Omatekoinen ilmalämpöpumppu

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Voiko tuollaisen ilmalämpöpumpun rakentaa itse? Kun meinaan nurkissa lojuu pari pikkuvikaista jääkaappia. Eikös jääkaappi ole juuri ilmalämpöpumppu?, eli kaappi ulos ovi auki ja lauhdutinputkistot sisälle torppaan ja termostaattiin pikkuisen tuunausta... noin niinkuin periaattessa, onkos joku jo kokeillut?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija
kylähullu
Voiko tuollaisen ilmalämpöpumpun rakentaa itse? Kun meinaan nurkissa lojuu pari pikkuvikaista jääkaappia. Eikös jääkaappi ole juuri ilmalämpöpumppu?, eli kaappi ulos ovi auki ja lauhdutinputkistot sisälle torppaan ja termostaattiin pikkuisen tuunausta... noin niinkuin periaattessa, onkos joku jo kokeillut?

Kyllä voi, edellyttäen että jonkinsortin kylmäasentajan valmiudet löytyvät. Jääkaappi on todellakin ilmalämpöpumppu (käänteinen lämpövoimakone) mutta ongelmana on jääkaapin aivan liian tehoton kompressori, se on ottoteholtaan vain luokkaa 100W. Huoneen jäähdytykseen tarkoitetun kompuran ottotehon tulisi olla vähintäin luokkaa 1kW. Silloin päästään hyvissä olosuhteissa johonkin kolmen toimintakertoimeen, eli luokkaa 3kW jäähdytystehoon. Pienemmillä jäähdytystehoilla ei normaali huonetiloissa oikein mitään tee.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Mitenkäs on, kun tarjolla olisi vanha pienen maitotilan jäähdyttäjän kompura. Silmämääräisesti on luokkaa 5x jääkaappikokoinen. Putket on leikattu, joten uusi kylmäaine pitäisi ainakin sisälle tunkea.

Voisiko tuosta rakentaa mökille pienimuotoisen jäähdytyksen?

Vierailija
Volitans
Mitenkäs on, kun tarjolla olisi vanha pienen maitotilan jäähdyttäjän kompura. Silmämääräisesti on luokkaa 5x jääkaappikokoinen. Putket on leikattu, joten uusi kylmäaine pitäisi ainakin sisälle tunkea.

Voisiko tuosta rakentaa mökille pienimuotoisen jäähdytyksen?

Tuo kuulostaa jo lupaavammalta jos kompuran teho on luokkaa 1kW tai suurempi. Mutta tässäkin hommassa täytyy löytyä kylmäkoneasentajan taitoja ja työvälineitä kuten tyhjiöpumppua. Kompuran lisäksi tarvitaan siis lauhdutin puhaltimineen sekä huonetilaan höyrystin niin ikään puhaltimineen ja lisäksi erilaisia pumppuja, venttiileitä ja supistuksia/laajennuksia kylmäaineputkistoon. Homma ei ole mitenkään triviaali, jos lähdetään liikkeelle vain olemassaolevasta kompurasta!

Vierailija
Volitans
Voisiko tuosta rakentaa mökille pienimuotoisen jäähdytyksen?

Mikäli ilmastointia rakentelee, niin eiköhän sellaisen saa helpommallakin, kun ottaa tarvitsemansa kylmän suoraan maasta.

Senkun vaan kaivaa pienen ojan, salaojalapio olisi tähän tarkoitukseen ihanteellinen käsityökalu, pienellä kaivurilla työ sujuisi sitten sitäkin mukavammin, mutta kyllä pienen ojan saa kaivettua ihan tavallisella lapiollakin.

Sitten vaan putki ojan pohjalle, ja mökkiin jonkinlainen lämmönvaihdin-kenno, vähän samantapainen kuin autojen lämmittimissä ja jäähdyttimissä. Väliin kiertovesipumppu, ja pieni puhallin siirtämään ilmaa kennon läpi, ja siinä se.

Putkiston voi täyttää vaikkapa autoissakin käytetyllä jäähdytysnesteellä, joka ei jäädy, ja suojaa koneistoa ruostumiselta.

Vierailija

Jostain voi löytyä talukoita siitä miten minkinlainen maaperä lämpöä siirtää. Kostea savi on tietenkin hyvää, mutta pohjavesivirta tietenkin parasta ja niin että se on sitä ympäri vuoden. Kaivuutyö on muuten yllättävän kovaa. Kannattaa siis tutkia mihin alkaaa kaivamaan. Varsinkaan mitää salaojaa ei helpolla kaiva ilman konetta, kun se varren vipusuhde heikkenee kun syvyyttä tulee lisää, ellei teetä erikoispitkää vartta.
Periaatteessa mitä pitempi putkisto on, sitä enemmän se siirtää läpöä. Muoviahan se on jo kustannussyistä, vaikka kupari on paras lämmönjohde. Virtaavaan veteen siis mieluiten metallinen putki. Veteen voi myös upottaa auton syylärin, vaikka se on mitoitettu ilmalle, on siinä pinta-alaa siirtää lämpöä.

Vierailija

Joo. Tekemään vaan. siitä isommasta kompurasta saattaa tulla hyväkin. Juottelee kaasulla kupariputkistot. Tulee tiiviit. Jos siinä maitojäähdyttimessä on tallella vielä kuristusventtiili, hyvä niin. Se on yhtä tarpeellinen kuin kompurakin. Järjestelmä on sitten tyhjiöitävä, jotta kaikki kosteus tulee sieltä pois. Tähän on hyvä vanha pieni jääkaapin kompressori. Antaa sen imuttaa ainakin vartin verran. Kylmäaineeksi käy paskakaasu, propaani/butaani. Sen huono puoli on tulenarkuus vuodon sattuessa. Mutta saksassa jo käyttävät kylmäaineen sijaan tuota. Koska on edullinen ja ei ole kasvihuonekaasu.

Hyviä lämmönvaihtimia saa puretuista kylmiöistä, jne. Romuliikkeissä alumiini ja kupariloosseissa näitä riittää. Siis jos pelkkää ilmalämpöpumppua tekee.

Jäätymis, yms termosttateiksi sopii jääkaapin termarit. Itse rakentelin poistoilmalämpöpumpun, ja käytin niitä. Joskin niiden virran kesto on pieni, ja jouduin lisäämään kontaktorit.

Myöskin kylmäaineen oikea täytösmäärä on tärkeä. Lisää sitä pikkuhiljaa ja tarkkaile lämpötiloja. Jos kompressorille menevä imuputki alkaa huurettumaan, silloin ainetta on liikaa. Kaikki ei kerkeä kiehumaan höyrystimessä. Nestemäisenä kaasu ei saisi kompressorille mennä, koska männän päälle joutuessaan särkee kompuran.

Jotain tälläistä. Viisaammat saa kortoa lisää.

Vierailija

Mikäs on hyötysuhteeltaan paras keino muuntaa lämpöenergiaa sähköksi?

Onko nyt mahdollista rakentaa ikiliikkuja? (ei tietenkään, miksi ei?)

Työnnä 1kw sisään, ota 3kw ulos.

Okei, otetaan erotus (2kw) ilmasta, mitenkäs tuo 3kw lämpöteho muunnetaan takaisin sähköksi jonka teho yli 1kw?

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Snaut
[

Tuo kuulostaa jo lupaavammalta jos kompuran teho on luokkaa 1kW tai suurempi. Mutta tässäkin hommassa täytyy löytyä kylmäkoneasentajan taitoja ja työvälineitä kuten tyhjiöpumppua. Kompuran lisäksi tarvitaan siis lauhdutin puhaltimineen sekä huonetilaan höyrystin niin ikään puhaltimineen ja lisäksi erilaisia pumppuja, venttiileitä ja supistuksia/laajennuksia kylmäaineputkistoon. Homma ei ole mitenkään triviaali, jos lähdetään liikkeelle vain olemassaolevasta kompurasta!

Paitsi että höyrystin tulee olla ulkona ja lauhdutin sisällä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Miten tuollainen kompressori oikeasti toimii jossain perusjääkaapissa. Onko sen periaate imeä alipaine vai puristaa ylipaine? Millainen painejakautuma on tavallisessa jääkaapissa kierron eri vaiheissa?

Mitä tavallinen jääkaappikompura kestää? Sillä voi kuulemma tehdä pienituottoisen paineilmalähteen. Paljonko atnaa bareja? Onko öljyn kanssa ongelmaa? Tuotto on sitä luokkaa, että renkaita voi täyttää.

Jospa kuitenkin laskisimme miten paljon pakastinkompuralla voi siirtää lämpöä vuositasolla. Lämpöähän tarvitaan jostain +10 asteen alle olevista lukemista.

150W pakastinkompura toimii varmaankin ulkolämpötilaan -20'C asti. Eli lämmöntuottopäiviä taitaa tulla vähintään 200 vuodessa. Tuohan on 4800 tuntia. Lämpötehoa jollain 500 W keskiteholla saataisiin 2400 kWh luokkaa. Sähkön osuus siinä olisi 150/500 eli 30%. Eli ilmaisenergia olisi noin 1700 kWh. Nykysähkön hinnoilla alkaa olla 150 euroa vuodessa. Tuollaisella edulla vehkeitä pitäisi saada jostain ekopajasta ilmaiseksi. Ja asennus pitäisi myös saada ilmaiseksi. Tai jollain nimellisellä hinnalla.

Lämmityspäiviä saa lisää, jos tuo laite pukkaa lämpöä käyttöveteenkin, mutta vain esilämmitykseen, jolloin lämpökerroin on hyvä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Prosessi on käänteinen myös höyryvoimalalle. Siinä on samat hyötysuhteet. 3 osaa lämpöä sisään, ja yksi saadaan sähköksi muutettuna ylos.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Tuo lämpökerroinjuttu ei mene vertailukelpoisesti, mutta kaavat ovat muuten samat.

Kaavoissahan käytetään absoluuttisia lämpötiloja ja lämpötilaeron ollessa 0 astetta, voidaan lämpöpumpulla siirtää energiaa äärettömällä lämpökertoimella. Lämpöpumppukin voi tosin olla tuossa tilanteessa vaikka vain valokuva sellaisesta. Mitään hyötytehoa ei saada, koska lämpötilaeroa ei synny.

Kun ero siitä kasvaa, niin lämpökerroin huononee jyrkästi. 50...60 asteen lämpötilaerolla on kerroin enää kehno 3...4, koska vehkeet eivät ole ideaalisia. Eli yksi sisään ja kolme ulos. Teoreettisesti kerroin on 50 asteen nostolla jotain 5,5 (?), kun operoidaan lämpötila-alueella 0...50'C.

Lämpövoimalassa lämpötilaerot ovat isot. Dieselissä niin isot, että sähköksi saadaan 45% parhaimmillaan. Ja lauhdutusvoimalassa samoin. Mutta noita ei voi verrata. Prosessit ovat käänteisiä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Snaut
[

Tuo kuulostaa jo lupaavammalta jos kompuran teho on luokkaa 1kW tai suurempi. Mutta tässäkin hommassa täytyy löytyä kylmäkoneasentajan taitoja ja työvälineitä kuten tyhjiöpumppua. Kompuran lisäksi tarvitaan siis lauhdutin puhaltimineen sekä huonetilaan höyrystin niin ikään puhaltimineen ja lisäksi erilaisia pumppuja, venttiileitä ja supistuksia/laajennuksia kylmäaineputkistoon. Homma ei ole mitenkään triviaali, jos lähdetään liikkeelle vain olemassaolevasta kompurasta!




Paitsi että höyrystin tulee olla ulkona ja lauhdutin sisällä.

Jos tarkoitus on jäähdyttää, niin kyllä höyrystimen pitää olla sisällä ja lauhduttimen ulkona. Jos taas lämmitetän huonetilaa niin päinvastoin.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Nokun tuo aloittaja aloitti, jotta ovi ulos auki jne, joka tarkoittaa huoneuston lämmittämistä. Silloin höyrystinosa on ulkona. Mutta tietenkin jäähdytystarkoituksessa on tehtävä toisinpäin.

Nuo höyrystimet ja lauhduttimet menevät sekaisin aina ja kaikkialla. Höyrystin on se mikä jäätyy tai ainakin hikoilee.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
tietää
Kaivuutyö on muuten yllättävän kovaa. Kannattaa siis tutkia mihin alkaaa kaivamaan. Varsinkaan mitää salaojaa ei helpolla kaiva ilman konetta, kun se varren vipusuhde heikkenee kun syvyyttä tulee lisää, ellei teetä erikoispitkää vartta.

Meinaatko että leveän avo-ojan kaivaminen on sitten vähemmän työlästä kuin salaojan? Ehkä salaojan kaivuu ei ole yhtä tehokasta, jos kuutioissa mittaa, mutta kyllä minä ainakin kaivan mieluummin kapeaa salaojaa (tai kaapeliojaa), jos ei välttämättä tarvitse kaivaa isoa avo-ojaa.

Puun juuret ja isot kivet ovat paljon pahempia ongelmia kuin mitkään vipuvarsista johtuvat hyötysuhde ongelmat... Ellei sitten aio monen metrin syvyisiä kuiluja kaivaa, mutta itse ajattelin lähinnä jotain aika matalaa ojaa... Tietenkin sitä parempi mitä syvempi, mutta ei maan alle tarvitse kovin pitkälle kaivaa kun alkaa tulla jo viileää vastaan.

Ja maan lämmönvastaanottokykyähän voi vaikka ihan kokeellisesti tutkiakin. Kaivaa vaan maan alle vaikkapa lämpimällä vedellä täytetyn pullon, ja teippaa digitaalimittarin anturin kylkeen, peittää kuopan ja tarkkailee lämpötilan muutoksia.

Periaatteessa helpoiten kylmää saattaisi saada metsästä, kun siellä on varjostavia puita, joiden ansiosta maa ei pääse lämpiämään liiaksi, mutta toisaalta metsässä onkin sitten juuria sen verran ettei kaivaminen tahdo onnistua ihan pelkällä lapiolla.

Vierailija

Tuli tuossa mieleen jyrsin, joka olisi metalliporan kaltainen ja kiinni traktorin perässä. Se painettaisiin pyörien maahan ja vetäen sitten vaakasuuntaan. Tarvittaisiin tietenkin jokin ohjain ettei moska valu täyttämään ojaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat