Pelastus.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ottamatta kantaa uskoon tulemisen varsinaiseen makanismiin ja jumalan olemassaoloon niin eikö uskoon tullut kuitenkin "pelastu"?

Riippumatta siitä onko jumalaa olemassa, mutta jos ihminen oikeasti uskoo niin eikö asiat silloin muutu paremmiksi ja selkeämmiksi?

Eikö ole paljon kivuliaampaa olla uskomatta ja kamppailla aina itse sen sijasta, että uskoisi korkeimman johdatukseen ja siihen, että kakki mitä tapahtuu on jumalan tahto ja siksi hyväksyttävä.

Noin maalaisjärjellä ajatellen tuohan ottaisi ison lastin hartioilta ja kiven sydämmeltä. Miksi tuollaista vastaan pitää rimpuilla...häh?

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija

Siinäpä se uskontojen vetovoima piileekin... et ole itse vastuussa, vaan kaikki on Jumalan johdatusta. Jos kadut tai tapat mahdollisimman paljon vääräuskoisia, niin pelastut, vaikka tekisit mitä.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Maukka Perusjatka
Ottamatta kantaa uskoon tulemisen varsinaiseen makanismiin ja jumalan olemassaoloon niin eikö uskoon tullut kuitenkin "pelastu"?

Riippumatta siitä onko jumalaa olemassa, mutta jos ihminen oikeasti uskoo niin eikö asiat silloin muutu paremmiksi ja selkeämmiksi?

Eikö ole paljon kivuliaampaa olla uskomatta ja kamppailla aina itse sen sijasta, että uskoisi korkeimman johdatukseen ja siihen, että kakki mitä tapahtuu on jumalan tahto ja siksi hyväksyttävä.

Noin maalaisjärjellä ajatellen tuohan ottaisi ison lastin hartioilta ja kiven sydämmeltä. Miksi tuollaista vastaan pitää rimpuilla...häh?

Siihen se uskonto perustuu, että itse ei tarvi kamppailla, kun vastuuta jakaa jumalan kanssa.

Toinen mihin perustuu on yhteisö, mikä pyörii siinä uskonnon ympärillä.

Vierailija

Ateisteille tiedoksi: Se mitä elämänne on, on ihan teidän omaa syytä ja ansiota.

Suomalaiset työttömät ateistit: Katsoo vain peiliin. Oma vika

Ateistit yleensä syyttävät asioista Jumalan puuttumista heidän elämästään. Ateisti ei menesty, ateisti ei kunnioita elämää.

Palkkamurhaajat ovat useimmiten ateisteja.

Se että joku ateisti kitisee ja on ajanut linja-autoa 30 vuotta ja valittaa elämän vaikeutta. SE ON IHAN VI**U SUN OMA VIKA

Vierailija
tiäremiäs
Maukka Perusjatka
Ottamatta kantaa uskoon tulemisen varsinaiseen makanismiin ja jumalan olemassaoloon niin eikö uskoon tullut kuitenkin "pelastu"?

Riippumatta siitä onko jumalaa olemassa, mutta jos ihminen oikeasti uskoo niin eikö asiat silloin muutu paremmiksi ja selkeämmiksi?

Eikö ole paljon kivuliaampaa olla uskomatta ja kamppailla aina itse sen sijasta, että uskoisi korkeimman johdatukseen ja siihen, että kakki mitä tapahtuu on jumalan tahto ja siksi hyväksyttävä.

Noin maalaisjärjellä ajatellen tuohan ottaisi ison lastin hartioilta ja kiven sydämmeltä. Miksi tuollaista vastaan pitää rimpuilla...häh?





Siihen se uskonto perustuu, että itse ei tarvi kamppailla, kun vastuuta jakaa jumalan kanssa.

Toinen mihin perustuu on yhteisö, mikä pyörii siinä uskonnon ympärillä.

Onkos nuo sitten vastaanpanemisen väärttejä, vaan eikö pikemminkin tavoittelemisen arvoisia juttuja?

Vierailija
Andúril
Siinäpä se uskontojen vetovoima piileekin... et ole itse vastuussa, vaan kaikki on Jumalan johdatusta. Jos kadut tai tapat mahdollisimman paljon vääräuskoisia, niin pelastut, vaikka tekisit mitä.

Kain tappoi Abelin. Minkä oikeuden käynnin mukaan? Murhaaja olisi hyvin voinut olla hänen äiti EEVA.

Kun luottaa, uskoo, rakastaa JUMALAA suojelee Hän sinua maailman synneiltä ja tuomioilta. Nils Gustavsson on JUMALAN LAPSI

Juro Vonkaaja
Seuraa 
Viestejä274
Liittynyt8.9.2006
Maukka Perusjatka
Ottamatta kantaa uskoon tulemisen varsinaiseen makanismiin ja jumalan olemassaoloon niin eikö uskoon tullut kuitenkin "pelastu"?

Riippumatta siitä onko jumalaa olemassa, mutta jos ihminen oikeasti uskoo niin eikö asiat silloin muutu paremmiksi ja selkeämmiksi?

Eikö ole paljon kivuliaampaa olla uskomatta ja kamppailla aina itse sen sijasta, että uskoisi korkeimman johdatukseen ja siihen, että kakki mitä tapahtuu on jumalan tahto ja siksi hyväksyttävä.

Noin maalaisjärjellä ajatellen tuohan ottaisi ison lastin hartioilta ja kiven sydämmeltä. Miksi tuollaista vastaan pitää rimpuilla...häh?

No jaa, vaikka en itse uskokaan, en koe elämääni mitenkään kivuliaaksi, huonoksi ja epäselväksi. Eikä tertte edes kamppailla.

Epäilemättä usko antaa joillekin elämään sisällön ja turvan ja silloin se sopii heille. Tavallaan he kai "pelastuvat"...Vaan miltä? Ehkä elämältä.

Mutta toisaalta "pelastuksen" hintana ihminen saa riesakseen jumalan ja helvetin pelot, aina saa olla varuillaan, että ei vaan pahoita jumalansa mieltä ja menetä taivaspaikkaansa.

Kumpi sitten lie parempi olla uskossa vai uskomatta?

Juro Vonkaaja
Seuraa 
Viestejä274
Liittynyt8.9.2006
risat
Ateistit yleensä syyttävät asioista Jumalan puuttumista heidän elämästään. Ateisti ei menesty, ateisti ei kunnioita elämää.

Tämä väite on kyllä hiukka ristiriitainen Eipä ole tullut koskaan edes mieleen syyttää jotakuta sellaista vaikeuksista, jonka olemassaoloon en usko pätkääkään. Taidat, hyvä uskova, kuvitella nyt aivan omiasi

Tosta elämän kunnioituksesta minulla on juuri päinvastainen kuvitelma: Jotenkin vaikuttaa, että uskovan ei tarvitse ottaa minkäänlaista vastuuta esim. luonnosta kaikkine elämämmuotoineen. Jumala kun pelastaa uskovan ja maailman niin mitäpä siinä uskovan tarttee vastuuta ottaa mistään. Antaa palaa vaan, sitä parempi, mitä nopeammin maailmanloppu ja uskovien pelastus koittaa.

Vierailija

Haluan päättää elämisestäni ja oloistani itse. En voi kuvitellakkaan että antaisin jonkun vanhan "pyhän kirjan" määrätä elämästäni. Olen itse vastuussa teoistani. Mikään uskontojen fiktiivinen jumala ei ketään auta. Jokaisen on autettava itse itseään elämässä eteenpäin.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Ayla
Haluan päättää elämisestäni ja oloistani itse. En voi kuvitellakkaan että antaisin jonkun vanhan "pyhän kirjan" määrätä elämästäni. Olen itse vastuussa teoistani. Mikään uskontojen fiktiivinen jumala ei ketään auta. Jokaisen on autettava itse itseään elämässä eteenpäin.

Ei se määrää mitään itse jokainen päättää, jotkut kuitekin hyödyntää raamatun oppeja sen takia että mielenterveys säilyy.

Tiedostaako itse nämä henkilöt, että minkä takia ne niitä oppeja noudattaa on ihan eri juttu.

Jumalaa voi käyttää ihan samanlailla henkisenä tukena, niin kuin toista ihmistä tai ystävää.

Mutta Jumalassa pitää uskoa siihen ja pitää sitä todellisena, muuten se ei varmaankaan toimi.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Maukka Perusjatka
tiäremiäs
Maukka Perusjatka
Ottamatta kantaa uskoon tulemisen varsinaiseen makanismiin ja jumalan olemassaoloon niin eikö uskoon tullut kuitenkin "pelastu"?

Riippumatta siitä onko jumalaa olemassa, mutta jos ihminen oikeasti uskoo niin eikö asiat silloin muutu paremmiksi ja selkeämmiksi?

Eikö ole paljon kivuliaampaa olla uskomatta ja kamppailla aina itse sen sijasta, että uskoisi korkeimman johdatukseen ja siihen, että kakki mitä tapahtuu on jumalan tahto ja siksi hyväksyttävä.

Noin maalaisjärjellä ajatellen tuohan ottaisi ison lastin hartioilta ja kiven sydämmeltä. Miksi tuollaista vastaan pitää rimpuilla...häh?





Siihen se uskonto perustuu, että itse ei tarvi kamppailla, kun vastuuta jakaa jumalan kanssa.

Toinen mihin perustuu on yhteisö, mikä pyörii siinä uskonnon ympärillä.




Onkos nuo sitten vastaanpanemisen väärttejä, vaan eikö pikemminkin tavoittelemisen arvoisia juttuja?

Kannattaa tavoitella, niin voi jakaa asioita jumalan kanssa, niin ei tarvi itse pyöritellä omassa päässä niitä kaikkia jopa turhiakin juttuja, tästä johtuen stressikin vähenee.

Vierailija
Maukka Perusjatka
Eikö ole paljon kivuliaampaa olla uskomatta ja kamppailla aina itse sen sijasta, että uskoisi korkeimman johdatukseen ja siihen, että kakki mitä tapahtuu on jumalan tahto ja siksi hyväksyttävä.

En ymmärrä. Jos uskova aina pelastuu, niin eikö juuri siksi olisi varminta ilmoittautua uskovaksi, vaikkei uskoisikaan, siis jos pelastusta tarvitsee.

Mitä menettää jos varmuuden vuoksi sanoo viimeisellä tuomiolla, että uskoo sen minkä pelastuksen eteen on uskottavaksi säädetty?

Mistä kaikki tämä häly!

Vierailija
Ayla
Haluan päättää elämisestäni ja oloistani itse. En voi kuvitellakkaan että antaisin jonkun vanhan "pyhän kirjan" määrätä elämästäni. Olen itse vastuussa teoistani. Mikään uskontojen fiktiivinen jumala ei ketään auta. Jokaisen on autettava itse itseään elämässä eteenpäin.

Eikö kuitenkin itseään voi myös auttaa parhaiten, kun sulkee asiat mielestää, joillekka ei mitään voi, niinsanotusti jumalan huomaan?

Eikö uskonnon pitäisi parhaimmillaan juuri tuoda helpotus elämään ja sen tuskiin ja auttaa hyväksymään ja anteeksi antamaan jo tapahtuneet pahat asiat?

Eikö uskonto parhaimmillaan ole juuri pyrkimys hyvään ja rauhaan.
Käsittääkseni mikään uskonto ei vaadi ihmisen täydellisyyttä vaan antaa ihmisen lopultakin olla ihminen kaikkine heikkouksineen. Ohjaa vain "oikeaan" suuntaan.

En tässä nyt halua vetää esiin mitään ääriryhmiä jotka ovat oma lukunsa sinänsä.

Eikö tuolta pohjalta voisi jo uskon hyväksyä?

Vierailija
tietää
Taakka ei ole niin raskas jos se on mieluinen. Raskainta on kantaa muiden taakkaa sinne minne ei halua.

Ihan tuli "lämpimät" muistot intistä mieleen.. Heh.

Vierailija
laulai
Maukka Perusjatka
Eikö ole paljon kivuliaampaa olla uskomatta ja kamppailla aina itse sen sijasta, että uskoisi korkeimman johdatukseen ja siihen, että kakki mitä tapahtuu on jumalan tahto ja siksi hyväksyttävä.

En ymmärrä. Jos uskova aina pelastuu, niin eikö juuri siksi olisi varminta ilmoittautua uskovaksi, vaikkei uskoisikaan, siis jos pelastusta tarvitsee.

Veikkaan vaan, että homma ei toimi noin, kusettamalla. Pitää oikeasti uskoa jotta "pelastuisi".

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat