Seuraa 
Viestejä45973

Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä ja vetten peittämä... -todetaan raamatussa.

Nyt kun alkaa pikku hiljaa tiedemiehille selviämään, että luomistyö on kuin onkin ollut myös tieteellisessä mielessä tarkastettuna mahdollista, jopa joidenkin teoreetikoiden mielestä on järkeenkinkäypää, että luonnon systematiikan taustalla vaikuttavat erilaiset tarkoitukselliset ohjausjärjestelmät, niin on aiheellista kysyä; miksi?

Olisiko parempi, ettei meitä olisikaan. Voisiko Jumala perua koko luomistyönsä, evolutionäärisen luonnonvalinnan jne. ?

No täällä me kuitenkin olemme. Tyhjästä syntynyt Universumi ja sen asukkaat. Vaikka järjen valossa tyhjästä ei voi syntyä mitään ja varsinkaan näin moniulotteista, jopa itsestään tietoista ja päämäärähakuista. Ehkä joiltakin osin myös luojan kannalta epämiellyttävää porukkaa.

Sivut

Kommentit (283)

kar1
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä ja vetten peittämä... -todetaan raamatussa.

Nyt kun alkaa pikku hiljaa tiedemiehille selviämään, että luomistyö on kuin onkin ollut myös tieteellisessä mielessä tarkastettuna mahdollista, jopa joidenkin teoreetikoiden mielestä on järkeenkinkäypää, että luonnon systematiikan taustalla vaikuttavat erilaiset tarkoitukselliset ohjausjärjestelmät, niin on aiheellista kysyä; miksi?

Miksi on hyvä kysymyssana.

Kun sattui olemaan tuo nahkakantinen juuri esillä tutkiessani Paavalin kirjettä kolossalaisille, lisäisin miksi-sanan myös Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun 25:een jakeeseen, jossa Jumala luo metsäneläimet ja myös nautakarjan - Ayshire-rodusta en ole varma- sekä jänikset ja 27:ssä jakeessa ihmiset, mutta toisen luvun 7:ssä jakeessa hän luokin ihmisen ennen eläimiä - en edelleenkään ole varma Ayshire-rodusta - , jotka hän luo vasta 19:ssa jakeessa.

Miksi siis Jumala loi ensin eläimet ennen ihmistä luodakseen sitten ihmisen ennen eläimiä? Tämä kysymys on askarruttanut minua jo tovin! :)

Hurskaspöllö kirjoitti:

> Hurskaspöllö: Kun sattui olemaan tuo nahkakantinen juuri esillä tutkiessani Paavalin kirjettä kolossalaisille, lisäisin miksi-sanan myös Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun 25:een jakeeseen, jossa Jumala luo metsäneläimet ja myös nautakarjan - Ayshire-rodusta en ole varma- sekä jänikset ja 27:ssä jakeessa ihmiset, mutta toisen luvun 7:ssä jakeessa hän luokin ihmisen ennen eläimiä - en edelleenkään ole varma Ayshire-rodusta - , jotka hän luo vasta 19:ssa jakeessa.
Miksi siis Jumala loi ensin eläimet ennen ihmistä luodakseen sitten ihmisen ennen eläimiä? Tämä kysymys on askarruttanut minua jo tovin!

Kirjoitat huumorimielellä. Luomistaru on vertauskuva, joka sallii tarinalle monia ihmismieltä vastaavia selityksiä, myös humoristisen. Kirjaimellisesti käsitetty versio, ei antaisikaan kovin imartelevaa kuvaa tulkitsijan mielen toiminnoista.
Uskonnon evoluutio, peräkkäisine uskontoineen on kuvausta ihmisen henkisen puolen kehityksestä ja luomistaru kuuluu sen alueen mystiseen esihistoriaan. Raamattu, kuten eivät muutkaan uskontojen perusteokset, EI yritä olla kosmologian, biologian tai lääketieteen oppikirja. Luontoa käytetään uskonnossa vertauskuvamateriaalina, jolla kuvataan viisauden etenemistä.

Luomistarussa on esillä sekä, kerroksellisuus että jaksollisuus. Jumalan puheenvuorot, joita kuvataan ”luomisen päivinä” erotetaan toisistaan pimeillä jaksoilla, öillä, jolloin ei uutta synny. Pimeyttä ei alun perin luotu, se oli olemassa kuin itsestään ”syvyyden päällä”. Pimeyden vallitessa luomistyö ikään kuin elää omaa elämäänsä, omissa oloissaan. Tällöin Jumalan ei mainita toimivan.
Kuten Hurskaspöllö sanoi, niin luomistyön kuvaamisessa vekslataan edestakaisin, palataan taaksepäin ja kuvataan tapahtumat udelleen, mutta eri järjestyksessä. Mukaan liitetään myös uusia asioita, joita ei ensimmäisessä versiossa mainittu.
Uudelleen selittämisen ja nimeämisen oikeus on luomistarun mukaan ensimmäinen Jumalan ihmiselle suoma perusoikeus. Jumala antoi sen nähdäkseen miten ihminen toimisi. (Moos.2: 19-20). Koraanissa samaan asiaan viitataan sanomalla: Jumala on ihmisen arvoitus ja ihminen on Jumalan arvoitus.
Jos ihmisellä ei olisi tällaista uudelleen nimittämisen ja uudelleen arvioimisen oikeutta hän olisi kuin elän, joiden kehitys on sidottu fyysiseen evoluutioon eikä henkistiedollisen kulttuurin kehitykseen kuten ihmisellä.

Palaan luomistaruun.
Jakeissa 4-5 erotettiin valkeus pimeydestä ja valkeus nimitettiin päiväksi ja pimeyttä yöksi. Jakeissa 14- 19 sama tarina ikään kuin toistuu, mutta nyt luotiinkin valot, jotka paistaisivat maan päälle; suurempi ”hallitsisi” päivää ja pienempi ”hallitsisi” yötä. Näitä valoja EI sanota auringoksi ja kuuksi? Evankeliumeissa viitataan aikaan, jolloin aurinko ei anna valoaan, kuu muuttuu vereksi ja tähdet tippuvat taivaalta. Kirjaimellisesti tulkittuna tämä juttu olisi täysin mieletön.
Bahai-uskon Ilmaisijan mukaan auringolla tarkoitetaan uskontojen perustajaprofeettoja ja kuulla uskonnollisia johtajia. Sen mukaan, kun aurinko ei anna valoaan eli uskonnon voima heikkenee, alkaa maallistuminen ja kuun muuttuminen vereksi kuvas samaa prosessia uskonnollisten johtajien suhteen; he menettävät arvovaltansa ja otteensa ihmismielistä

Luomistaru jatkuu. Joh.8: 56-59 Jeesus sanoo, että Aabraham riemuitsi siitä, että oli nähnyt Jeesuksen ”päivän”. Juutalaiset alkoivat ihmetellä tätä epäloogisuutta, jolloin Jeesus sanoi: Ennen kuin Aabraham syntyi, olen minä ollut.
Koraanissa Imranin Suurassa jae 52 sanotaan: Jeesuksen laita Jumalan edessä on totisesti sama kuin Aadamin: Hän loi hänet maasta ja sanoi sitten: ”Ole!” ja hän on. Maasta luominen merkitsee fyysisen ihmisen syntymää. Spermakin on ainetta.

Jokaisena luomisjaksona, ”Jumalan päivänä”, jolloin Jumala ”puhuu” taivaalle nousee uusi aurinko. Aurinkoja ovat olleet ja ovat: Aadam, Mooses, Krishna, Buddha, Jeesus, Muhammed, Baha’u’llah. Tällöin syntyy uusi uskonto ihmisen ilmaisemana ja tällöin voidaan myös koko kehitysketju, koko uskonnon kartta nähdä uudessa valossa. Asioiden merkitys ja järjestys muuttuu; ensimmäisestä tulee viimeinen ja viimeisestä ensimmäinen.
Myös kuun valo, joka on heijaste auringosta, muuttuu. Nykyajan kuu on tiede. Tiede valaisee osaltaan ihmismielen pimeyttä. Kartoittaessaan fyysistä evoluutiota tiedemiehet käyttävät ikivanhaa ihmiselle kuuluvaa oikeutta nimetä asiat, niin kuin ihminen ne näkee. Tämä oikeus mainittiin jo luomistarussa.

Ihminen käyttää tutkiessaan, arvioidessaan ja luodessaan uutta tieteellistä tiedettä ymmärrystään parhaimmillaan. Samaa ymmärrystä tulisi käyttää kun ihminen tutkii ja arvioi uskontojen evoluutiota, lähtien shamaaneista ja päätyen viimeisimmän uskonnon Ilmaisijaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimattomat ovat herran tiet. Raamatussahan on kaksi luomiskertomusta, jotka ovat keskenään ristiriidassa. Mutta aikaa turhaa näitä tarinoita on täällä ruotia.

Mitä tämä aihe tekee "Evoluutio ja fossiilit" -osiossa?

Jos haluat vain jutella siitä miksi jumala tekee sitä mitä ikinä tekeekään, voinetkin siirtää tämän keskustelun vaikkapa tuonne vapaan sanan puolelle tai jollekkin uskisfoorumille.

Katsos kun on tapana tietyn otsikon alla jutella asioista, jotka jollain tavoin liittyvät otsikointiin. Tässä tapauksessa keskustelunavauksesi tulisi liittyä EVOLUUTIOON ja/tai FOSSIILEIHIN, ei JUMALAAN tai JOHONKIN IHMEELLISEEN IHMISEN OLEMASSAOLON KYSEENALAISTAMISEEN JOSTAKIN IHME VINKKELISTÄ MITÄ EN AINAKAAN ALUSTUKSESTA TAJUNNUT!

Laitetaanpa vielä kerran: E-VO-LUU-TIO JA FOS-SII-LIT.

terv.nim.nazimod

Johnny Too Bad
Mitä tämä aihe tekee "Evoluutio ja fossiilit" -osiossa?

Varmaan syystä, että kristityt parvailevat nimenomaan ko. foorumiosiossa...

kaksoispilari

Ihminen käyttää tutkiessaan, arvioidessaan ja luodessaan uutta tieteellistä tiedettä ymmärrystään parhaimmillaan. Samaa ymmärrystä tulisi käyttää kun ihminen tutkii ja arvioi uskontojen evoluutiota, lähtien shamaaneista ja päätyen viimeisimmän uskonnon Ilmaisijaan.

Omassa ajattelussa olen päätynyt siihen, että varhaisimmat uskonnolliset ilmentymät ovat pyrkimystä selittää sen aikaiselle ihmiselle käsittämättömiä tapahtumia - tapahtumia, jotka meille nykyajan ihmisille eivät enää ole käsittämättömiä. Aivan kuin tälläkin hetkellä täällä keskustellaan "enneunista", kunnes nämä kokemukset osataan selittää aivojen ominaisuuksista johtuviksi.

Historia osoittaa myös, että esim. vanhoilla uskonnollisilla riiteillä pyydetään ja lepytellään sellaisia vanhentuneita jumalhahmoja, kuten sadon jumalaa, jonka paikan Kemira on onnistunut valloittamaan tai metsän Tapiota, kunnes Winchester toi mallejaan markkinoille.

Näin ovat syntyneet myös suuret jumalat, kuten Raamatun Sebaot ja Buddha. Niihin ympäristöihin ja kulttuuriyhteisöihin pikku hiljaa muokkautuen. Minulle maailmassa ei näyttäydy yliluonnollinen, vaan toisinaan vain tutkimistaan ja avautumistaan vajaa selittämätön. Minä en löydä muuta tarvetta uskoon kuin lumelääkkeen suoma helpotus.

Haltioihin minä tietenkin uskon ja Kontun Reppuleihin.

kar1
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä ja vetten peittämä... -todetaan raamatussa.

Nyt kun alkaa pikku hiljaa tiedemiehille selviämään, että luomistyö on kuin onkin ollut myös tieteellisessä mielessä tarkastettuna mahdollista, jopa joidenkin teoreetikoiden mielestä on järkeenkinkäypää, että luonnon systematiikan taustalla vaikuttavat erilaiset tarkoitukselliset ohjausjärjestelmät, niin on aiheellista kysyä; miksi?

Olisiko parempi, ettei meitä olisikaan. Voisiko Jumala perua koko luomistyönsä, evolutionäärisen luonnonvalinnan jne. ?

No täällä me kuitenkin olemme. Tyhjästä syntynyt Universumi ja sen asukkaat. Vaikka järjen valossa tyhjästä ei voi syntyä mitään ja varsinkaan näin moniulotteista, jopa itsestään tietoista ja päämäärähakuista. Ehkä joiltakin osin myös luojan kannalta epämiellyttävää porukkaa.

Tämä voi olla sinulle järkytys mutta paljastan Sinulle suuren salaisuuden.

Jumalaa ei ole olemassa joten jumala ei ole voinut luoda mitään. Nykyinen havaitsemamme maailmankaikkeus mukaanlukien ihminen on miljardien vuosien kehityksen tulos.

Tiede on jo todistanut, kuinka tyhjästä voi syntyä konkreettista energiaa ja sitä kautta ainetta. Tämä prosessi on voitu todentaa erilaisilla mittauksilla.

Pilkku kirjoitti:

> Tutkimattomat ovat herran tiet. Raamatussahan on kaksi luomiskertomusta, jotka ovat keskenään ristiriidassa. Mutta aikaa turhaa näitä tarinoita on täällä ruotia.

Se evoluutio, mitä meidän pitäisi nykyisin ruotia, liittyy ihmisen kulttuurievoluutioon. Siinä piilevät niin ihmisen uhat kuin mahdollisuudetkin. Kulttuurievoluutio on puolestaan tulosta ihmisen henkisälyllisen kehityksen evoluutiosta, mikä on tulosta uskontojen evoluutiosta ja toisaalta ihmisen suhteesta luontoon, siis myös omaan luontoonsa, mikä on tulosta fyysisestä evoluutiosta. Ihminen on tiedon ja aineen symbioosi.

Kun kaivamme fyysisen evoluution fossiileja esille eri maakerroksista, se vastaa abstraktisella puolella vanhojen uskontojen tutkimista ja sen ymmärtämistä, miten ihmisen intellektuaalinen kehitys liittyy niihin. Vanhat uskomukset kivikaudelta lähtien tarjoavat siis ihmiselle yhtä suuren aineiston oman kehityksensä ymmärtämiseksi kuin fossiilit konsanaan. Eivätkä uskonnot ole sen enempää ristiriidassa keskenään kuin eri fossiilitkaan ovat omine kerrostumineen.

Kehityshistoriamme ymmärtäminen johtuu siitä, että siirrämme nykytietämyksen koskemaan historiaamme aivan alkuräjähdyksen ensi hetkiin asti. Jos kerran ajattelemme, että B.B. oli niin ajan, materian kuin liikkeenkin alku, niin mikä estää meitä ymmärtämästä, että se oli tasan samoin kaiken tiedon, älyn ja viisauden alkuhetki.
Meidän ajanlaskumme alkaa viidentoistamiljardin vuoden takaa, mutta samoin alkoi meidän älyllistiedollinen kehityksemmekin. Se evoluutio ei voi olla fyysistä evoluutiota yhtään lyhyempi.

____________________________________________________________

Johnny Too Bad kirjoitti:

> Mitä tämä aihe tekee "Evoluutio ja fossiilit" -osiossa?

En tunne ketjun aloittajan aivoituksia, mutta päätin jatkaa keskustelua, jotta voisin osoittaa, että ihminen ei syntynyt aivan tyhjästä 1800-luvun puolivälissä, josta voidaan ajatella nykytieteen kehityksen alkaneen.

Johnny Too Bad : Jos haluat vain jutella siitä miksi jumala tekee sitä mitä ikinä tekeekään, voinetkin siirtää tämän keskustelun vaikkapa tuonne vapaan sanan puolelle tai jollekkin uskisfoorumille.

En halua keskustella siitä, mitä Jumala tekee tai jättää tekemättä, koska se vastaa minulle mustaa aukkoa. Mutta evoluutiomme ymmärtämiseen tarvitaan myös henkisälyllisen ja kulttuurikehityksemme ymmärrystä. Ilman ymmärrystä eivät fossiilitkaan kertoisi meille mitään menneisyydestä. Menneisyyden ymmärtämisen ja nykyisen ihmisen väliltä puuttuu linkki, siitä olen valmis keskustelemaan.

> Johnny Too Bad: Katsos kun on tapana tietyn otsikon alla jutella asioista, jotka jollain tavoin liittyvät otsikointiin. Tässä tapauksessa keskustelunavauksesi tulisi liittyä EVOLUUTIOON ja/tai FOSSIILEIHIN, ei JUMALAAN tai JOHONKIN IHMEELLISEEN IHMISEN OLEMASSAOLON KYSEENALAISTAMISEEN JOSTAKIN IHME VINKKELISTÄ MITÄ EN AINAKAAN ALUSTUKSESTA TAJUNNUT!

En minäkään tajunnut alun merkitystä, mutta päätin osallistua kuten sinäkin. Viittaustasi ihmisen olemassa olon kyseenalaistamiseen en ymmärrä. Minusta alkupuheenvuorossa ei sellaista kyseenalaistamista ole nähtävissä.

> Johnny Too Bad: Laitetaanpa vielä kerran: E-VO-LUU-TIO JA FOS-SII-LIT.

Kuten huomaat, vastauksestani Pilkulle käsittelen ihmisen kehityksen evoluutiota ikään kuin kahtena rinnakkaispolkuna, vaikka ne ovatkin erottamattomat toisistaan. Kaikkeen aineeseen liittyy tieto, aineen ominaisuudet, ihmisen DNA mukaan lukien, mutta ilman ihmisen intellektuaalista käsityskykyä ja tutkimusta ei tieto tulisi aineesta esille. AINE EI PUHU. Ihminen ikään kuin liittää oman tietonsa aineeseen ja tämä tieto riippuu ihmisen kulttuurin kehityksestä ja ihmisen koulutuksesta.


En halua keskustella siitä, mitä Jumala tekee tai jättää tekemättä



Osoitin kysymykseni kar1lle.

Viittaustasi ihmisen olemassa olon kyseenalaistamiseen en ymmärrä. Minusta alkupuheenvuorossa ei sellaista kyseenalaistamista ole nähtävissä.

kar1: "Olisiko parempi, ettei meitä olisikaan."

Näitä uskontoaiheita on jo aivain riittämiin tässä osioissa. Jos Kar1 olisi halunnut jutella mainitsemastasi kulttuurievoluutiosta, olisi pitänyt aihe otsikoida ja alustaa paremmin. Vaikka luen alustuksen uudelleen ja uudelleen, en löydä sieltä mitään viitettä halusta keskustella tästä aiheesta. Lähinnä kar1 kertoo jumalan luomistyön olevan tapahtunut ja ohjausjärjestelmien takia kysyy olisiko parempi jos meitä ei olisikaan. En ymmärrä mihin hän pyrkii.

Anteeksi, että tällä tavalla huutelen sivusta, mutta jumal/usko-kysymykset o vat aihe johon en mielelläni koskisi pitkällä tikullakaan, mutta se mikä minua kiinnostaa, on tämä paljon puhuttu "kulttuurievoluutio".
Kuulisin mielelläni, että miten tämä käytännössä tapahtuu. Mitä ovat ne kulttuurin yksiköt, jotka kehittyvät ajassa? Onko kyseessä jokin luonnonvalintaan verrattavissa oleva prosessi, vai onko ehkä sittenkin kyse keinotekoisen yhteyden luomisesta kahden asian välille, joiden välillä ei ole yhteyttä. En oikein ymmärrä mitä sanalla "kulttuurievoluutio" tarkoitetaan, se kuulostaa minusta vain joltain hieman epämääräisesti ilmaistulta sosiaalidarwinimilta, joka on parhaimmillaankin vain pelkkää sanahelinää ja jonkun tietyn näkökannan keinotekoista pönkittämistä. Selittäkää tyhmälle.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Kulttuurievoluutio kuvaa prosessia, jolla kulttuurit syntyvät. Nehän eivät ole syntyneet tyhjästä, vaan kulttuuriemme lähtökohta on jossain tilanteessa, jossa ihmismäinen otus on kaivellut termiittikekoa käyristetyllä tikulla ja alkanut fundeerata, miten tikku pitäisi taivuttaa, että se toimisi entistä paremmin. Uskontojen kulttuurievoluutio on lähtenyt jostain ajatuksesta, että kuu on taivaan silmä joka valvoo ihmisen tekemistä yms.

Primitiivisyys on pikku hiljaa rakentunut 'sivistykseksi', lainausmerkeissä siksi, koska nykyinen sivistyksemme on tulevaisuuden sivistyksen silmissä primitiivisyyttä alati kehittyvän kulttuurievoluution vuoksi.

JA: koska kulttuurievoluutio vaikuttaa ihmisen biologiseen kehitykseen (karjan kesyttämisen vuoksi laktoosi-intoleranssi on pikkuhiljaa mutatoitunut pois yms.) on kulttuurievoluutio yksi osa ihmisen biologista evoluutiota. Sitä ei voi sulkea sen piiristä pois.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Hurskapöllö kirjoitti:

> Hurskapöllö: Omassa ajattelussa olen päätynyt siihen, että varhaisimmat uskonnolliset ilmentymät ovat pyrkimystä selittää sen aikaiselle ihmiselle käsittämättömiä tapahtumia - tapahtumia, jotka meille nykyajan ihmisille eivät enää ole käsittämättömiä.

Jo aivan varhaisiin uskonnollisiin kokemuksiin liittyi tietoisuus siitä, että todellisuus ulottuu syvemmälle kuin mitä pelkkien aistien välityksellä voidaan havaita. Elämä ja todellisuus eivät olleetkaan yksilöjen ja yhden sukupolven kertakäyttökokemus, vaan jatkumo. Konkreettisia taitoja voitiin siirtää ajassa opettamalla, kokemukset, shamaanien näyt ja tieto siirrettiin abstraktioina sukupolvelta toiselle. Shamaanien tiedolla ohjattiin ihmisten sosiaalista käyttäytymistä, poistettiin tulevaisuuden pelkoa ja ratkottiin ihmistenvälisiä riitoja.
Katsoin YLE Teemasta eilen ohjelman Onko Jumala kuollut? Siinä todettiin viimeksi, että fysiikka on palauttanut meidät asemaan, jossa uskonnon mukaan olemme olleet aina. Huippufyysikot ovat alkaneet etsiä syytä sille, miksi kaikki on juuri niin, kuin se on. He ovat päätymässä ajatelmaan, että maailmankaikkeutemme takana on jokin ylempi todellisuus, joka sisältäisi jokaisen mahdollisen universumin.
EI tulisi kuitenkaan luulla, että uskontojen perustajat ovat olleet vaihtoehto fysiikalle ja kosmologialle. He ovat ihmistietoisuuden laajentajia ja neuvonantajia siinä, miten ihmisten tulisi kehittää ja laajentaa vastuunottoaan ja oikeudenmukaisuutta. Nykyisin tämä suunnitelma kattaa koko ihmiskunnan tulevan kehityksen suuntaviivat.

> Hurskapöllö: Historia osoittaa myös, että esim. vanhoilla uskonnollisilla riiteillä pyydetään ja lepytellään sellaisia vanhentuneita jumalhahmoja, kuten sadon jumalaa, jonka paikan Kemira on onnistunut valloittamaan tai metsän Tapiota, kunnes Winchester toi mallejaan markkinoille.

Ennen ihmiset kunnioittivat luontoa ja siihen liittyvien ilmiöiden taustalla olevia näkymättömiä voimia, koska tiesivät olevansa riippuvaisia niistä. Nykyihmisen ei kaikessa tietämyksessään tarvitse kunnioittaa muuta kuin itseään ja omaa tietoaan, siksi voimme saastuttaa ja kuluttaa elinympäristömme tai muiden ihmisten elinympäristön elinkelvottomaksi. Joka päivä keksitään kymmenittäin uusia kemikalioita, joiden käyttäytymistä ja yhteisvaikutusta kokeillaan luonnossa. Planeetasta on tehty kuin yksi suuri koelaboratorio. Voimme kokeilla tietoamme, aatteitamme ja kauppapolitiikkaamme kanssaihmisiimme. Voimme saastuttaa ilmakehää, vesistöjä ja maaperää sillä meillähän ei ole mitään hätää, ruokaa ja vessapaperia riittää S-Marketissa.

>Hurskapöllö: Näin ovat syntyneet myös suuret jumalat, kuten Raamatun Sebaot ja Buddha. Niihin ympäristöihin ja kulttuuriyhteisöihin pikku hiljaa muokkautuen.

Sanot jumalat. Suurimpien uskontojen perustajat ovat opettaneet jo vuosituhansia, että todellisuus on yksi. Kaikki kehitys ja muutos heijastaa samaa todellisuutta.
Herra Sebaot tarkoittaa Jumalaa. Buddha on uskonnon perustaja, kuten ovat olleet mm. myös Krishna, Mooses, Jeesus, Muhammad ja Baha’u’llah. Kaikkien uskontojen perustajat ovat ilmaisseet opetuksia, jotka ovat vastanneet sen ajankohdan ihmisten tarpeita. Opetusten ympärille on muodostunut sittemmin satojen ja tuhansienkin vuosien saatossa omanlaisensa kulttuuri. Uskonnon ”ilme” heijastuu niin taiteisiin, kuin sosiaalisyhteiskunnallisiin tapoihinkin. Se lyö leimansa kaikkeen ympäröivään kulttuuriin. Vähitellen kehitys peittää opetusten perimmäisen tarkoituksen alleen; ihmiset maallistuvat ja kulttuurit rappeutuvat. Opetuksista, jotka toimivat alkuun kehityksen airuena tuleekin kehityksen säilyttäjä ja sittemmin sen jarru. Tällöin on aika siirtyä uuden uskonnon ja uuden kehittymässä olevan kulttuurin piiriin.
> Hurskapöllö: Minulle maailmassa ei näyttäydy yliluonnollinen, vaan toisinaan vain tutkimistaan ja avautumistaan vajaa selittämätön. Minä en löydä muuta tarvetta uskoon kuin lumelääkkeen suoma helpotus.

Yliluonnollisuus ”näyttäytyy” ihmistietoisuuden kautta, jota edustaa yksi ihminen kerrallaan, sen ajanjakson uskonnon Ilmaisija. Hänen opetuksensa suuntaavat ihmiset rakentamaan tulevaisuutta, joka tulevaisuus olisi muuten tuntematon tai jatkuvien ihmistenvälisten eturistiriitojen täyttämä temmellyskenttä.

> Hurskapöllö: Haltioihin minä tietenkin uskon ja Kontun Reppuleihin.

Jos uskontojen transsendenttinen luonne, kielenkäytön vertauskuvallisuus ja niiden peräkkäisyys ihmissivistyksen evoluutiota eteenpäin vievinä voimina jää ymmärtämättä, niin niiden merkitystä on vaikea hahmottaa. Kuitenkin myös sinun arvopohjasi perustuu viimekädessä uskontojen perustajien opetuksiin, vaikkakin kulttuurin kautta omaksuttuna, joten pieni hillintä sanojen käytössä ei olisi pahitteeksi. Sanasi kun eivät kuvaa aiempien uskontojen perustajien asemaa ja opetuksia, nykyisestä puhumattakaan. Joidenkin ihmisten uskomuksien kuvaamiseen ne kylläkin sopivat.

kaksoispilari kirjoitti:
" Jo aivan varhaisiin uskonnollisiin kokemuksiin liittyi tietoisuus siitä, että todellisuus ulottuu syvemmälle kuin mitä pelkkien aistien välityksellä voidaan havaita. Elämä ja todellisuus eivät olleetkaan yksilöjen ja yhden sukupolven kertakäyttökokemus, vaan jatkumo. Konkreettisia taitoja voitiin siirtää ajassa opettamalla, kokemukset, shamaanien näyt ja tieto siirrettiin abstraktioina sukupolvelta toiselle. Shamaanien tiedolla ohjattiin ihmisten sosiaalista käyttäytymistä, poistettiin tulevaisuuden pelkoa ja ratkottiin ihmistenvälisiä riitoja."

Pitäisi mennä vieläkin syvemmälle: mikä synnytti shamanismin ja uskon henkimaailmaan; sitähän shamanismi on. Ihmisen ymmärrys maailmasta ja sen lainalaisuuksista on koko ajan vajaa, mutta lisääntyy myös koko ajan. Varhaiset uskonnolliset kokemukset eivät siten olleet niinkään todellisuuden syvempää ymmärtämistä vaan ymmärtämättömyyden selitysoppia. Uskonnollisuuden historia on siis itse asiassa ymmärtämättömyyden historiaa. Piti selittää salama ja moni muu käsittämätön asia, jotka sitten saivat jumalallisia hahmoja.

kaksoispilari: "Katsoin YLE Teemasta eilen ohjelman Onko Jumala kuollut? Siinä todettiin viimeksi, että fysiikka on palauttanut meidät asemaan, jossa uskonnon mukaan olemme olleet aina. Huippufyysikot ovat alkaneet etsiä syytä sille, miksi kaikki on juuri niin, kuin se on. He ovat päätymässä ajatelmaan, että maailmankaikkeutemme takana on jokin ylempi todellisuus, joka sisältäisi jokaisen mahdollisen universumin.
EI tulisi kuitenkaan luulla, että uskontojen perustajat ovat olleet vaihtoehto fysiikalle ja kosmologialle. He ovat ihmistietoisuuden laajentajia ja neuvonantajia siinä, miten ihmisten tulisi kehittää ja laajentaa vastuunottoaan ja oikeudenmukaisuutta. Nykyisin tämä suunnitelma kattaa koko ihmiskunnan tulevan kehityksen suuntaviivat."

Huippufyysikkojen pohdintoihin en osaa ottaa kantaa.
Puhut uskontojen perustajista. Ja heistäkin jatkumona. Yleensä uskonnot kuitenkin syntyvät valmiiseen kehykseen ja monasti jopa yhteiskunnalliseen tarpeeseen; kristinuskonkin synty ja kehitys on nähtävissä syrjäytyneiden kapinana vallitsevaa järjestelmää kohtaan. Evankelistat asettavat Jeesuksen suuhun myös yhteiskunnallisen ohjelman ja toivon paremmasta - viimeistään tuonpuoleisessa. Prinssi Siddharta Gautama eli Buddha kokosi ja yhdenmukaisti oman alueensa monien ajattelijoiden oppeja, mutta osasyynä hänenkin opeilleen on, että hän koki hindujen kastijärjestelmän vääryydeksi. Sekä Jeesus että Buddha eivät itse kirjoittaneet mitään, vaan heidän oppinsa sisältö on toisen käden tietoa. Tämä kuvastaa hyvin myös uskontojen kehitystä; opit eivät täsmenny, vaan spekulatisoituvat. Kristinuskon kolminaisuusoppi on hyvä esimerkki 300 vuotta Jeesuksen elämän jälkeen syntyneestä päätöksestä, joka on itsessään jumaluuden selitysoppia ja siihen tarkoitukseen myös kehitetty.

Itselleni tutuin uskonnollinen teon, Raamattu, ei perustu yhden opettajan ja perustajan ajatuksiin, vaan on sekalainen kokoelma monen kirjoittajan ajatuksia samasta teemasta alkaen kaukaisista paimentolaistarinoista. Vanha testamentti kuvaa hyvin juuri uskonnon kehittymistä.

kaksoispilari: "Ennen ihmiset kunnioittivat luontoa ja siihen liittyvien ilmiöiden taustalla olevia näkymättömiä voimia, koska tiesivät olevansa riippuvaisia niistä. Nykyihmisen ei kaikessa tietämyksessään tarvitse kunnioittaa muuta kuin itseään ja omaa tietoaan, siksi voimme saastuttaa ja kuluttaa elinympäristömme tai muiden ihmisten elinympäristön elinkelvottomaksi. Joka päivä keksitään kymmenittäin uusia kemikalioita, joiden käyttäytymistä ja yhteisvaikutusta kokeillaan luonnossa. Planeetasta on tehty kuin yksi suuri koelaboratorio. Voimme kokeilla tietoamme, aatteitamme ja kauppapolitiikkaamme kanssaihmisiimme. Voimme saastuttaa ilmakehää, vesistöjä ja maaperää sillä meillähän ei ole mitään hätää, ruokaa ja vessapaperia riittää S-Marketissa."

Omassa kirjoituksessani yritin näyttää, miten jumalat; sadon jumala ja metsän jumala tulevat tarpeettomiksi, kun uhraamisen sijaan löytyy jokin muu ja parempi keino saavuttaa päämäärä.

kaksoispilari: "Sanot jumalat. Suurimpien uskontojen perustajat ovat opettaneet jo vuosituhansia, että todellisuus on yksi. Kaikki kehitys ja muutos heijastaa samaa todellisuutta.
Herra Sebaot tarkoittaa Jumalaa. Buddha on uskonnon perustaja, kuten ovat olleet mm. myös Krishna, Mooses, Jeesus, Muhammad ja Baha’u’llah. Kaikkien uskontojen perustajat ovat ilmaisseet opetuksia, jotka ovat vastanneet sen ajankohdan ihmisten tarpeita. Opetusten ympärille on muodostunut sittemmin satojen ja tuhansienkin vuosien saatossa omanlaisensa kulttuuri. Uskonnon ”ilme” heijastuu niin taiteisiin, kuin sosiaalisyhteiskunnallisiin tapoihinkin. Se lyö leimansa kaikkeen ympäröivään kulttuuriin. Vähitellen kehitys peittää opetusten perimmäisen tarkoituksen alleen; ihmiset maallistuvat ja kulttuurit rappeutuvat. Opetuksista, jotka toimivat alkuun kehityksen airuena tuleekin kehityksen säilyttäjä ja sittemmin sen jarru. Tällöin on aika siirtyä uuden uskonnon ja uuden kehittymässä olevan kulttuurin piiriin."

Taisin tuolla ylempänä jo viitata siihen, että uusien uskonnollisten oppien syntysyyt ovat yhteydessä tiettyihin yhteiskunnallisiin muutostarpeisiin. Yhdistät kulttuurin rappeutumisen ja ihmisten maallistumisen toisiinsa. Itse en näe tässä muuta yhteyttä kuin sen, että tähän asti kulttuurin historia on ollut myös uskonnon historiaa. Ei ole vaihtoehtoa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että uskonnoton yhteiskunta ei voisi noudattaa moraalia tai pitää yllä eettisiä arvoja samalla tapaa kuin uskonnollinenkin yhteiskunta. Päinvastoin, kaksinaismoraali poistuu, koska mikään yhteiskunta ei kykene noudattamaan omia uskonnollisia hyveitään. Käsky "Älä tapa" on uskonnollisen selityshistorian tulkinnanvaraisin. Jos olisin kuvanveistäjä, tekisin siitä monumentin.

kaksoispilari: "Yliluonnollisuus ”näyttäytyy” ihmistietoisuuden kautta, jota edustaa yksi ihminen kerrallaan, sen ajanjakson uskonnon Ilmaisija. Hänen opetuksensa suuntaavat ihmiset rakentamaan tulevaisuutta, joka tulevaisuus olisi muuten tuntematon tai jatkuvien ihmistenvälisten eturistiriitojen täyttämä temmellyskenttä. "

On totta, että juuri tällä hetkellä maailma kaipaa jotain syvempää näkemystä ja oikeudenmukaista opettajaa, koska rahalla ei ole moraalia ja rahan pyrkimys näyttää olevan maapallon ja sen kaiken elollisen edun vastainen, mukaanlukien ne, jotka sen rahan omistavat. Yleensä nimetöntä sakkia. Muttei tämän opettajan tarvitse olla uuden uskonnon perustaja vaan meistä jokainen voi tehdä osansa. Moraali on vanhempaa perua kuin uskonnollinen etiikka. Simpansseillakin on kyky ymmärtää yhteisöllisyys.

kaksoispilari: "Jos uskontojen transsendenttinen luonne, kielenkäytön vertauskuvallisuus ja niiden peräkkäisyys ihmissivistyksen evoluutiota eteenpäin vievinä voimina jää ymmärtämättä, niin niiden merkitystä on vaikea hahmottaa. Kuitenkin myös sinun arvopohjasi perustuu viimekädessä uskontojen perustajien opetuksiin, vaikkakin kulttuurin kautta omaksuttuna, joten pieni hillintä sanojen käytössä ei olisi pahitteeksi. Sanasi kun eivät kuvaa aiempien uskontojen perustajien asemaa ja opetuksia, nykyisestä puhumattakaan. Joidenkin ihmisten uskomuksien kuvaamiseen ne kylläkin sopivat."

Kunnioitan kyllä laajaa ja viisasta näkemystäsi ja sen selkeyttä; aina uusiutuva henkisyys (juuri siihen ympäristöön uudistunut hengellinen viisaus) rakentaa myös kehittyvien kulttuurien jatkumoa. Jos äärimmilleen tiivistettyäni ymmärsin oikein? Noinhan se on tavallaan tähän asti mennytkin. Itse kuitenkin näen, että ihmiset voisivat pikkuhiljaa jo luopua kuvitellusta tiedostetusta ja siirtyä todennettuun tiedostettuun. Tähän liittyy myös toisenlainen huomio: mitä enemmän maailmakaikkeus ja meitä ympäröivä todellisuus selittyy luonnollisin, tieteellisin keinoin, sen vähemmän tilaa jää uskonnolliselle selitykselle. Tosin uskollinen selityskin muuttuu sitä mukaa; Raamatun luomiskertomuksen monoteistinen, mutta jo kristinuskossa kolmiyhteinen Jumala on jo pikkuhiljaa muuttumassa kosmiseksi voimakentäksi.

Ehdotit sanojen käyttööni pientä hillintää. En halua loukata ketään sanoillani.

Herra Hippi kirjoitti:

> Herra Hippi: Anteeksi, että tällä tavalla huutelen sivusta, mutta jumal/usko-kysymykset ovat aihe johon en mielelläni koskisi pitkällä tikullakaan, mutta se mikä minua kiinnostaa, on tämä paljon puhuttu "kulttuurievoluutio".

Keskustelut ovat avoimia, joten anteeksipyyntöjä ei tarvita.

> Herra Hippi: Kuulisin mielelläni, että miten tämä käytännössä tapahtuu. Mitä ovat ne kulttuurin yksiköt, jotka kehittyvät ajassa?

Kulttuureilla on oma elämänkaarensa. Ne syntyvät, kukoistavat aikansa ja rappeutuvat.

>Herra Hippi: Onko kyseessä jokin luonnonvalintaan verrattavissa oleva prosessi, vai onko ehkä sittenkin kyse keinotekoisen yhteyden luomisesta kahden asian välille, joiden välillä ei ole yhteyttä.

Se mistä puhun, liittyy uskontojen syntyyn ja niiden elämänkaareen, joka on yhteneväinen niiden varaan rakentuneiden kulttuurien elämänkaaren kanssa. Otan esimerkiksi Islamin.
Muhammadin ilmaistua Koraanin islamilainen kulttuuri syntyi vähitellen sen ympärille. Se keräsi tiedemiehiä ja taiteilijoita yhteen kaikkialta; tieteet, taiteet ja yhteiskunnalliset uudistukset mm. koulutus kokivat renessanssin. Ne levisivät muillekin mantereille ja vaikuttivat kehitysruiskeen tavoin myös kristinuskon alueen kulttuuriin. Sittemmin sekä uskonnon koossapitävä voima, että islamilainen kulttuuri tieteineen ja taiteineen heikkeni eikä uskonto pidä islamilaista maailmaa enää koossa. Myös Irakin tilanne kertoo tästä hajaannuksesta. Islamilainen maailma katselee tragediaa vierestä tahtomatta ja kykenemättä ratkaisemaan kiistaa sen paremmin kuin länsikään.

Jos mietitään nykyistä kristillisen kulttuurin aluetta, niin myös kristinusko on menettänyt voimansa yhdistää ihmisiä ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen. Tilalle on astunut tieteellistekninen edistys ja sen rinnalle on noussut uusliberalistinen ajattelu, jonka mukaan ihminen on olemassa taloutta ja sen kehittymistä varten. Demokratia on antanut vallan kapitalistiselle kaikesta vastuusta vapautetulle suuryhtiö markkinataloudelle, se sanelee tahdin. Ne ihmiset, jotka ovat lähteneet innolla siihen mukaan puhuvat vapaudesta, mutta vähitellen huomataan, että ihminen joutuu sitoutumaan jatkuvaan keskinäiseen kilpailuun paikasta auringossa ja ne jotka eivät joko kykene tai halua, tai ovat jo pudonneet oravanpyörästä, seuraavat hämmentyneinä vierestä. Pelätään maailmanlaajuista pörssiromahdusta ja sen välttämiseksi on koko ajan kiihdytettävä kulutusta ja tuotantoa. Luonnosta otetaan kaikki mahdollinen irti, ei ajatella sen enempää sen kestokykyä kuin jälkipolviakaan. Markkinatalous sanelee ehdot. Se edustaa nykykulttuurin ”yhdistävää” voimaa toimien kuitenkin erittäin hajottavasti. Jokainen oppii ajattelemaan ja ajamaan vain omaa etuaan.
Kulttuuri, jolla ei oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa edustavaa ihmisiä yhdistävää keskusvoimaa, johon ihmiset voivat luottaa ja jonka puolesta halutaan työskennellä vapaaehtoisesti ja uhrautuvasti ei kestä koossa. Sen elämänkaari ei kestä tuhansia eikä satojakaan vuosia. Materialistiset arvot kykenevät yhdistämään ihmisiä vain nousuhuuman ajan, kun se on ohi, tapahtuu romahdus, niin kävi kommunismille ja niin tulee käymään myös kapitalistisille markkinavoimille.

>Herra Hippi: En oikein ymmärrä mitä sanalla "kulttuurievoluutio" tarkoitetaan, se kuulostaa minusta vain joltain hieman epämääräisesti ilmaistulta sosiaalidarwinimilta, joka on parhaimmillaankin vain pelkkää sanahelinää ja jonkun tietyn näkökannan keinotekoista pönkittämistä. Selittäkää tyhmälle.

Tämä tyhmä yrittää nyt sanoa, mitä käsitän kulttuurievoluutiolla. Kaikki kulttuurit ja yhteisöt syntyvät jonkun uskomusjärjestelmän varaan ja ympärille. Maailman suuret uskonnot muodostavat rinnakkaisuutensa ohessa peräkkäisen uskontojen evoluutioketjun, jonka päämääränä on aina ollut opettaa ihmisiä elämään rauhassa keskenään ja työskentelemään yhdessä yhä suuremman kokonaisuuden hyvinvoinnin edistämiseksi. Eli uskontojen perustajat ovat tähdänneet askeleittain ihmiskunnan yhdistämiseen yhdeksi sivilisaatioksi, joka silti säilyttäisi kaikkien kulttuurien niin suurempien kuin pienempienkin erityispiirteet suojissaan. Se, miten ihmiset ovat asian ymmärtäneet seuratessaan uskonnollisia johtajiaan ja hallitsijoitaan, näkyy ihmiskunnan pirstaleisessa ja sotaisessa menneisyydessä. Nyt olemme ihmiskuntana sellaisessa tilanteessa jolloin ei ilman yhteistä vakaumusta inhimillisen historian suunnasta ja päämäärästä voida luoda perustaa niin globaaliselle järjestelmälle, että ihmiskunta voisi pääosaltaan sitoutua siihen. Bahai-uskon perustaja on tuonut tällaisen päämäärän esille 1800-luvun puolivälissä. Tavoitteena on yleismaailmallisen rauhan vakiinnuttaminen ja ihmisoikeuksien voimaan saattaminen kautta planeetan. Ketään ei saisi jättää yhteisten etujen ulkopuolelle. Päämäärän saavuttamiseksi on annettu oheistavoitteita, joiden toteuttamisen kautta rauha tulee mahdolliseksi. Muutamia mainitakseni:
- ihmiskunnan ykseyden tunnustaminen
- uskonnollinen suvaitsevaisuus
- köyhyyden ja rikkauden äärimmäisyyksien poistaminen
- yleismaailmallinen lasten koulutus
- tieteen ja uskonnon sopusointu
- totuuden itsenäinen tutkiminen
- maailman kaikkien kansakuntien muodostama liittovaltio
- naisten ja miesten yhdenvertaisuus
- yleismaailmallisen yhteisen kielen valitseminen, jokaisen äidinkielen lisäksi
- yhteinen mittajärjestelmä
Muun muassa näillä tavoitteilla on uskonnon tuki takanaan.
Viittasit alussa luonnonvalintaan. Minusta ihmiskunnan ykseyden saavuttaminen on rinnastettavissa siihen. Luonnossa vallitsee ykseys ja vastavuoroisuus. Mikään laji ei massatuhoa toisiaan. Yksilöt voivat selvitä vain, jos ihmisyhteisöt ja kansakunnat ovat rauhassa keskenään. Eikä yhteisiä asioita kyetä hoitamaan ilman yhteisestä sopimuksesta valittua keskushallintoa

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Aweb kirjoitti:

> Primitiivisyys on pikku hiljaa rakentunut 'sivistykseksi', lainausmerkeissä siksi, koska nykyinen sivistyksemme on tulevaisuuden sivistyksen silmissä primitiivisyyttä alati kehittyvän kulttuurievoluution vuoksi.

Primitiivisyys ei muutu sivistykseksi. Tietämättömyys ei muutu viisaudeksi ajan mittaan tai muutenkaan. Tietämättömyys poistuu, kun tieto tulee paikalle. Molemmat prosessit tarvitsevat tietoa ulkopuoleltaan. Nykyinen käytäntömme voi monessa suhteessa näyttää tulevaisuuden ihmisen mielestä sivistymättömyydeltä, kuten se näyttää jo monien nykyisten ihmistenkin silmissä, mutta ei voida sanoa, että sivistys kehittyy sivistymättömyydestä. Tarvitaan sivistävä tieto tuomaan muutos.

>Aweb: JA koska kulttuurievoluutio vaikuttaa ihmisen biologiseen kehitykseen (karjan kesyttämisen vuoksi laktoosi-intoleranssi on pikkuhiljaa mutatoitunut pois yms.) on kulttuurievoluutio yksi osa ihmisen biologista evoluutiota. Sitä ei voi sulkea sen piiristä pois.

Tieto ja viisaus eivät periydy biologisen perimän kautta. Ne saavutetaan kasvatuksen ja koulutuksen avulla.

Herra Hippi
Anteeksi, että tällä tavalla huutelen sivusta, mutta jumal/usko-kysymykset o vat aihe johon en mielelläni koskisi pitkällä tikullakaan, mutta se mikä minua kiinnostaa, on tämä paljon puhuttu "kulttuurievoluutio".
Kuulisin mielelläni, että miten tämä käytännössä tapahtuu. Mitä ovat ne kulttuurin yksiköt, jotka kehittyvät ajassa?

Meemit. -> Dawkins

Herra Hippi

Onko kyseessä jokin luonnonvalintaan verrattavissa oleva prosessi, vai onko ehkä sittenkin kyse keinotekoisen yhteyden luomisesta kahden asian välille, joiden välillä ei ole yhteyttä.

Geeneistä irrallinen, eliölajin sopeutumista edistävä kehitys.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
kar1
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä ja vetten peittämä... -todetaan raamatussa.

Nyt kun alkaa pikku hiljaa tiedemiehille selviämään, että luomistyö on kuin onkin ollut myös tieteellisessä mielessä tarkastettuna mahdollista, jopa joidenkin teoreetikoiden mielestä on järkeenkinkäypää, että luonnon systematiikan taustalla vaikuttavat erilaiset tarkoitukselliset ohjausjärjestelmät, niin on aiheellista kysyä; miksi?

Logiikka menee jo metsään kysymyksen asettelussa. Eli kysymys sinällään on jo väärä! Kysymys ei perustu faktoihin saati edes havaintoihin.

Tuollaisilla kysymyksillä vain lisätään itseharhaisuutta, jolla on usein suurin merkitys kysyjään itseensä.

Jaa, nyt vasta huomasin, että olette vastanneet aloittamaani aiheeseen.
Täytyy myöntää, että vakavasta aiheesta huolimatta aloitukseni sisältää pikkuisen provoakin

Tosi elämässä nämä kysymykset ovat jokaisen ihmisen kohdalla todellisempia ja jokapäiväisempiä, kuin ihmiset yleisesti antavat ymmärtää. Vaikka muutamat sanoillaan kiistävät näiden asioiden merkityksen omassa elämässään, ne ovat kysymyksiä, joiden ääreellä ihminen kokee aina olevansa pieni ja vailla vaikutusvaltaa. On vain otettava vastaan elämän karut tosiasiat syntymästä kuolemaan. On kysymys elämän kuivista faktoista ja olemisen invarianteista.

Kysymykset, mitä ennen syntymmää? ja kuoleman jälkeen?, ovat täysin relevantteja, ymmärrettäviä ja aiheellisia kysymyksiä. Niiden luonne on sellainen, että kaikki mahdolliset pohdinnat ovat järjen valossa ymmärrettäviä. Miksi -kysymys on kysymys myös tarkoituksellisuudesta, eli kaiken olevaisen syystä ja merkityksestä. Järkevä ja pohtiva kysyy kuin luonnostaan kysymyksen miksi? Myös tieteelliseltä kannalta syy-seuraussuhteiseen maailmankuvaan tottuneet ajattelijat kysyvät luonnostaan, miksi tämä kaikki on luotu ja miten luomistyö on tapahtunut?

Harvoin ihmiset tulevat kuitenkaan keskustelleeksi esim. siitä, mikä ja millainen on käsityksemme siitä jumalasta jonka katsomme luoneen nykyisen kotimme, universumin. On aivan selvää, että mikää tavallinen taatelintallaaja, ei tätä ole voinut luoda. Hänen on oltava jotakin ihmijärjen joko käsittämätöntä tai sitten sellaista, joka vaivoin ja hitaasti avautuu ihmismielen ymmärrettäväksi. Onkin mainio idea vedota ihmisen uskoon, sillä ihmiselle olisi liian suuri pala kyetä ymmärtämään ainakaan noin keskimäärin ihmisille, mikä ja millainen Jumala on. Jumala, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. On myös loogista, että Jumala puhuu ihmisille vertauksin, koska ihmiset eivät käsittäisi vajavaisin sanoin niitä totuuksia, joita raamatussa kuvataan.

Ihminen on turmeltunut mieleltään ja taipuvainen pahaan. Menkääpä peilin eteen seisomaan ja katsokaa itseänne suoraan silmiin ja pohtikaa rehellisesti, oletteko taipuvainen niille synnin teille, joita raamattu ja katekismus esimerkiksi synneiksi määrittelevät. Tällainen turmeltunut mieli lukee raamattuakin kuin se olisi turmeltuneen ihmismielen yksioikoinen ja naiivi tuotos. Raamatun mukaan on kuitenkin niin, että vain mielen muutoksen kokeneet ja pyhän hengen saaneet voivat ja osaavat tulkita raamatun sanomaa ja tekstejä oikein ja siten, että tekstisisältöjen suhteen ei ole ristiriitaisuuksia. On siis aiheellista kysyä, millä mielellä raamattusi ja nahkakantisesi luit.

Monilla ovat sadut sekoittuneet näihin spekulaatioihin. Tämä on järkyttävääkin, sillä toisaalta kukaan ei voi pitää syntymää tai kuolemaa satuna. Jos elämällä on tarkoitus, mikä on aivan looginen johtopäätös ja oletusarvo, niin näitä asioita ei tulisi missään tapauksessa sekoittaa satuihin. Se osoittaa pelkästään typeryyttä, -ei tieteellisyyttä. Jos ja kun on kysymys aivan karuimmasta arkitodellisuudesta, on ymmärrettävää, että toisaalta järkevä ihminen yrittää löytää järkiperäisiä selityksiä syntyneisiin kysymyksiin ja mieltä askarruttaviin seikkoihin. Selitysmallit vaihtelevat intresseistä ja lähtökohdista riippuen. Paljon on kuitenkin olemassa myös stereotypioita ja stereotypioiden pohjalta tehtyjä implikaatioita ja skeemoja, joiden varassa ihminen yrittää löytää tasapainoa ja elämänviisautta näihinkin kysymyksiin.

Se tosiasia, jonka mukaan myös fysiikan lakien valossa aletaan ymmärtää kaiken olevaisen systematiikkaa sekä niin taustoja kuin tulevaisuuttakin, avaa vähin erin näkymiä, joissa usko Jumalaan saa uutta vahvistusta ja varmuutta, joka perustuu myös tietämiseen. Raamatun mukaan "niin kaukana, kuin taivas on maasta, ovat hänen ajatuksensa meidän ajatuksistamme".

Jos todella pyrimme ymmärtämään todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on, emme voi piilottaa päätämme arvolatausten, naaivin materialismin tms. pensaisiin vaan meidän on pohdittava aidosti ja avoimesti ja pyrittävä etsimään perusteluja ja invariantteja sekä syy-seuraussuhteita kaikkialta ja kaikin hyväksyttävin keinoin. Myös määrittelyt sille, minkälaiseksi jumalan kuvittelemme, millaisena luomistyön näemme, millaisena maailmankuvamme ja minäkuvamme hahmotamme jne.

En ole lukenut kaikkia Kaksoispilarin kommentteja, mutta näyttää siltä, että hän esimerkiksi todellakin pyrkii omalta osaltaan avoimeen dialogiin. Monet täällä näyttävät aidosti pyrkivän siihen. Se on tämän palstan vahvuus ja toivon, että palsta kehittyykin entistä enemmän siihen suuntaan.

Hienoa keskustelua! Erityisesti Kaksoispilarin ja Karlin puheenvuoroille täytyy nostaa hattua. Itse en ehkä uskovaisena aloittaisi tällaista keskustelua tämän otsikon alla, mutta maailman synnystä on aina mielenkiintoista puhua, ja todeta yhä uudestaan että tieteellisissä teorioissa on universumin kokoinen aukko...

Mutta varsinaiseen kysymykseen on vaikeampi vastata. Ja mikäli oikein luin, siihen ei suoraan vastannut kukaan.
Joku taisi heittää sellaisen väitteen, että tiede on "todistanut" tyhjästä syntymisen mahdolliseksi. Uskoo ken tahtoo... Onko tiede myös todistanut mahdottomaksi sen että tyhjästä syntymisen taustalla olisi jokin voima joka sai sen aikaan?

Jos joku sanoo ettei usko Jumalaan, haluan heti ensimmäiseksi kysyä mitä hän tarkoittaa "jumalalla". On hyvin mahdollista etten itsekään usko sellaiseen Jumalaan sillä tavalla ja siinä mielessä. Tiede on muuttanut käsitystämme Jumalasta, siitä ei pääse mihinkään. Jos jonkun ateistin mielessä heijastelee jotakuinkin Kreikkalaisten Zeus-jumalalta näyttävä äijä maailman Luojasta puhuttaessa, on ymmärrettävää ettei atomiajan ihminen ota sitä vakavasti.

Mutta tästä aiheesta on tärkeää puhua. Älköön siis kukaan lyökö käsityksiään lukkoon ennen eikä jälkeen keskustelun. Tiede ja usko auttavat molemmat elämän arvoituksen selvittämisessä. Kuitenkin, anteeksi vain, tiede on siinä se vajavaisempi osapuoli. Kommentoiden täällä aiemmin esitettyä väitettä, että tiedon vastakohta ei ole usko vaan tyhmyys, vastaan että tyhmyyden vastakohta ei ole tieto vaan viisaus. Tieteessä on hyvin vähän, jos ollenkaan todellista viisautta. Sen sijaan sitä voi löytyä hyvinkin yllättävistä paikoista, kuten runoista ja vertauskuvista.

"Tiede voi palvella uskoa. Mitä paremmin kristitty oppii tuntemaan Avaruutta, jonka keskellä hän elää, sitä suuremmaksi Jumala vain tulee. Kaikki on lähtöisin hänestä. Ei ole siksi mitään syytä pelätä tiedettä."

(Risto Heikkilä, Avaruuden syvyyksiä.)

Verity
Joku taisi heittää sellaisen väitteen, että tiede on "todistanut" tyhjästä syntymisen mahdolliseksi. Uskoo ken tahtoo...



Uskovaisille usein tyypillinen piirre on, että he uskovat nimenomaan vain mitä tahtovat.

Mutta todellakin kvanttifysiikan ihmeellisessä maailmassa on todistettu että tyhjään sekä katoaa että sieltä ilmaantuu tavaraa, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Tämä on todistettu mm. hiukkaskiihdyttimissä. Itse luin asiasta ensimmäisen artikkelin joskus 1900-luvun loppupuolella, eli kyse ei ole mistään uudesta keksinnöstä vaan pikemminkin vanhasta ja yleisesti tunnetusta ilmiöstä (jopa epätieteellisillä keskustelupalstoilla näkee aika ajoin viitteitä tähän).

Teoriassa siis olisi kvanttifysiikan lakien mukaan mahdollista jopa se, että sinä teleporttautuisit keskelle Marsia sekunniksi ja sen jälkeen vaikka takaisin Maahan. Samaten olisi teoriassa mahdollista, että valtava energiakeskittymä ilmaantuisi tyhjyydestä äärimmäiseen pieneksi pisteeksi, joka räjähtäisi ja muodostaisi Universumin. Todennäköisyys tuollaiselle tapahtumalla olisi äärimmäisen pieni, mutta mistäpäs me voisimme tietää miten kauan sen tapahtumiseen meni aikaa, kun sitä ei silloin ollut vielä kukaan mittaamassa. Vaikka todennäköisyys olisi miten pieni, niin se toteutuu silti joskus, jos aikaa on rajattomasti ja näillä näkymin sitä oli juuri sen verran.

Onko tiede myös todistanut mahdottomaksi sen että tyhjästä syntymisen taustalla olisi jokin voima joka sai sen aikaan?

Ei, tiede on ainoastaan todistanut tapahtuman mahdolliseksi ilman minkään kristinuskon ymmärtämän jumalan tai "voiman" apua.

Teoriassa siis maailmankaukkeus on voinut syntyä ja kehittyä täysin ilman jumalia ja se tarkoittaa sitä, että Jumala voi olla yhtä todellinen kuin Zeus, johon ihmiset aikoinaan hyvinkin vakavissaan uskoivat ja Jeesus saattoi olla silmänkääntäjä (kai tiesit, että hänen aikanaan näitä "parantajia" oli hyvinkin paljon. Ja olenpa lukenut eräästä afrikkalaisesta miehestä, joka heräsi kuolleista. Hänellä on jopa lääkärin kirjoittama kuolintodistus, todistajia ja kaikkea. Eihän se voi olla huijausta, jos jonkun sanotaan nousseen kuolleista, eihän?) ja tarinat hänestä hieman väritettyjä. Lainatakseni sinun sanojasi "Uskoo ken tahtoo".

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat