'Voiko Newtonin toisella lailla laskea kiihtyvyyksiä?'

Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

...tai "mikä on fysiikan laki".

Asia tuli esille keskustelussa Ohmin laki ja sähköteho (joka morfautui alun perin keskustelusta "Älykäs asunto" tai jotain sinne päin.

Alun perin kyse oli yksittäisestä huomautuksesta, jonka mukaan Ohmin lailla ei voi laskea virtapiirin tehoa, mistä alkoi sivukaupalla kestänyt vääntö. Loppujen lopuksi päädyin toteamaan, että keskustelua asiasta ei voi jatkaa ennen kuin selvitetään mikä kenenkin keskustelijan käsitys on siitä, mitä käsitteellä "Ohmin laki" tai yleisesti "vapaavalintaisen tiedemiehen mukaan nimetty laki" tarkoittaa.

Asiasta on tällä hetkellä siis kaksi koulukuntaa.

Ensimmäinen koulukunta on sitä mieltä, että yksittäinen "fysiikan laki" on yksi tarkasti määritelty kaava jossa määritellään tiettyjen suureiden suhteet. Esimerkiksi Ohmin laki ilmoittaa suureiden "virta", "jännite" ja "resistanssi" -väliset suhteet tasavirtapiirissä. Tämän koulukunnan mukaan kaikki muut tästä kaavasta johdetut merkintätavat ovat Ohmin lain muunnoksia, joten Ohmin lailla voidaan laskea vain yhden puuttuvan suureen arvo kahden muun perusteella. Ensimmäinen koulukunta on mielivaltaisesti määrittänyt, mitä kaavaa he pitävät Ohmin lakina. Tämän koulukunnan mukaan muun muassa lause "Ohmin lailla ei voi laskea tehoja" pitää paikkansa.

Toinen koulukunta on sitä mieltä, että yksittäiset kaavat ovat vain fysikaalisen lainalaisuuden ilmentymiä, ja että esimerkiksi Ohmin laki ei ole mikään yksittäinen kaava vaan kuvaus siitä, miten sähkövirta käyttäytyy johtimessa, jonka päiden välillä on potentiaaliero. Kaikki kaavat ovat milloin minkäkin kyseessä olevan fysiikan lain kuvauksia, joiden alkuperäisyysaste vaihtelee. Siksi esimerkiksi kaavat P=UI ja U=RI kuvaavat molemmat Ohmin lakia, mutta ensimmäistä kutsutaan usein Joulen laiksi koska Joule sen ensimmäisenä Ohmin lain avulla johti, ja jälkimmäistä useimmiten kutsutaan Ohmin laiksi koska Kirchoff sen Ohmin laiksi nimesi (alkuperäinen Ohmin lain muotoilu poikkeaa sekin ensimmäisen koulukunnan valitsemasta kaavasta Ohmin laille). Ero eri "lakien" välillä on siis lähinnä semanttinen, ja esimerkiksi väite "Ohmin lailla ei voi laskea tehoja" on väärä.

Yritin alkuperäisessä keskustelussa laajentaa aihepiiriä käsittämään ylipäätään fysiikan lain olemusta ja sitä, mikä "fysiikan laki" on, mutta ensimmäisen koulukunnan edustaja jätti siinä vaiheessa kaikkiin kysymyksiini vastaamatta. Päätin siis perustaa uuden aiheen. Edellinen kasvoi muutamassa päivässä yli viisikymmensivuiseksi mellastukseksi joka oli suurimmaksi osaksi vanhan toistoa ja jankkausta. Päätin lopulta jättää sen keskustelun, koska kysymyksiini ei vastattu eikä aihe siksi edistynyt laisinkaan. Esitän tässä aiheessa viimeisimmän kysymykseni uudestaan. Toivon ettei tämä aihe degeneroidu jankkaamiseksi yksittäisestä kysymyksestä. Lsiäksi pyydän että jokainen keskustelija ensimmäsisessä viestissään

-ottaa kantaa otsikon kysymykseen kirjoittamalla ensimmäiselle riville joko "kyllä" tai "ei"

-perustelee näkemyksensä muun muassa tarkentamalla oman käsityksensä termistä "Newtonin toinen laki".

Kun tähän saadaan 5-10, uskon että keskustelussa on tarpeeksi materiaalia jotta voidaan alkaa pohtia yleisesti sitä, mitä kukin "fysiikan lailla" yleisesti käsittää. Esimerkkinä käytetään aluksi Newtonin toista lakia, koska se soveltuu mielestäni tarkoitukseen erinomaisesti. Myöhemmin voidaan käyttää muitakin esimerkkejä, mutta aloitetaan tästä.

Keskusteluun ovat tervetulleita kaikki jotka kykenevät vuorovaikutteelliseen keskusteluun, eli kykenevät ilmaisemaan oman mielipiteensä ja perustelemaan sen, sekä vastaamaan esitettyihin kysymyksiin. Kuka tahansahan voi esittää minkä tahansa teorian ja sanoa että se on pätevä, jos kieltäytyy sitten vastaamasta kysymyksiin.

Joka haluaa tässä keskustelussa jankata yksittäisten lakien olemuksesta, voi mennä tuonne. En voi kyllä suositella kenellekään tosissaan.

Eli aloitetaan.

[size=200:2dod7eje]Voiko Newtonin toisella lailla laskea kiihtyvyyksiä?[/size:2dod7eje]

Oman mielipiteeni asiasta kerron heti kun saadaan keskusteluun muutamia mielipiteitä. Jos aihe ei kiinnosta, voidaan jättää keskustelu sikseen ja tehdä jotain rakentavaa. Tosin täytyy ilmoittaa että itse lähden kello 20:27 kohti pohjoista ja kotopuolessa netin käyttö saattaa olla rajoittuneempaa jouluvalmistelujen vuoksi, joten vastauksia saattaa joutua odottamaan tavallista pidempää tältä suunnalta.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Kommentit (15)

Vierailija

Tietysti voi.

Newtonin toinen lakihan kertoo meille mikä on voima.

Perinteisessä muodossaan se menee
F = m d^2x/dt^2 . F omaa saman suunnan kuin d^2x/dt^2. x olet paikkavektori ja m olet massa.

Toinen muotoilu olisi F = dp/dt jossa p = mv eli liikemäärä.

Huomatkaa että kyse on nyt vektorisuureista jokaisessa tapauksessa. Ainoastaan massa ja aika ovat skalaareita, ne eivät omaa suuntaa.

Vierailija

Kyllä.

Asiahan on selvä jo peruskoulusta, F=ma. ==> a = F/m

Asiaa voi toki ajatella monimutkaisemminkin. Esimerkiksi siltä pohjalta, miten Newton itse lain muotoili sanallisesti:

(vapaa suomennos)

"Kappaleen liikemäärän muutos on verrannollinen ja samansuuntainen kappaleeseen vaikuttavan resultanttivoiman kanssa"

Alkuperäisteoksesta ei taida tuota F=ma -kaavaa löytyä (Principia löytyy kyllä koneelta pdf-muodossa mutta nyt ei ehdi tuota kahlaamaan. Latinankielellä tottakai.)

Jokainen vähänkin fysiikkaa harrastanut ymmärtää edelliseen sanalliseen lakiin sisältyvät riippuvuudet (p, v ja a vektorisuureita):

liikemäärä: p = mv

liikemäärän muutos(nopeus): dp/dt = m dv/dt

nopeuden muutosnopeus on kiihtyvyys: dv/dt = a

==> dp/dt = ma

==> voima F on verrannollinen kiihtyvyyteen (Newtonin mukaan)

Ilmeisesti ensimmäisen koulukunnan edustajien näkemyksen mukaan tällaista päättelyä ei saa tehdä ...

--

Toisille fysiikka on vain kokoelma kaavoja,

toisille tapa mallintaa ja ymmärtää maailmaa, jossa elämme.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Jep, tuohon juuri pyrin.

Alkuperäinen ilmaisu Newtonin laille oli juuri tuo

F=dp/dt

Jossa siis dp on liikemäärämuutos ja dt ajan muutos. Aivan normaalilla sijoituksella dp=m dv saadaan yhtälöksi peruskoulussa esitetty Newtonin toisen lain inkarnaatio:

F=dp/dt=m dv/dt <=> F=ma

Ensimmäisen koulukunnan edustaja kohtaa tässä siis vakavan ongelman. Jos Oikea Newtonin Toinen Laki kuuluu "F=dp/dt", kuinka silloin voitaisiin kiihtyvyyksiä laskea Newtonin toisen lain avulla? Vastaus on "helposti", mutta varmaan ensimmäisen koulukunnan edustaja sitten sanoisi että siinä ei enää ole kyseessä Newtonin Toinen Laki vaan yksi muunnos siitä - tai ehkä jopa pikkuserkku... eri asia on, mikä tekee heidän Oikeasta Newtonin Toisesta Laistaan erityisen kaikkien lainalaisuutta kuvaavien kaavojen joukossa.

Itse näen asian niin, että Newtonin toinen laki yksinkertaisesti ilmoittaa että voima on olemassa, jos massallisen kappaleen liiketila muuttuu. Sen matemaattisista muotoiluista yhtälöt F=ma ja F=dp/dt ovat yhtä päteviä ja varmasti eniten käytettyjä, ja impulssin laskemiseen käytetty yhtälö I=F*dt on myös varsin yleinen - ja sekin on Newtonin toinen laki, tai tarkemmin sanottuna yksi sen ilmaisutapa.

Tai yhtälö

F=m d(dx/dt)/dt...

Ensimmäistä koulukuntaa mukaillen:

"Newtonin toinen laki ilmoittaa voiman, liikemäärämuutoksen ja ajan muutoksen välisen suhteen.
Newtonin toinen laki ei tiedä kiihtyvyydestä, nopeudesta, sijainnista, liike-energiasta ja impulssista mitään."

Ensimmäinen lause on luonnollisestikin oikein (totuusarvo 1) kun käsitellään vain yhtä tiettyä Newtonin lain muotoilua (F=dp/dt), mutta toinen lause on niin väärin kuin olla voi, sillä Newtonin toisen lain sisältämien suureiden perusteella voi laskea kaikki toisessa laissa mainitut suureet määritelmiensä perusteella, jolloin voi perustellusti sanoa että "Newtonin toisella lailla voi laskea kiihtyvyyksiä, nopeuksia, sijainteja, liike-energioita ja impulsseja" ja tämän lauseen totuusarvo on yksi.

Polaarikoordinaatistoon sovellettaessa saadaan Newtonin toisella lailla laskettua pyörimisliikemäärä, kehänopeus, kehäkiihtyvyys, sijainti polaarikoordinaatistossa, pyörimisliikemäärämomentti ja mitä vielä...

Harmi vain että keskusteluun ei ole toistaiseksi tullut ainoatakaan ensimmäisen koulukunnan kommenttia. On tylsää olla samaa mieltä. Haluaisiko joku toimia Advocatus Diabolin roolissa?

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Herra Tohtori

Alkuperäinen ilmaisu Newtonin laille oli juuri tuo
F=dp/dt

Jos pitää vastaväittäjäksi väkisin heittäytyä niin tarkkaan ottaen liikemäärän muutos voi johtua muustakin kuin yksittäisestä voimasta. Kyseessä voi olla paineen, kuorman, momentin tmv. aiheuttama liikemäärän muutos, jota ei voi välttämättä yksittäisellä voimalla pelkästään kuvata.

Eli laki pitäisi olla jonkinlaisen yhdistelmän muodossa, näin ollen eivät myöskään suorat muutokset esim. muotoon F = ma, ole enää tarkkaan ottaen sama laki.

Mutta tämä siis näin "teeskenneltynä" kannanottona.

Edit: Tuli vielä mieleen, että pelkästään suhteellinen liikemäärän muutos ei välttämättä kerro mihin ja minkä suuruisena voima vaikuttaa. Kyseessähän saattaa periaatteessa olla myös ns. näennäinen kiihtyvä liike, jossa vain suhteellinen liikemäärä muuttuu.

Vierailija
David
Jos pitää vastaväittäjäksi väkisin heittäytyä niin tarkkaan ottaen liikemäärän muutos voi johtua muustakin kuin yksittäisestä voimasta. Kyseessä voi olla paineen, kuorman, momentin tmv. aiheuttama liikemäärän muutos, jota ei voi välttämättä yksittäisellä voimalla pelkästään kuvata.

Paitsi että Newtonin II:ssa se F ei tarkoita yksittäistä voimaa vaan voimien summaa eli resultanttia. Se siis käsittää kaikki paineen ja tilavuusvoimatiheyksien resultoivat voimat

Ja mielestäni
F=dp/dt = ma + m'v on nimenomaan Newtonin II ja josta siis voi kiihtyvyyden laskea.

Saman yhtälön voi tietysti kirjoittaa muodossa
Fdt = dp

tai
(r x F)dt =r x dp

mutta ne eivät ole Newtonin II vaan voiman ja momentin impulssilauseet. Nimeäminen on siis vain sopimusasia.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
boner

Paitsi että Newtonin II:ssa se F ei tarkoita yksittäistä voimaa vaan voimien summaa eli resultanttia. Se siis käsittää kaikki paineen ja tilavuusvoimatiheyksien resultoivat voimat

Voisiko se olla myös matemaattisesti kerrottuna tuossa lain johdossa. Esim. sigman tai rsultantin muodossa.

Entä ne näennäisvoimat, jos havaitsija itse on kiihtyvässä koordinaatsistossa ja inertiaalikoordinaatistossa oleva kappale siis näyttää kihtyvän, vaikka ei kiihdykään.

Vierailija

Kyllä siinä mun käsittääkseni pitäsikin olla se summamerkki edessä tai merkitty R:llä

∑F = R = dp/dt = d(mv)/dt

Näennäisvoimat saadaan yksinkertaisesti sijoittamalla relatiivisen liikkeen nopeuden lauseke

v = v0 + ω x r_rel + v_rel

eli R = d(m*[v0 + ω x r_rel + v_rel])/dt

(muistuttaisin tässä vaiheessa pyörivän koordinaatioston vektorin derivaatasta d(a)/dt = (d(a)/dt)_rel + ω x a , missä a on mielivaltainen vektori)

eli

R - d(mv0)/dt - d(mω x r_rel)/dt = d(mv_rel)/dt = v_rel*dm/dt + m*d(v_rel)/dt = v_rel*dm/dt + m*a_rel + m(ω x v_rel)

-> R + NV1 + NV2 + NV3 = v_rel*dm/dt + m*a_rel

missä

NV1. = -d(mv0)/dt
NV2. = -d(mω x r_rel)/dt
NV3.= -m(ω x v_rel)

ovat niitä mainitsemiasi näennäisvoimia.

Jos massa on vakio niin

v_rel*dm/dt = 0
NV1. = -d(mv0)/dt = -m*a0
NV2. = -d(mω x r_rel)/dt = -m*d(ω)/dt x r_rel - m*ω x d(r_rel)/dt = -m*α x r_rel -m*ω x (v_rel + ω x r_rel) = -m(α x r_rel) - m(ω x (ω x r_rel)) -m(ω x v_rel)
NV3.= -m(ω x v_rel)

Lasketaan näennäisvoimat yhteen:

NV1. + NV2. + NV3. = -m*a0 - m(α x r_rel) - m(ω x (ω x r_rel)) -m(ω x v_rel) -m(ω x v_rel)
= -m*a0 - m(α x r_rel) - m(ω x (ω x r_rel)) -2m(ω x v_rel)

Merkitään nyt uusilla merkinnöillä näennäisvoimia

NV1 = -m*a0
NV2 = -m(α x r_rel)
NV3 = -m(ω x (ω x r_rel))
NV4 = -2m(ω x v_rel)

Jotka, ei niin yllättäin, ovat tutut epäinertiaalisen koordinaatiston näennäisvoimat

NV2 = Eulerin voima (kuvaa tangentiaalista kiihtyvyyttä vastaavaa näennäisvoimaa)
NV3 = Keskipakoisvoima (kuvaa normaalikiihtyvyyttä vastaavaa näennäisvoimaa)
NV4 = Coriolisvoima (ei kovin helppoa tulkintaa)

ja

NV1 = koordinaatiston origon kiihtyvyys

Nämä laskut siis pätevät partikkelille ja siis myös äärellisen jäykän kappaleen massakeskiölle. Enempää en tällä erää jaksa analysoida.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Koska tuo legendaarinen Ohmin laki -keskustelu taas kummittelee palstalla (nekropostaajat vauhdissa), nostetaanpas tämä asiaan liittyvä pohdiskelu yhtä lailla pöydälle. Vastaajalta kun ei ole vielä kommenttia asiaan liittyen saatu, eli emmä vielä tiedä voiko Vastaajan mielestä Newtonin toisella lailla laskea kiihtyvyyksiä.

Tähän kysymykseen olisi mielenkiintoista saada "kyllä/ei" tyylinen vastaus Vastaajan suusta.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
...tai "mikä on fysiikan laki".

Asia tuli esille keskustelussa Ohmin laki ja sähköteho (joka morfautui alun perin keskustelusta "Älykäs asunto" tai jotain sinne päin.

Alun perin kyse oli yksittäisestä huomautuksesta, jonka mukaan Ohmin lailla ei voi laskea virtapiirin tehoa, mistä alkoi sivukaupalla kestänyt vääntö. Loppujen lopuksi päädyin toteamaan, että keskustelua asiasta ei voi jatkaa ennen kuin selvitetään mikä kenenkin keskustelijan käsitys on siitä, mitä käsitteellä "Ohmin laki" tai yleisesti "vapaavalintaisen tiedemiehen mukaan nimetty laki" tarkoittaa.

Asiasta on tällä hetkellä siis kaksi koulukuntaa.

Ensimmäinen koulukunta on sitä mieltä, että yksittäinen "fysiikan laki" on yksi tarkasti määritelty kaava jossa määritellään tiettyjen suureiden suhteet. Esimerkiksi Ohmin laki ilmoittaa suureiden "virta", "jännite" ja "resistanssi" -väliset suhteet tasavirtapiirissä. Tämän koulukunnan mukaan kaikki muut tästä kaavasta johdetut merkintätavat ovat Ohmin lain muunnoksia, joten Ohmin lailla voidaan laskea vain yhden puuttuvan suureen arvo kahden muun perusteella. Ensimmäinen koulukunta on mielivaltaisesti määrittänyt, mitä kaavaa he pitävät Ohmin lakina. Tämän koulukunnan mukaan muun muassa lause "Ohmin lailla ei voi laskea tehoja" pitää paikkansa.

Toinen koulukunta on sitä mieltä, että yksittäiset kaavat ovat vain fysikaalisen lainalaisuuden ilmentymiä, ja että esimerkiksi Ohmin laki ei ole mikään yksittäinen kaava vaan kuvaus siitä, miten sähkövirta käyttäytyy johtimessa, jonka päiden välillä on potentiaaliero. Kaikki kaavat ovat milloin minkäkin kyseessä olevan fysiikan lain kuvauksia, joiden alkuperäisyysaste vaihtelee. Siksi esimerkiksi kaavat P=UI ja U=RI kuvaavat molemmat Ohmin lakia, mutta ensimmäistä kutsutaan usein Joulen laiksi koska Joule sen ensimmäisenä Ohmin lain avulla johti, ja jälkimmäistä useimmiten kutsutaan Ohmin laiksi koska Kirchoff sen Ohmin laiksi nimesi (alkuperäinen Ohmin lain muotoilu poikkeaa sekin ensimmäisen koulukunnan valitsemasta kaavasta Ohmin laille). Ero eri "lakien" välillä on siis lähinnä semanttinen, ja esimerkiksi väite "Ohmin lailla ei voi laskea tehoja" on väärä.

Yritin alkuperäisessä keskustelussa laajentaa aihepiiriä käsittämään ylipäätään fysiikan lain olemusta ja sitä, mikä "fysiikan laki" on, mutta ensimmäisen koulukunnan edustaja jätti siinä vaiheessa kaikkiin kysymyksiini vastaamatta. Päätin siis perustaa uuden aiheen. Edellinen kasvoi muutamassa päivässä yli viisikymmensivuiseksi mellastukseksi joka oli suurimmaksi osaksi vanhan toistoa ja jankkausta. Päätin lopulta jättää sen keskustelun, koska kysymyksiini ei vastattu eikä aihe siksi edistynyt laisinkaan. Esitän tässä aiheessa viimeisimmän kysymykseni uudestaan. Toivon ettei tämä aihe degeneroidu jankkaamiseksi yksittäisestä kysymyksestä. Lsiäksi pyydän että jokainen keskustelija ensimmäsisessä viestissään

-ottaa kantaa otsikon kysymykseen kirjoittamalla ensimmäiselle riville joko "kyllä" tai "ei"

-perustelee näkemyksensä muun muassa tarkentamalla oman käsityksensä termistä "Newtonin toinen laki".

Kun tähän saadaan 5-10, uskon että keskustelussa on tarpeeksi materiaalia jotta voidaan alkaa pohtia yleisesti sitä, mitä kukin "fysiikan lailla" yleisesti käsittää. Esimerkkinä käytetään aluksi Newtonin toista lakia, koska se soveltuu mielestäni tarkoitukseen erinomaisesti. Myöhemmin voidaan käyttää muitakin esimerkkejä, mutta aloitetaan tästä.

Keskusteluun ovat tervetulleita kaikki jotka kykenevät vuorovaikutteelliseen keskusteluun, eli kykenevät ilmaisemaan oman mielipiteensä ja perustelemaan sen, sekä vastaamaan esitettyihin kysymyksiin. Kuka tahansahan voi esittää minkä tahansa teorian ja sanoa että se on pätevä, jos kieltäytyy sitten vastaamasta kysymyksiin.

Joka haluaa tässä keskustelussa jankata yksittäisten lakien olemuksesta, voi mennä tuonne. En voi kyllä suositella kenellekään tosissaan.

Eli aloitetaan.

[size=200:20u5iz17]Voiko Newtonin toisella lailla laskea kiihtyvyyksiä?[/size:20u5iz17]

Oman mielipiteeni asiasta kerron heti kun saadaan keskusteluun muutamia mielipiteitä. Jos aihe ei kiinnosta, voidaan jättää keskustelu sikseen ja tehdä jotain rakentavaa. Tosin täytyy ilmoittaa että itse lähden kello 20:27 kohti pohjoista ja kotopuolessa netin käyttö saattaa olla rajoittuneempaa jouluvalmistelujen vuoksi, joten vastauksia saattaa joutua odottamaan tavallista pidempää tältä suunnalta.

no mä voin olla koulukunta ykkösen edustaja, kysy pois kysymys

ai piti perustella, no jos koulussa on opetettu että ohmin laki on
R=U/I niin sitten se kai on se eikä mikään muu

jos lasketaan kiihtyvyyv newtonin kaavan avulla, niin voisdaan
sanoa että tuli laskettua kiihtyvyys newtonin kaavalla

newtonin kaava kumminkin on F=ma eikä a=F/m,
kuten kaikki tiedämme

Vierailija
Olbe
jartsa
newtonin kaava kumminkin on F=ma eikä a=F/m,
kuten kaikki tiedämme



Minä en kyllä "tiennyt" tuota.

siinä meillä on tyypillinen kakkos koulukunnan hienopieru
"minä olen niin hieno että tiedän vain hienoja asioita"

toinen on Herra Tohtori
"enhän nyt toki minä voi alaluokkalaiselle hävitä kinaamis kisaa"

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
jartsa
toinen on Herra Tohtori
"enhän nyt toki minä voi alaluokkalaiselle hävitä kinaamis kisaa"

Jos se kinaaja olisikin alaluokkalainen eikä vain vastaavalla tasolla...

Väittelyä ei muuten voi hävitä jos kummallakin osapuolella on jotain muuta perusteluina kuin "niin se vain on"... Inttämiskisan (ts. juupaseipäs-kinaamiskisan) puolestaan häviää kumpikin osapuoli poikkeuksetta.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
Herra Tohtori
jartsa
toinen on Herra Tohtori
"enhän nyt toki minä voi alaluokkalaiselle hävitä kinaamis kisaa"


Jos se kinaaja olisikin alaluokkalainen eikä vain vastaavalla tasolla...

Väittelyä ei muuten voi hävitä jos kummallakin osapuolella on jotain muuta perusteluina kuin "niin se vain on"... Inttämiskisan (ts. juupaseipäs-kinaamiskisan) puolestaan häviää kumpikin osapuoli poikkeuksetta.

onko tämä nyt parempaa paskaa kuin se paska siellä jättiläisketjussa, mikä piti unohtaa,
ja mihin kokoajan palaat Herra Tohtori?

Vierailija

mua pikkasen potuttaa kun Herra Tohtori määräsi keskustelemaan Newtonin laista,
ja minä sitten keskustelen Newtonin laista, vaikka ohmin laki paremmin sopisi
meille ykkös koulukuntalaisille

nythän on niin että ohmin laki ei ole luonnonlaki

kuten ei ole lämmönjohtumislakikaan: lämpövastus = lämpötilaero / lämpövirta

kun taas Newtonin laki on luonnonlaki

Uusimmat

Suosituimmat