Eliittilukiot

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten määrittelisitte kyseisen leiman saaneet lukiot? Oletteko itse kenties opiskelleet sellaisessa? Millaista opiskelu siellä on/oli?
Tässä pari kysymystä, joista toivoisin mielenkiinoisen keskustelun kehkeytyvän.

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Elitismi haiskahtaa yliyrittämiselle. Opettaminen toisaalta pitäisi olla tehokasta ja oikein suunnattua. Ristiriitainen käsite siis.

Pahimmillaan se tarkoittaa että muutenkin mukavat rikkaiden kakarat keräytyvät jonkin hyvän statuksen saaneeseen kouluun, jonka tulokset eivät ole sen kummemmat, mutta status tuo lisäarvoa ja siten paremmat etenemismahdollisuudet.

Parempaa koulua ei tarvitse juuri selittää. Siellä opitaan ja viihdytään ja se nauttii ansaittua arvostusta tuloksien sa perusteella.

Vierailija
Coach
Miten määrittelisitte kyseisen leiman saaneet lukiot?
Niiden opppilaiden tulokset ovat keskiarvoa huomattavasti korkeammalla. Koulussa saattaa myös olla painotettu opiskelua jonkin tietyn aineen suuntaan.
Coach
Oletteko itse kenties opiskelleet sellaisessa?
Jep.
Coach
Millaista opiskelu siellä on/oli?
Ihan mukavaa.

Vierailija
ilesoft
Coach
Miten määrittelisitte kyseisen leiman saaneet lukiot?
Niiden opppilaiden tulokset ovat keskiarvoa huomattavasti korkeammalla. Koulussa saattaa myös olla painotettu opiskelua jonkin tietyn aineen suuntaan.
Coach
Oletteko itse kenties opiskelleet sellaisessa?
Jep.
Coach
Millaista opiskelu siellä on/oli?
Ihan mukavaa.

Voisitko vielä tarkentaa kertomalla koulun nimen(ellei tämä loukkaa yksityisyyttäsi liikaa)?

Vierailija
Coach
Voisitko vielä tarkentaa kertomalla koulun nimen(ellei tämä loukkaa yksityisyyttäsi liikaa)?
Toki. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun Lukiosta kirjoitin ylioppilaaksi muutamia vuosia takaperin. Tunnetaan myös lyhenteellä SYK. Lukio oli silloin ja varmaankin vielä nykyäänkin kielipainotteinen.

Vierailija
ilesoft
Coach
Voisitko vielä tarkentaa kertomalla koulun nimen(ellei tämä loukkaa yksityisyyttäsi liikaa)?
Toki. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun Lukiosta kirjoitin ylioppilaaksi muutamia vuosia takaperin. Tunnetaan myös lyhenteellä SYK. Lukio oli silloin ja varmaankin vielä nykyäänkin kielipainotteinen.

Kiitos.

Haluaisin kysyä vielä näin yleisesti, onko kellään henkilökohtaista kokemusta siitä, että IB-tutkinto olisi auttanut pääsemään yliopistoon muutoin kuin tiedolla? (tarkoitan siis pisteitä tms.)?

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Coach
ilesoft
Coach
Voisitko vielä tarkentaa kertomalla koulun nimen(ellei tämä loukkaa yksityisyyttäsi liikaa)?
Toki. Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun Lukiosta kirjoitin ylioppilaaksi muutamia vuosia takaperin. Tunnetaan myös lyhenteellä SYK. Lukio oli silloin ja varmaankin vielä nykyäänkin kielipainotteinen.

Kiitos.

Haluaisin kysyä vielä näin yleisesti, onko kellään henkilökohtaista kokemusta siitä, että IB-tutkinto olisi auttanut pääsemään yliopistoon muutoin kuin tiedolla? (tarkoitan siis pisteitä tms.)?

Ei niitä mitenkään erityisesti kai katsota ei ainakaan yliopistossa, mutta tottahan toki paremmasta opiskelupaikasta on hyötyä, koska sieltä on varmaakin myös hyvät opiskelutavat tarttuneet mukaan. Mitä voi hyödyntää sitten mielinmäärin.

Vierailija
ilesoft

Coach
Oletteko itse kenties opiskelleet sellaisessa?
Jep.

Mikä on arviosi kyseisen opinahjon maahanmuuttajien osuudesta kyseisenä aikana prosentuaalisesti?

Vierailija

"Eliittilukiot

Millaisia ovat eliittilukioiden oppilaat?

Millaisia ovat eliittilukioiden oppilaat? Kärsivätkö Sykin tytöt anoreksiasta? Miksi Norssin lehteen totaalikieltäytyjästä kirjoittanutta ojennettiin? Tervetuloa kouluun, jonne moni haluaa, mutta harva pääsee.

Mikael (teologinen) Hanna (kauppakorkea tai oikeustieteellinen), Alexander (kauppakorkea ja oikeustieteellinen) ja Maisa (oikeustieteellinen).

Kirjoitin ylioppilaaksi kuusi vuotta sitten. Opiskelemaan pääsin viime syksynä. Ja en suinkaan valtiotieteelliseen, kuten päätin toisen lukiovuoteni alkaessa Helsingin Normaalilyseossa. Ammattikorkeakoulu ei ollut vaihtoehto, josta olisi keskusteltu Norssin käytävillä lukiotovereiden kanssa. Vaikka kuinka pinnistelen, en saa mieleeni yhtäkään vuosikurssini opiskelijaa, joka olisi haaveillut työskentelystä kulttuurin parissa. Ehkä muutama kirjallisuudesta kiinnostunut ja yksi muusikko. Välivuosista ei puhuttu.

"Haluan pitää opiskelutahdin yllä."

Kirjoitusten lähestyessä keskusteltiin vain jatkosuunnitelmista. Ja tietysti kirjoituksista. Olimmeko me Suomen kuivimpia abiturientteja? Estikö "eliittilukiolaisen" tulevaisuuden suunnittelua opettajien, koulukavereiden ja vanhempien odotukset ja oma ahdas käsitys vaihtoehdoista? Toisaalta kolmeen vuoteen mahtuu ystäviä, mielenkiintoisia opettajia ja mahtavia bileitä. Rake-salilla Bulevardilla järjestettiin Fish Inc. (Fish never sinks!) -nimisen ryhmän voimin juhlia. Iltapukupakko ja sisään pääsivät norssit ystävineen. Vanhojen tanssien jatkoilla Kulosaaren kartanolla eräs pitempi norssi innostui hyppimään ja löi päänsä katosta törröttävään naulaan. Olisikohan joku sen viinalla desinfioinut?

Onko lukiolla mitään merkitystä? Keskustelen Koulukaverit-sivustolla vanhojen eliittilukiolaisten kanssa. Vastauksissa toistuvat koulujen hyvät puolet: motivoiva ilmapiiri, opiskelurauha ja hyvät opettajat. Lukioaikaa muistellaan lämmöllä ja vanhoihin koulukavereihin on mukava törmätä. Moni on akateemisella alalla ja huomattava osa suunnannut lääketieteelliseen, oikeustieteelliseen tai kauppakorkeakouluun. Toisaalta, jos elämä ei ole mennyt suunnitelmien mukaan, jaksaisikohan sitä muistella kouluaikoja?
Ressut ressut

Ressun lukio Ruttopuiston laidalla. Ei ihme, että viime vuosina tänne on ollut tunku. Kaikki on lähellä. Rakennus on komea. On Kalevankatu ja Lönnrotinkatu.

Oppilaat näyttävät aikuisilta ja fiksuilta. Merkkifarkkuja (Miss Sixtyä, Dieseliä), Louis Vuitton -laukkuja täälläkin (hmm... koululaukut ovat viime vuosina parantuneet). Tytöillä on korkokenkiä ja jakkuja. Kukaan ei kulje lenkkareissa, muutamalla on tennarit, tietenkin Pumat, Adidakset tai Converset.

Pukukoodi on ainakin vaihtunut. Etukäteen yksi vanha ressu tilitti:

"Ressun pojat olivat tuulipuku- tai salkkuressukoita. Nörttejä, jotka eivät juurikaan tytöille jutelleet. Välitunneilla he näpelöivät graafisia laskimiaan. Poikaystävät hankittiin muualta."

Apulaisrehtori Veli-Pekka Lehtinen muistuttaa enemmän liikemiestä kuin rehtoria ja puhe on sen mukaista:

"Ressun parhaita puolia on koko, joka mahdollistaa laajemman kurssitarjonnan ja erilaisuus hyväksytään."

Siis yli yhdeksän keskiarvon oppilaat eivät vaikuta?

"Meille hakee erittäin motivoituneita oppilaita. Tyytyväinen oppilas on hyvä mainos talolle. Olemme positiivisessa kierteessä."

12 Helsingin lääkikseen tänä vuonna päässeestä 160:sta oppilaasta oli kirjoittanut Ressusta.

Pääsen kuunteluoppilaaksi taloustiedon tunnille. Alexander Patouchasin ehdotus luokan osallistumisesta Kauppalehden nettisijoittajakilpailuun on hyväksytty.

Opettaja pyytää pohtimaan onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja antaa materiaaliksi monisteen bruttokansantuotteen jakautumisesta Suomessa alueittain.

Keskustelu on vilkasta. Kaikki halukkaat eivät saa puheenvuoroa. Pariin kertaan opettaja komentaa luokkaa olemaan hiljempaa. Ehkä täällä ollaan hieman elitistisiä:

"Pohjois-Karjalassa kärsitään muuttotappiosta, ollaan työttömiä, ylipainoisia ja kuollaan nuorempana." Opettaja kauhistelee Espoon likaisia lähiöitä graffiteineen.

"Ei ihmiset voi olla siellä onnellisia."

Eliittilukiot painottavat vierastavansa sanaa eliitti. On kuitenkin selvää, että hyvien asuinalueiden oppilaitoksissa on pääasiassa hyväosaisten lapsia. Se voi hieman vääristää maailmankuvaa. Eräs sykkiläinen kertoo ihmetelleensä, kuinka koulukaverit kysyvät ensin nimeä ja seuraavaksi:

"Mitä sun vanhemmat tekee?"

Nainen, joka lähti Helsingin ulkopuolelle suorittamaan korkeakoulututkintoaan muistelee: "Lukioaikaiset kaverit ovat turhan stadilaisia tai sykkiläisiä eli angstisia, tekotaiteellisia, yli-intellektuelleja, todellisuudesta etääntyneitä snobeja. Kurjinta Sykissa on sen tarjoaman maailmankuvan kapeus."

Ressulaiset tietävät koulunsa eliittileiman. Abiturientti Alexander Patouchasin, 18, mielestä Ressu on kolmesta eliittilukiosta kaikista huonoimmassa, elitistisimmässä maineessa.

"Ressut ovat ihan normaaleja, niin kuin ihmiset Loimaan lukiossakin."

Alexander ja kolme muuta – tosin toisen vuoden – ressulaista, Mikael Römer, 17, Hanna Linnanen, 17, ja Maisa Cederström, 17, kieltävät, että koulu olisi konservatiivinen. Ehkä elitistinen mielikuva johtuu yli ysin sisäänpääsykeskiarvosta.

"Sen huomaa, että kolmosilla oli 9,1 ja kakkosilla 9,2. Se on ihan eri asia", aloittaa Alexander. Olen äimänä. Miten noin pienen eron voi huomata? "Kolmosella on paremman näköisiä tyttöjä!" Mikaelia naurattaa, ja Hanna ja Maisa ottavat keskustelun hieman närkästyneenä haltuunsa.

"Näkisin, että ressut ovat ahkerampia kuin muut", Hanna pohtii. Maisan mielestä Ressu tarjoaa jotain kaikille. "Nörtähtävämmät" ihmiset, joita ehkä on kiusattu yläasteella löytävät myös porukkansa.

Ei ihme, että heillä on jatkosuunnitelmat valmiina. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että välivuosia ei pidetä ja kaksi vuotta ennen opiskelun jatkamista olisi ihan liikaa. Toisen polven ressulainen Mikael on suuntautunut opinnoissaan matemaattisesti, mutta haluaisi lähteä opiskelemaan Yhdysvaltoihin teologiaa. Aleksander kysyy:

"Uskotko Jumalaan? Luetko Raamattua? Käytkö kirkossa?" Mikael vastaa kaikkiin myöntävästi.

"Sittenhän se on hyvä juttu." Alexander nyökkää. Alexanderin suunnitelmissa on kaksoistutkinto, oikeustieteellinen-kauppakorkea-yhdistelmä. Hanna on kahden vaiheilla:

"Kauppis tai oikis, vaikea sanoa vielä." Maisa tähtää oikeustieteelliseen.

Mutta ainakin hikeä ja kyyneleitä voi olla edessä, ennen kuin niin pitkälle päästään. Aikoinaan Norssiin kantautui huhuja siitä, kuinka Ressussa joku tyttö oli saanut hermoromahduksen kesken yo-kirjoituksien. Muistan lukioaikana Norssissa todistaneeni muutamaa itkukohtausta koeviikolla. Eliittikoulujen vanhat oppilaat muistelevat, että opiskelu oli välillä itsensä ruoskimista.

"Luin aina koeviikolla aamuyöhön asti guarana-tablettien voimalla, nukuin pari tuntia, tein kokeen, nukuin päivällä ja valvoin taas seuraavan yön."

SYKin IB-linjan käynyt nainen kertoo lukioaikaisista lentävistä lauseista:

"There’s too much blood in my caffeine system" ja "3 AM, whoa it’s an early night".
Ihan normaali lyseo

Kello on 8.30 ja olen myöhässä.

"Ajattelin jo soittaa, että onko tullut viivästys", kommentoi Norssin rehtori Tuula Sirén. Norssissa ei pääse enää luokkaan sisään tunnin alettua.

Täällä ei olla niin muotitietoisia kuin Ressussa. Joukossa on goottia, hopparia ja punkkaria. Jerry Muhosella, 16, oli muutamaa viikkoa aikaisemmin komea irokeesi. Hiustyyli on yhä punk. Hän jatkoi Norssin yläasteelta lukioon, koska ei päässyt Torkkelin kuvataidelukioon. Myös Mia Naakka, 16, tulee Norssin yläasteelta, kuten kolmannes Norssin lukion oppilaista. Okko Koskenniemi, 17, pääsi keskiarvollaan 8,9 juuri Norssiin, Anna Takala olisi päässyt kympin keskiarvollaan mihin tahansa.

"Norssi on rennompi kuin Ressu!", Anna perustelee valintaansa.

Norssi on Ressun rakas vihollinen ja Norssin valinneet oppilaat vertaavat monessa asiassa kouluaan Ressuun. Koulut ottivat mittaa toisistaan myös muuten kuin tilastoissa, esimerkiksi Kaivopuistossa sodittiin ykkösten välinen vesisota. Entisenä norssina voin sanoa, että Ressu oli aina aika ylivoimainen. Niitähän on kolme kertaa enemmän!

Norssiin on jo vuosia päässyt alemmalla keskiarvolla sisään kuin Ressuun, muutaman vuoden jo alle yhdeksän keskiarvolla. Entinen norssi toteaa: "Se kirpaisee, että Norssi on mennyt alaspäin."

Vanhat norssit tarkkailevat kouluaan tarkkaan. Vanhat Norssit Ry rahoittaa koulun perinteikästä Veikko-lehteä. Taannoinen Veikon päätoimittaja sai kokea asemansa huonon puolen:

"Ylioppilasjuhlassa sain Vanhoilta Norsseilta kurinpalautusstipendin, koska olin kirjoittanut jutun entisestä norssista, joka oli totaalikieltäytyjä. Kurinpalautusstipendi oli Tuntematon sotilas, jonka nimiölehdelle oli kirjoitettu: ‘Kohtalon hetkenä Isänmaa tarvitsee jokaisen’."

Iloisempiakin "perinteitä" Norssissa on. On pukujuhlia, Vanhojen Norssien päivä, nasutus uusille lukiolaisille...

"Nasutus on ihan koulun ulkopuolinen juttu ja siitä tuli heti sanomista, etteivät tukioppilaat saa mainostaa niitä", kertoo Anna. Yleensä mukaan toimintaan saa ihmisiä, kun on kyseessä hyvät juhlat.

"Alkoholia ja naisia! Niillä norssit saa liikkeelle", innostuu Okko.

"Ja miehiä teille tytöille." Hän kertoo kuitenkin nopeasti perään esimerkin terveellisestä Norssi-aktiviteetista:

"Talvisin on pelit Johanneksen kentällä. Myös rusettiluistelu on otettu koulun ohjelmaan."

Olen yllättynyt, että alkoholi uskalletaan toimittajalle mainita.

Kuinka paljon koulun perinne velvoittaa?

"Meidän vuosikurssilta on tulossa kymmenen juristia, parikymmentä lääkäriä, viisi poliittista vaikuttajaa ja loput päätyvät yrityksiin johtotehtäviin", laskee Okko ja virnistää. Anna haluaa sanoa, että ei ole pakko pärjätä, vaikka onkin Norssi.

"Ei tämä nyt niin erikoista ole." Okko haaveilee kauppakorkeasta tai oikeustieteellisestä, ehkä molemmista. Anna haluaisi toimittajaksi ja Mia opiskelemaan viestintää valtiotieteelliseen. Jerry pohtii ainoana välivuoden pitämistä ennen graafisen alan opintoja ja muotoilijaksi ryhtymistä.

Ennen poistumistani Norssista osallistun juhlasalissa aamunavaukseen. Pro Patria -kivitaulut seinillä kertovat sodassa kaatuneista norsseista. Toisen vuoden opiskelija alustaa taiteellisen lyhytelokuvansa äänekkään pulinan vallitessa. Filmi pyörii ja yleisö hiljenee. Ideana on ollut personoida juoni, joka kertoo tarinasta ja tarinan rakenteesta. Aika korkealentoista. Filmin päätyttyä tekijä saa raikuvat aplodit. Ressuun verrattuna meteli käytävillä on huumaava.
Sykin tykistä

Etelä-Haaga. Betonimöhkäle. SYK.

Aulassa puhutaan englantia ja venäjää. Joku virittää kitaraansa. Synkän näköinen rakennus on sisältä viihtyisä. Vastaan juoksee ala-asteikäisiä poikia. Osa porukasta viettää aikaa samassa talossa kymmenisen vuotta. Käytävillä keskustellaan ja tehdään kotitehtäviä:

"Onkohan tää liian kapulakieltä?" pohtii lukiolaispoika ääneen. Myöskään SYKissä ei olla yhtä trendikkäästi pukeutuneita kuin Ressussa. Ehkä Norssin Okon kommentissa oli perää. Täällä on samanlainen perusfiilis kuin Norssissa, vaikka rakennus itsessään ei ole yhtä viihtyisä kuin vanhat Norssi ja Ressu kaari-ikkunoineen ja viherkasveineen.

Kaikista kolmesta koulusta Sykki kuitenkin saa eniten entisiltä oppilailtaan kritiikkiä hyvätaustaisten lasten kouluna, jossa kilpaillaan ja snobbaillaankin, ja ilmapiiri on sisäänpäin kääntynyttä.

Ja jos on lukioita eritasoisia, jaotellaan Sykissä oppilaitakin eri kastiin. Vanhat Sykin IB-oppilaat kertovat erotelleensa itsensä Sykin taviksista tarkkaan.

"IB-puoli oli sen verran eristyksissä tavallisesta, että hyvin harvoja ystävyyssuhteita pääsi sen ulkopuolelle syntymään. IB:llä väännettiin labratöitä yömyöhään, kaikkeen ei ollut aikaa."

Kaupungilla liikkuu huhu, jonka mukaan Sykissä esiintyy tavallista enemmän anoreksiaa. Kukaan ei myönnä asiaa.

"Tuntuu, että SYK:n ulkopuolella tällaisia anoreksia- yms. myyttejä liikkuu, mutta niillä ei oikeastaan tunnu olevan todellisuuspohjaa", toteaa opinto-ohjaaja Marika Mattila.

Erään vanhan oppilaan se saa pohtimaan asiaa: "Koulussa on paljon suorittajatyttöjä, jotka ovat tutkimusten mukaan alttiita syömishäiriöille."

Antti Iso-Markku, 18, Joonas Anttila, Vilhelmiina Vekkeli, 18 ja Suvi Puolakkainen ovat Sykin abiturientteja. Antti tuli SYKiin Munkan yläasteelta isänsä jalanjälkiä "päästäkseen pois Munkan sisäpiiristä". Joonas Anttila on ollut sykkiläinen kuudennesta luokasta lähtien ja Vilhelmiina Vekkeli jo kolmannelta luokalta. IB-linjalla opiskeleva Suvi Puolakkainen on asunut ulkomailla ja puhuu ensimmäisenä kielenään englantia. Tärkeimpänä syynä käydä Sykkiä he pitävät hyvää opetusta.

Mutta koulun harrastustoimintaakaan ei voi moittia. Koululla on oma uima-allas ja autokoulu. Vilhelmiina päätoimitti koulun lehteä ja Joonas on ollut teinikunnassa.

Sykkiläiset eivät tunnu olevan yhtä tiiviisti yhdessä kuin norssit ja ressut, joiden keskuudessa korostuu myös etelähelsinkiläisyys.

"Vahvempi, kiinnostavampi, hyödyllisempi ja luonnollisempi on eteläisissä kaupunginosissa kasvaneiden muksujen verkosto. Eli niiden, jotka ovat Norssissa peruskoulunsa käyneet", toteaa entinen IB-linjalainen.

"Ulkopuolisen" oikeustieteen opiskelijan mukaan oikiksessa on eliittikoulusta kirjoittaneiden sisäpiirejä.

SYK-verkoston olemassaolon myöntävät nykyisetkin opiskelijat. Vilhelmiinakin uskoo, että kouluaikaiset ystävyyssuhteet säilyvät.

"Usein järjestämissäni bileissä on melkein luokkakokouksen tuntua, kun sen verran suuri osa kavereista on juuri Ressusta tuttuja", toteaa ex-ressu

Kaikki eliittilukiolaiset eivät kokeneet suurta yhteenkuuluvuutta lukiokavereihinsa.

"Parasta Ressussa oli terve kilpailuhenki. Pahinta oli todella nörtit opiskelutoverit ja toisinaan huono yhteishenki." "

http://www.city.fi

Vierailija
Does not compute
Opetettu on vain opetettu

Itseoppinut on oppinut :]

No better teacher than a good master. Good master which noes wisdom and is very vice.

Vierailija

Etonin eliittilukiostahan on myös tunnettu romaani- ja elokuvahenkilö James Bond. Sen sijaan hänellä ei ole yliopistollista koulutusta.

Tästä siirrymme Turkuun vuonna 1640. Mistä tehtiin akatemia, oli juuri Turun jonkinlainen eliittilukio. Kirjastohan oli edelleenkin heikko, kunnes
silloien kenraalimajuri Ståhlhandske ryösti itseleen Aarhusin yliopiston kirjaston. Leski lahjoitti sen akatemialle.

Akatemiahan suomalaisessa merkityksessäänän usein on lukion ja yliopiston välimuoto. - Vaikkapa Työväen akatemia ja ennen myös Sirola-opisto. - Turun akatemiasta tuli yliopisto, keisarillinen Aleksanterin yliopisto, vasta Venäjän aikana, olikohan 1819. Kymmenen vuotta myöhemmin se paloi kirjastoineen, kuten suurin osa Turkua, ja siirrettiin Helsinkiin.

Vierailija
vanos
ilesoft
Coach
Oletteko itse kenties opiskelleet sellaisessa?
Jep.
Mikä on arviosi kyseisen opinahjon maahanmuuttajien osuudesta kyseisenä aikana prosentuaalisesti?
Normaalilla puolella ei ollut yhtään ulkomaalaisia. IB-puolella oli muutamia, jotka puhuivat ainoastaan englantia, mutta en ole varma koska he olivat Suomeen tulleet. Arvio mamujen osuudesta prosentuaalisesti olisi siis 2-4%.

Jokeri: jos tuossa kirjoituksessa oli jotain minulle, viitsitkö referoida. En jaksa lukea koko postausta läpi.

Vierailija
ilesoft
Jokeri: jos tuossa kirjoituksessa oli jotain minulle, viitsitkö referoida. En jaksa lukea koko postausta läpi.

Ei ollut, lue jos kiinnostaa.

Vierailija

Eliittilukio???....

1)
Ensimmäiseksi tulee mieleen "eliitin" lapset ja nuoret. Itse sain käydä lukion kalliissa yksityisessä lukiossa Ruotsissa.

2)
Ja tietysti myös kouluja joissa on vain hyvin älykkäitä oppilaita sanotaan eliittikouluiksi. Ja niihinhän kai pääsee kuka vain, jos on tarpeeksi älykäs.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat