Ihminen lämmittää talojansa liikaa ja lisäksi harakoille

Seuraa 
Viestejä7181
Liittynyt9.9.2005

[size=150:2lygucag]Ihminen käyttää luonnottomasti energiaa ympäriltään kattojensa alle[/size:2lygucag]

Ei saattaisi arvata, että talo ympäriltämme, jossa asumme - voisi tuottaa lämpöä, sähköä ja energiaa enemmän, kuin se tarvitsee oman kattonsa alle. Edelleenkin nykyinen asumisemme voidaan kutistaa energiatarpeeltaan jopa vain kolmanteen osaan nykyisestä. Ihminen on ainoa eläin, joka tarvitsee extraenergiaa lämmittääkseen itseään sateelta suojassa eristettynä luonnosta.

Asunto tai omakotitalo Suomessa ovat keskimäärin elämämme suurimpia investointaja; elämme velkasuhteessa jopa 35 vuotta saavuttaaksemme omat seinät ympärillemme. Suomessa rakentaminen on kallista, asuminen on kallista ja ylläpitokin on kallista. Lämpimistä jouluista huolimatta varautumamme on tulipalopakkasiin, vaikkakin lisääntyvän kosteuden ilmasto pikemminkin homehduttaa ja mädännyttää kalleinta perusomaisuuttamme.

Aurinko, joka loi kaiken edellytyksen elolle ja meidänkin jatkumolle - osaa lämmittää talojamme bruttoenergiasaantona aina 1300 prosenttiin saakka, siis pystyen luovuttamaan ulos ja muuhun käyttöön monta kertaa enemmän energiaa, kuin mitä se itse tarvitsee [prof. Kai Wartiainen]. Aurinko on tehokas lämmitin, säteilijä ja energiapatteri. Aurinkoenergia on väkevä ilmiö ja talteenoton kehittyessä on ratkaisemassa osaltaan kyltymätöntä energiatarvettamme.

Nykyinen moderni asuintalo kuluttaa noin 130 kWh energiaa neliömetriä kohden - tämä luku on tutkijoiden mukaan helposti pienennettävissä jopa vain 40-50 kWh:iin [tekn.tri Miimu Airaksinen]. Rakentamisen totunnaiset tavat lienevät suurin syy hitaaseen muutokseen. Laboratorioissa on toteutettu uusia kokonaisuuksia olemassa olevilla osaratkaisuilla vähentäen energiatarvetta asumisessamme. Keksintöihin lisättynä säästö, terveellisemmän - siis alemman keskilämpötilan (nyt 21-23 C) säätäminen ehkäpä noin 18-20 C:een - entisestään pienentäisi energiariippuvuutta. Viileämpi elinympäristö tuottaa virkeämpiä ajatuksia ja mielenlaatua

Eläinkunnassa [mihin mekin kuulumme], kaikki paitsi me, ei tarvita lisäenergiaa pesään, joiksi kotejammekin voitaisiin kutsua. Kodin, siis pesän merkitys on jatkuvuuden huolehtiminen seuraaviksi sukupolvien luojiksi. Pesä on turvapaikka, kuten kotikin, joka on asetettu lain erityissuojeluun. Suojeltu ympäristömme seininä ja lattioina on rakentunut energian tuhlaamisen kuningaskuluttajaesimerkiksi.

Vaihe, jossa ihmiskunta huomasi kiinteän kodin ominaisuuden, aloitti suunnitelmallisuuden, jota eläinkunnassa ei esiinny. Suunnitelmallisuus loi omistamisen, aidallisen reviirin ja huolen omistuksien menetyksistä. Näin ihminen aloitti "kodistansa" kehityksen, jossa energia on käymässä vähiin ja pahempana seikkana tuhoamassa ympäristömme. Eläinkunta ei hae omistusasuntoja, -pesiä, ne hakevat vain lisääntymisalustan, jossa juuri ja juuri vain pentujen avuttomuusvaihe ylitetään. "Suunnitelmallisuutta" ei ole kuin vaistojen ajama lisääntyminen ja ruoan hankinta.

Me suunnittelimme itsellemme fyysisen kodin, joka vaurastumisen, näyttöhalun ja mukavuuden tarpeen kasvaessa kuluttaa entistä enemmän. Ulkoiset tekijät ovat ylittäneet luonnon kestokyvyn; ympäristö muuttuu tekosistamme jo nyt meidän mahtamatta sille mitään - sen kehitys ja antamamme kehityssykäykset ovat karanneet käsistämme. Energian lisääntyvälle tarpeellemme ei näy loppua.

Tiedeyhteisöt ovat löytäneet ratkaisuja tähän arvokkaimpaan sijoitukseemme/ omistukseemme; ennakkoluulottomuudella ja kokonaissuunnittelulla voimme ratkaisevasti aloittaa energian säästämisen nyt - ratkaisut ovat jo olemassa. Huomisen koti on energiaa tuottava yksikkö, jolloin paikallisuus energiatuotantona syrjäyttää hiljalleen nykyistä suuruuden lain keskittymistä. Hajautetun energiantuotannon ratkaisuille on maailmanlaajuinen kysyntä. Olisiko Suomi näiden ratkaisujen osaaja?

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuva:
DSC_2045.JPG. 6. toukokuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti yllä olevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
Lasipinta on kaksijakoinen; se "vuotaa" lämpöä eniten harakoille, mutta voi olla huomisen energiakeräämisen pinta-ala. Onko uudessä eduskunnan lisäosassa käytetty energiasäästöä aikaansaavia menetelmiä, ei ole tiedossa, mutta heijastus perinteistä antaa näkymiä "vanhojen hyvien menetelmien" uudelleen käyttöön.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (255)

Vierailija
hangover
Ja mikä oli pointti? Ja mikä on kirjoittajan motiivi?

Se on vain katkera kommari, joka haluaa jeesustella suoltamalla vihervasemmistolaista skeidaa joka asiasta näennäisen filosofisen näennäisen pohdiskelun muodossa.

Ilkalle tiedoksi, että valtaosa nykyisistä homeongelmista johtuu siitä, että 60- ja 70-luvuilla pyrittiin rakentamaan tiiviitä taloja energianhukan minimoimiseksi. Siinä pääsi sitten sellainen seikka kuin ilmanvaihto vähän unohtumaan, ja kosteus kertyi seinien sisään pääsemättä ulos. Nyt makstaan kallista laskua niin sairauksien kuin remonttienkin muodossa siitä, että säästettiin väärässä paikassa.

Vierailija
Ilkka Luoma
Rakentamisen totunnaiset tavat lienevät suurin syy hitaaseen muutokseen.

Ensinnäkin, suurin syy hitaaseen muutokseen on siinä, että rakennusten elinkaari on pitkä, ja rakennuskanta uusiutuu kovin hitaasti.

Toisekseen, kun muistetaan miten kävi esim. muovin ja asbestin kanssa, niin varovaisuus on ymmärrettävää. Edelleenkin on vielä jäljellä iso lasku entisaikojen uudistusvimmasta. Minä en lähtisi syyttämään niitä jotka haluavat välttyä vastaavilta virheiltä.

Lisäksi on hyvä muistaa, että uutta tekniikkaa todella käytetään. Esim. aurinkoenergian käyttö on lisääntymässä, ja lämpöpumppuja asennetaan jotakuinkin niin nopeasti kuin ehditään. Samoin LTO-laitteistot ovat yleistymässä kovaa tahtia ilmanvaihtojärjestelmissä. Eristekerrokset ovat kasvaneet, ja nykyään rakennetaan yhä enenevässä määrin taloja joiden lämmöneristykset ylittävät vähimmäisvaatimukset selvästi.

Kun taloista puhutaan, niin kehitys ei tapahdu päivässä eikä kahdessa, vaan merkittävien muutosten aikaansaaminen kestää helposti vuosia ja todennäköisesti jopa vuosikymmeniä.

Myös eri teknisten järjestelmien eliniät merkitsevät paljon, esim. kun noin kolme vuosikymmentä sitten rakennettiin paljon öljylämmitysjärjestelmiä, niin nykyään näissä järjestelmissä ei ole enää paljon korjattavaa, ellei niitä ole välillä uusittu. Koska öljy-buumin jälkeen öljy on osoittautunut hinnaltaan epävakaaksi, ja toisaalta vaihtoehdot lisääntyneet, onkin öljylämmitysjärjestelmien määrä kääntynyt selvään laskuun.

Tämä kaikki on osa todella laaja-alaista muutosta, joka kattaa kaikenikäiset talot, ja kaikenlaiset järjestelmät. Muutokset yksittäisissä kohteissa saattavat olla melko pieniä, ja huomaamattomia, ja toisaalla taas todella merkittäviä. Kansallisessa mittakaavassa näitä muutoksia voi olla taas vaikea havaita sillä ne tahtovat peittyä niihin valtaviin määrin, joista suurimpana ryhmänä erottuvat ne taloudet joissa ei tehdä mitään muutoksia. Mutta kaikesta huolimatta, ja juuri siksi, uskallan väittää että asiat muuttuvat, ja ehkäpä nopeammin kuin arvaammekaan.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Energia on liian halpaa, kun sitä on varaa tuhlata.

Ihmiset tekevät liian pitkiä työpäiviä, ja tämän takia rahaa on käytössä liikaa. Energian säästö ei ole ratkaisu, koska tällöin jää entistä enemmän rahaa käytettäväksi esimerkiksi etelänmatkoihin ja kaikenlaiseen omaisuuden haalimiseen. Oikea ratkaisu olisi siirtyä noin 4 tunnin työpäiviin. Ei jäisi rahaa tuhlattavaksi ympäristön tuhoamiseen.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
Vastaaja_s24fi
Energia on liian halpaa, kun sitä on varaa tuhlata.

Ja siis tuulisähkö kaikkein pahinta, jos uskomme tätä lähdettä:
Tuulisähkö jo sekasähköä halvempaa.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
Jari
Vastaaja_s24fi
Energia on liian halpaa, kun sitä on varaa tuhlata.



Ihmiset tekevät liian pitkiä työpäiviä, ja tämän takia rahaa on käytössä liikaa. Energian säästö ei ole ratkaisu, koska tällöin jää entistä enemmän rahaa käytettäväksi esimerkiksi etelänmatkoihin ja kaikenlaiseen omaisuuden haalimiseen. Oikea ratkaisu olisi siirtyä noin 4 tunnin työpäiviin. Ei jäisi rahaa tuhlattavaksi ympäristön tuhoamiseen.

Energian oikea hinta pitäisi selvittää. Nähdäkseni silloin tulee huomioida mm. luonnon raaka-aineiden uusiutumiskyky. Etenkin lauhdevoimalat (mm. hiili- ja ydinvoimalat) tuhlaavat hillittömän määrän energiaa meriveden lämmittämiseen - ydinvoimalat noin 65% ja hiililauhdevoimalat noin 60% (sattumaa ei ole se , että Suomessa noilla on samat omistajat). Samalla kun tuhlataan energiaa, tuhlataan uusiutumattomia luonnon raaka-aineita.

Ihmisen ahneus on kuvottavaa: 2/3 uraanin energiasta käytetään supermyrkyllisen ydinkakan tuotantoon!

Vierailija

Käypä "Ilkka" katsomassa tuolla Muurmanskissa taloja.
Varsin uudenkin kerrostalon alaovi on niin käyrä, että lunta sataa
suoraan sisään ensimmäiseen kerrokseen ja ikkunat jostain
Suomen 20-luvulta, jäässä kuin mummon mökissä jo
pikkupakkasella.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Energia on liian halpaa, kun sitä on varaa tuhlata.

Ehkäpä, mutta kysymys kuuluukin, että tuhlataanko sitä?

Ja minun mielestäni energiaa ei tuhlata. Ellei sitten "tuhlaamista" määritellä siten, että mikäli olisi mahdollista kuluttaa vähemmän, tuhlataan, mutta tälläinen määritelmä ei ole käytännössä kovinkaan järkevä, ja sellaisen ottaminen käytännön periaatteeksi on itseasiassa luontoa tuhoava, sillä niin tiukan "tuhlaamattomuus periaatteen" noudattaminen edellyttää joka hetkellä parhaan mahdollisen tekniikan käyttöä, mutta ei kuitenkaan sisällä minkäänlaista mainintaa näiden teknisten ratkaisujen käyttöiästä, eli käytännössä laitteistoja jouduttaisiin uusimaan jatkuvasti, vaikka ne ovat uusia, sillä tekniikka kehittyy jatkuvasti.

Käytännössä on parempi, niin ekonomiselta kuin ekologiseltakin kannalta, että laitteet käytetään ensin elinkaarensa loppuun, ja korvataan sitten parhaalla saatavissa olevalla tekniikalla. Ja näin jokainen järkevä ihminen ainakin pyrkii toimimaan. Ja mielestäni tämä enimmäkseen myös toteutuukin, joten väitteet energian (tahallisesta) tuhlaamisesta ovat mielestäni suuresti liioiteltuja. Sinänsä on totta, että energiaa voisi kulua vähemmän, jos maailman kaikki tekniset ratkaisut korvattaisiin ihan uusilla, mutta sen toteuttaminen ei ole järkevää.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

18 astetta on melko sopiva sisälämpötila. Me pyrimme kotona pitämään yllä sellaista. Joskus putoaa viiteentoista, ja se on vähän liian kylmää. 20 asteessa tulee jo paha olo, etenkin jos niin kuumassa joutuu nukkumaan.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Unterseeboot kirjoitti:
Ellei sitten "tuhlaamista" määritellä siten, että mikäli olisi mahdollista kuluttaa vähemmän, tuhlataan,

Tietenkin se määritellään niin. Miten muuten sen muka voisi määritellä?

Ja:
mutta tälläinen määritelmä ei ole käytännössä kovinkaan järkevä, ja sellaisen ottaminen käytännön periaatteeksi on itseasiassa luontoa tuhoava, sillä niin tiukan "tuhlaamattomuus periaatteen" noudattaminen edellyttää joka hetkellä parhaan mahdollisen tekniikan käyttöä, mutta ei kuitenkaan sisällä minkäänlaista mainintaa näiden teknisten ratkaisujen käyttöiästä, eli käytännössä laitteistoja jouduttaisiin uusimaan jatkuvasti, vaikka ne ovat uusia, sillä tekniikka kehittyy jatkuvasti.

Ei kai tuo estä pyrkimistä mahdollisimman hyvään ja taloudelliseen ratkaisuun? Jos katsotaan, että laitteiston uusiminen ei paranna tilannetta vaan heikentää sitä mainitsemistasi syistä, silloin ei tietenkään pidä uusia vaan kuluttaa vanha ensin loppuun. Tuossa tapauksessahan tuhlausta olisi nimenomaan uuteen vaihtaminen. Säästämistä on energian kulutuksen vähentäminen järkevällä tavalla, niin, että syntyy säästöjä. Ei TIETENKÄÄN niin, että aiheutetaan lisää tuhlausta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
18 astetta on melko sopiva sisälämpötila. Me pyrimme kotona pitämään yllä sellaista. Joskus putoaa viiteentoista, ja se on vähän liian kylmää. 20 asteessa tulee jo paha olo, etenkin jos niin kuumassa joutuu nukkumaan.

Sinulle nuorelle ja kuumaveriselle kenties, odotapas kun tulet
tähän ikään, +25 C alkaa kuulostaa ihan mukavalta iltapuhteella.
Makuuhuonetta voi yöllä vähän viilentää, mutta aamulla taas
ei ole mukava hyppiä paljain jaloin jääkylmällä lattialla. No, mutta
ollaan kohtuullisia, sanotaan 22 astetta. Muistutat tätä Pekka Tar-
jannetta, joka ensimmäisen energiakriisin aikana kehui laskeneensa
huoneistonsa lämpötilan + 14 C:een ( lukivat kai lehteä rukkaset
kädessä ), asiastahan oli silloin "paremman väen" kesken jonkin-
lainen kilpailu. Liekö aivot kärsineet kylmästä pysyvästi, kun
"Millemiumia" myöhemmin innovoi ?

Vierailija

Ihmiset eivät niinkään lämmitä talojaan liikaa, eivätkä haaskaa lämpöä harakoille. Sen sijaan teollisuus, etenkin metalliteollisuus, haaskaa lämpöä ihan suruttomasti. Lämpökäsittelyuunien jäähdytysilmat puhalletaan aina ulos 180-950 asteisina, riippuen käsittelystä. Kenellekään ei tule mieleen, että sitä voisi käyttää mahdollisesti lämmitykseen.

Vierailija
Ilkka Luoma

Laboratorioissa on toteutettu uusia kokonaisuuksia olemassa olevilla osaratkaisuilla vähentäen energiatarvetta asumisessamme. Keksintöihin lisättynä säästö, terveellisemmän - siis alemman keskilämpötilan (nyt 21-23 C) säätäminen ehkäpä noin 18-20 C:een - entisestään pienentäisi energiariippuvuutta. Viileämpi elinympäristö tuottaa virkeämpiä ajatuksia ja mielenlaatua

En ikinä suostuisi oleskelemaan niin kylmässä huoneilmassa kuin 18-20 C. Sopiva lämpötila on noin 24-25 astetta, sisällä ja ulkona (ulkona se toteutuu valitettavasti liian harvoin). Säästäkööt lämmityskuluissa ne jotka haluavat palella ehdoin tahdoin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat