucho

Pahin tilanne näyttäisi olevan Afrikassa, jossa syntyvyys on vain nousussa, samalla kun eliniänodote madaltuu.



Onko jotain lähdettä tuolle väitteelle, että syntyvyys on nousussa Afrikassa ja elinikäodote samalla laskee.

"Väitteelle" :D:DS:SA;D:SA;FAS;F;SA:F;:AS;F:AS;F:AS;:F;AS:F;MSAFM

Vierailija
Debatoija
Negroidiselta rodulta puuttuu henkisiä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat korkeamman kulttuurin.

http://www.yle.fi/genreportaalit/portaa ... tunid=5665




Negroidista rotua - jos voimme edes puhua eri roduista ihmisten keskellä - ei ole olemassakaan. IQ ei ole riittävä peruste korkeakulttuurin syntymiseen. Kulttuuri sanan etymologia viittaa maanviljelykseen, tämä mahdollisti kehittyneiden sivilisaatioiden synnyn. Afrikan ympäristö ei sovellu maanviljelykseen, se on muutenkin karu paikka ihmisen elettäväksi. Vähän syntyperäisiä hyviä viljelykasveja, eläimet & kasvit ovat sopeutuneet ihmiseen joka kantamuotoineen kehittyi Afrikassa. Maantieteelliset olot ovat vaikuttaneet merkittävästi afrikkalaiseen kulttuuriin. Ensimmäiset kehittyneet sivilisaatiot sijaitsivat hedelmällisen puolikuun alueella:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hedelm%C3% ... n_puolikuu

Sitä paitsi Afrikassa on ollut korkeakulttuuri

Arviolta 1000-1400 A.D, tai aiemmin syntynyt kaupunkikulttuuri jossa parhaimmillaan arvioitu olleen yli 18 000 asukasta. Argeologisten todisteiden mukaan Zimbabven arkkitehtuuri on siinä mielessä uniikkia että se ei ole saanut vaikutteita arabeilta tai eurooppalaisilta. Suur-zimbabvea voidaan pitää kehittyneenä kulttuurina verrattuna mihin tahansa muuhun kulttuuriin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Zimbabwe

Tuo postaamasi tutkimus on kaiken lisäksi melko keskeneräinen:

Se että kumpikin yleinen muoto on näinkin nuori, osoittaa Lahnin mukaan että geenin rikastuminen johtuu luonnonvalinnasta eli että sen kantajilla on joku merkittävä etu muihin verrattuna. Ja koska geeni liittyy aivojen kokoon, on ääneen lausumaton ajatus se, että sillä olisi yhteyttä älykkyyteen. Tätä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu....
Kaikki tutkijat eivät ole vielä vakuuttuneita löydön merkityksestä...Samassa Science-lehdessä Lahnin tutkimusta kommentoinut Michael Belter varoittaa vetämästä liian nopeita johtopäätöksiä. Mikään geeni ei toimi ainoastaan aivoissa, vaan jonkun geenimuodon rikastuminen voi johtua sen eduista aivan muualla ihmiselimistössä. Myös mutaatioiden synnyn ajoittuminen juuri tärkeisiin historiallisiin käännekohtiin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Lisää tutkimuksia tarvitaan.

Debatoija

Näkeehän tuon itsekkin, ei pitkäjänteistä eikä vastuullista toimintaa ylipäätään juuri missään asiassa ko. rodulla.



Et pyri etsimään asioille kattavaa tieteellistä selitysmallia vaan luokittelet ihmisiä heidän ominaisuuksiensa mukaan. Älykkyystutkimusta ei pidä rajoittaa, mutta niiden perusteella arvottaminen on rasismia eikä muuksi muutu. Liität tyypilliseen rasistiseen sävyyn afrikkalaisiin sellaisia käsitteitä kuten laiskuus, saamattomuus ja typeryys. White trashin kohdalla tälläinen solvaaminen ja omalla rodulla ylpeily on varsin yleistä, ilmeisesti se tuo jonkinlaista näennäistä lohtua omaan kurjaan elämään. Kaltaistesi ihmisten takia tiedemiehiä haukutaan rasisteiksi kun heidät samaistetaan alemman tason öykkäreihin.

Yleisin argumentointivirhe on se, että kuvitellaan afrikkalaisten omanneen samanlaiset mahdollisuudet kehittää meitä vastaava sivilisaatio. Lisäksi jostain syystä postuloidaan automaattisesti käsite, että länsimaalaisten kulttuuri on muita parempi. Tällaiset käsitykset johtavat toiseuden rakentamiseen ja samoilla argumenteilla oikeutetaan myös spesismiä (Richard Dawkinsin käyttämä sana jolla hän tarkoittaa syrjivää kohtelua jota ihmiset harrastava muita lajeja kohtaan.)

Kuten Neonomide aikoinaan totesi:

Richard Dawkinsin ajatuksia mukaillen; ihminen on nykyisin uskontoineen, dualismeineen ja heikkoine luontosuhteineen ajattelultaan pirstaleinen, irrallinen, katkonainen ja epäjohdonmukainen, mikä osaltaan johtaa moniin negatiivisiin ja vaarallisiinkin päätelmiin todellisuudesta. Esimerkiksi, kun puhutaan sadasta gorillavauvasta ja näiden pelastamisen tärkeydestä, löytyy nopeasti soraääni joka viittaa miljooniin nälkäisiin afrikkalaisiin lapsiin, pakottaen "inhimillisyyden käsittämisen" antroposentriseen (ihmiskeskeiseen) muottiin. Ikään kuin meillä olisi jokin synnyinoikeus asettaa kaikkea muuta luontoa ja luonnollisuutta omaamme verrattuna aina alisteiseksi?

Besame Mucho

Pahin tilanne näyttäisi olevan Afrikassa, jossa syntyvyys on vain nousussa, samalla kun eliniänodote madaltuu. Esimerkiksi Suomessa tämä on täysin päinvastoin. Mikä voi olla syynä tällaiselle? Kolonialismi ei ole syynä tähän, sillä se on vain kehityserojen tulos, ei sen syy.

Niinkö? Entäs katolilaisten harjoittama disinformaatio ja terveyspolitiikka ehkäisyn suhteen? Vähättelet muutenkin kolonialismin vaikutusta, se vaikutti pitkälti Afrikan valtioiden kehitykseen ja sai aikaan konflikteja. Lisäksi siirtomaita käytettiin häikäilemättä hyväksi niin merkittävällä tavalla että seuraukset yltävät vielä nykypäiväänkin. Ylikansalliset yritykset kuten tupakkafirmat pitävät huolen siitä, että tehokasta viljelyalaa tuhlataan niin Afrikassa kuin Etelä-Amerikassa.

Siirtomaa-aika jätti jälkensä Afrikan maiden politiikkaan ja talouteen. Siirtomaa-ajan perintönä usein mielivaltaisesti piirretyt kansallisuuksia halkovat valtionrajat jäivät voimaan, mikä on johtanut eri kansallisuuksien välisiin kahakointeihin mm. Nigeriassa, Etiopiassa, Kongossa ja Sudanissa. Afrikan valtioiden alikehittyneisyys on osaltaan seurausta länsimaiden siirtomaahallinnosta, joka alisti alusmaat pelkiksi raaka-aineiden tuottajiksi. Poliittisen tilanteen epävakaus on myös haitannut teollisuuden ja talouden kehittymistä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan_historia

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Kyllä Afrikka on kehittynyt koko ajan. Kehitys vain kiihtyi eurooppalaisten tulon myötä, eli mantereen alikehittyneisyys ei ole meidän vikamme. Kolonialismi ei varmaankaan ollut paras tapa levittää kehitystä Afrikkaan, mutta ei se kehitystä taaksepäinkään vienyt. Vai oliko afrikkalaisilla autot ja tietokoneet ennen länsimaisen sivistyksen tuloa?

Zimbabwekin oli hyvin alkeellinen kaupunki verrattuna samanaikaisiin kaupunkeihin muualla maailmassa. Pyramiditkin rakennettiin tuhansia vuosia aikaisemmin, ja keskiajalla Eurooppa oli arkkitehtonisesti aivan eri tasolla kuin Afrikka.

Aasian maat ovat selvinneet kolonialismista ja nousevat kovaa vauhtia Euroopan tasolle. Siellä on kova työmoraali ja ihmiset ovat ahkeria ja tuottoisia. Afrikassa työkulttuuri on erilainen, ja sen seurauksena maanosan tuottavuus on hyvin alhainen. Näin kerran TV-dokumentin jossa kerrottiin länsimaisten firmojen yrityksistä saada tuotantoa aikaan Afrikassa, mutta ne joutuivat lopettamaan yksi toisensa jälkeen koska paikallinen työvoima oli niin laiskaa.

Syy sille, miksi korkeakulttuuri syntyi ensin Afrikan ulkopuolella on eri kuin syy sille, miksi Afrikka ei 2000-luvulla kehity samaa tahtia muun maailman kanssa. Eihän Suomikaan sovellu korkeakulttuurin keksimiselle, mutta hyvin me olemme sen omaksuneet.

Vierailija
Echi
Besame Mucho

Pahin tilanne näyttäisi olevan Afrikassa, jossa syntyvyys on vain nousussa, samalla kun eliniänodote madaltuu. Esimerkiksi Suomessa tämä on täysin päinvastoin. Mikä voi olla syynä tällaiselle? Kolonialismi ei ole syynä tähän, sillä se on vain kehityserojen tulos, ei sen syy.



Niinkö? Entäs katolilaisten harjoittama disinformaatio ja terveyspolitiikka ehkäisyn suhteen? Vähättelet muutenkin kolonialismin vaikutusta, se vaikutti pitkälti Afrikan valtioiden kehitykseen ja sai aikaan konflikteja. Lisäksi siirtomaita käytettiin häikäilemättä hyväksi niin merkittävällä tavalla että seuraukset yltävät vielä nykypäiväänkin. Ylikansalliset yritykset kuten tupakkafirmat pitävät huolen siitä, että tehokasta viljelyalaa tuhlataan niin Afrikassa kuin Etelä-Amerikassa.

Siirtomaa-aika jätti jälkensä Afrikan maiden politiikkaan ja talouteen. Siirtomaa-ajan perintönä usein mielivaltaisesti piirretyt kansallisuuksia halkovat valtionrajat jäivät voimaan, mikä on johtanut eri kansallisuuksien välisiin kahakointeihin mm. Nigeriassa, Etiopiassa, Kongossa ja Sudanissa. Afrikan valtioiden alikehittyneisyys on osaltaan seurausta länsimaiden siirtomaahallinnosta, joka alisti alusmaat pelkiksi raaka-aineiden tuottajiksi. Poliittisen tilanteen epävakaus on myös haitannut teollisuuden ja talouden kehittymistä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan_historia


Ymmärrät nyt väärin. Kolonialismi ei olisi toteutunut mikäli Afrikka olisi 1800-luvulla ollut edes lähellä Euroopan kehitystasoa. Totta kai kolonialismi on vaikuttanut negatiivisesti Afrikan kehitykseen ja pahentanut tilannetta huomattavasti. Pointtini onkin, että kehityserot olivat valtavat jo ennen kolonialismiä ja kolonialismi mahdollistui juuri näiden kehityserojen seurauksena, kun Afrikan kansat olivat voimattomia länsimaisten valtioiden edessä. Haenkin tässä nyt vastausta siihen, että miksi afrikkalaiset ja eurooppalaiset kulttuurit ovat kehittyneet niin eri vauhtia, että eurooppalaisten oli mahdollista valloittaa Afrikka, eikä Afrikkalaisten Eurooppaa.

Kuten tässä on nyt todettu niin maantieteelliset erot ovat siis huomattava tekijä, mutta voiko se olla ainut syy? Lähi-itä on pääasiassa hiekka-aavikkoa, eli olosuhteet hedelmälliselle maalle ovat yhtä huonot, kuin Afrikassakin. Silti tällä alueella sijaitsee lukuisia taloudellisesti ja kulttuurillisesti todella mahtavia valtioita, kuten Arabiemiirikunnat ja Saudi-Arabia. Nämä ja monet muut alueen valtiot ovat rakentaneet kulttuurinsa omin voimin ja onnistuneet puolustamaan sitä ja käymään kauppaa länsimaiden kanssa.

Vierailija
Ding Ding

Aasian maat ovat selvinneet kolonialismista ja nousevat kovaa vauhtia Euroopan tasolle. Siellä on kova työmoraali ja ihmiset ovat ahkeria ja tuottoisia. Afrikassa työkulttuuri on erilainen, ja sen seurauksena maanosan tuottavuus on hyvin alhainen. Näin kerran TV-dokumentin jossa kerrottiin länsimaisten firmojen yrityksistä saada tuotantoa aikaan Afrikassa, mutta ne joutuivat lopettamaan yksi toisensa jälkeen koska paikallinen työvoima oli niin laiskaa.

Olikohan sama dokumentit kuin ammattikoululaisille Kuusamossa näytetty? Siinäkin perussanoama oli, etät Afrikan köyhyys on "tyhmien ja laiskojen neekereiden" omaa syytä.

En oikeastana ymmärrä, miten slelaisia dokumenttjea oikeatsi käytetään Suomessa optuskappaleina. Ei ihme, jos nuorison asentete ovat raisistisia.

Echi osaa varmana minua paremmin sleitätä afrikkalaisen laiskuuden. Muistelisin kuitenkin, että kyse on puhtaasti kulttuurierosta. Vain vähän yli sata vuotta sitten myös Suomessa päällysmiehn keppi viuhui, kun laiska ja tyhmä mongoolisuomalainen ei osannut elää kellokorttielämää tehtaassa. Ei sitä viisas ihminen ymmärrä, mikä saatanan hoppu sitä oikein on työskennellä. Siihen päästäkseen kansan tarvitsee sukupolvia tyhmistää itseään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat