Seuraa 
Viestejä45973

Ihan ensimmäiseksi haluaisin sanoa, että olen uusi näillä foorumeilla ja tämä on ensimmäinen viestini, joten käsitteet eivät ole täydellisesti hallussa.

Mutta asiaan: Olen jo jonkin aikaa pohtinut, että miten aivomme, jotka ovat pelkkää materiaa, voivat synnyttää tietoisuuden, joka on henkistä?
Miksi meillä on henkinen tietoisuus, emmekä vain toimi ohjelmoidusti ilman mitään henkistä tietoisuutta?

Lisäksi minua ihmetyttää se, että miten me voimme kontrolloida ajatuksiamme, jos ne kerta syntyvät joistakin sähköisistä ja kemiallisista tapahtumista aivoissa (tällaisen käsityksen olen saanut)? Eikö sen silloin pitäisi olla päinvastoin, että se kudosmössö päämme sisällä kontrolloisi ajatuksiamme ja me emme voisi niihin vaikuttaa? Ja nyt en tarkoita ruumiin kontrolloimista, vaan ajatuksia.

En ehkä ole asioista täysin perillä, mutta pyytäisin silti asiallisia vastauksia.

Sivut

Kommentit (7932)

Mitenkähän monasti tämä on mietitty, turhaan kuten voi olettaa. Materia miettimässä itsensä perusteita ja olemusta. Sehän on mahdotonta näin ihmisen logiikalla ajatellen. Subjekti tarkkailemassa objektia, joka on itse.

Ei pojat noin filosofiaa harjoiteta. Tarvitaan ulkopuolinen subjekti. Henki vaikka. No miten subjekti voi sitten olla "ei mitään"?. Miksi kummassa se puhaa tämän objetin kimpussa? Miksei se puuhaa omiaan jossain ilman objektia? Sehän olisi loogisesti yhtä mieletöntä, joten miksei sitten näin. Näin saamme subjektina ja objektina merkityksen.

Tämä nyt ei ollut kovin formuloitu, mutta jotain.

Palikka
Lisäksi minua ihmetyttää se, että miten me voimme kontrolloida ajatuksiamme, jos ne kerta syntyvät joistakin sähköisistä ja kemiallisista tapahtumista aivoissa (tällaisen käsityksen olen saanut)?

Miksi oletat, että voisimme kontrolloida? Esimerkiksi kehon hallinnan ja tietoisuuden välisestä suhteesta on ollut mielenkiintoisia tutkimuksia. Melko tunnetussakin tutkimuksessa osoitettiin, että aivot valmistelevat liikettä jo ennen kuin ihminen tietoisesti päättää liikuttaa raajaansa. Kokeessa koehenkilö painoi nappia tietyllä hetkellä oman päätöksensä mukaan, mutta aivoissa näkyi liikettä valmistelevaa aktiivisuutta jo ennen päätöstä. Toisessa kokeessa koehenkilön raaja saatiin liikahtamaan stimuloimalla keinotekoisesti tiettyjä liikealuita aivoissa, mutta kysyttäessä liikkeen syytä koehenkilö kuitenkin kertoi itse päättäneensä liikuttaa raajaansa. Näiden kokeiden valossa näyttäisi siltä, että vapaa tahto olisi aivojen aiheuttama illuusio.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palikka
Jaa-a, kuulostaa melko kaukaa haetulta. Väität siis, että et kirjoittanut tuota viestiä vapaasta tahdostasi?

Mistä vapaasta tahdosta puhut? Jos tahto olisi täydellisen vapaa, ei se olisi vuorovaikutussuhteessa minkään kanssa. Output on aina suhteessa inputiin. Taitaa olla niin ettet itsekään ole edes viitsinyt kunnolla miettiä asioita joista puhut, tai edes käsitteitä joita käytät. Mitä edes tarkoitat vapaalla tahdolla? Sitäkö että jokin osa sinuudesta tekee päätöksiä täysin mistään rippumatta, vai sitäkö että jokin osa sinua tuntee tekevänsä niin?

Minä tarkoitan sillä sitä, että ihminen on vapaa tekemään itse valintoja. Toki ne riippuvat esim. omasta mielentilasta.

Mutta jos tahto ei ole vapaa, niin miksi maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kieltäytyvät täysin seksuaalisesta kanssakäymisestä? Sehän ei hyödytä ihmistä millään tavalla, päinvastoin. Miksi me keskustelemme tästä vielä keskiyöllä, vaikka hyödyllisempää terveyden kannalta olisi nukkua?

Jos tahto ei olisi vapaa, niin eikö se silloin pyrkisi tekemään vain mahdollisimman hyödyllisiä ratkaisuja selviämisen, oman terveyden yms. kannalta?

Palikka
Mutta asiaan: Olen jo jonkin aikaa pohtinut, että miten aivomme, jotka ovat pelkkää materiaa, voivat synnyttää tietoisuuden, joka on henkistä?
Miksi meillä on henkinen tietoisuus, emmekä vain toimi ohjelmoidusti ilman mitään henkistä tietoisuutta?

Lisäksi minua ihmetyttää se, että miten me voimme kontrolloida ajatuksiamme, jos ne kerta syntyvät joistakin sähköisistä ja kemiallisista tapahtumista aivoissa (tällaisen käsityksen olen saanut)?


Hmm. Miksi mutkikkaassa kudosmössössä tapahtuvat sähkökemialliset reaktiot eivät voisi saada aikaan tietoisuutta? Vai onko tietoisuus ihmisyhteisössä kasvamisen tulosta? Esimerkiksi eläinten parissa kasvaneet "susilapset" tuskin tiedostavat olevansa ihmisiä. Mitään "henkiä" asiaan tuskin kuitenkaan liittyy.

Ainahan kaiken voi kääntä muotoon "miksi ei?", mutta se ei vastaa mihinkään. Ja susilapsista sen verran, että he eivät varmasti tiedosta olevansa ihmisiä, mutta he kuitenkin tiedostavat olevansa olemassa.

Palikka
Minä tarkoitan sillä sitä, että ihminen on vapaa tekemään itse valintoja. Toki ne riippuvat esim. omasta mielentilasta.



No niin, tavallaan itse totesit ettei mitään vapautta ole. Vai pystytkö hallitsemaan olosuhteista riippumatta mielentilojasi? Jos sarjamurhaaja tappaa perheesi ja kiduttaa sinua kuukausi tolkulla, niin pystyt olemaan sen jälkeenkin säkenöivän iloinen ja positiivinen, jopa antamaan murhaajalle mojovan pusun?

Palikka
Mutta jos tahto ei ole vapaa, niin miksi maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kieltäytyvät täysin seksuaalisesta kanssakäymisestä? Sehän ei hyödytä ihmistä millään tavalla, päinvastoin. Miksi me keskustelemme tästä vielä keskiyöllä, vaikka hyödyllisempää terveyden kannalta olisi nukkua?



Mistäs sinä sen tiedät, ettei seksistä kieltäytyminen voi olla jossakin tapauksessa edullista? Jos ihminen olisi täysin vuorokaudenajan hallitsema, hänellä tuskin olisi minkäänlaista kehittynyttä keskushermostoa. Kun ajattelet ihmisen olevan täysin puhtaasti biologinen kone jonkin ylevän astraaliruumiiin tai sielun puuttuessa (kuten asia onkin), tarkasteluasi ja ajatteluasi haittaavat ilmeisesti omat mielikuvasi ihmisen rakentamista kömpelöistä ja suhteellisen yksinkertaisista koneista. Me olemme toimintalogiikaltamme aivan helvetin paljon jonkin kellokytkimen yläpuolella, ja ilmiselvästi siitä on ollut lajillemme hyvin paljon hyötyä, sillä dominoimme suvereenisti planeettaamme.

Palikka
Jos tahto ei olisi vapaa, niin eikö se silloin pyrkisi tekemään vain mahdollisimman hyödyllisiä ratkaisuja selviämisen, oman terveyden yms. kannalta?

Yksinkertaistat asioita liikaa, joko/tai asetelma on jotain mitä todellisuus harvoin tuntee. Olipa tahto (mitä se onkin) vapaa tai ei, niin kyvyiltään rajoittuneella olennolla ei ole kykyä tai resursseja laskea mikä on aina absoluuttisesti sen menestymisen kannalta paras valinta. Evoluutiokin on monesti johtanut umpikujiin, sillä itse elämäkin on täynnä virheitä, epäonnistuneita kehityskulkuja ja huonosti toimivia ratkaisuja. Voisin ihan yhtä hyvin kysyä, että eikö juuri vapaa tahto tekisi vain parhaita mahdollisia ratkaisuja? Ns. "vapaa tahto" on ihmisen itsensä kehittämä käsite, jolla on yhteys todellisuuteen vain kunkin subjektiivisten kokemusten ja näkemysten kautta. Yhteistä asian tarkastelua ei yhtään helpota sekään, että et ole edes määritellyt mitä varsinaisesti tarkoitat vapaalla tahdolla.

Palikka
Minä tarkoitan sillä sitä, että ihminen on vapaa tekemään itse valintoja. Toki ne riippuvat esim. omasta mielentilasta.



Oikein. Ihmisellä on vapaa valinta. (melkein aina). Siis ihmiset itse regisseraa (ohjaa) elämänsä ja muut ihmset auttavat regisseeraamisessa hieman.

Palikka
Mutta jos tahto ei ole vapaa, niin miksi maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kieltäytyvät täysin seksuaalisesta kanssakäymisestä? Sehän ei hyödytä ihmistä millään tavalla, päinvastoin.



Etkö ymmärrä? Hehän vapaasta tahdostaan suostuvat tuollaiseen. Se on heidän tahto. Ja he kuvittelee että on oikein tehdä niin.

Palikka
Miksi me keskustelemme tästä vielä keskiyöllä, vaikka hyödyllisempää terveyden kannalta olisi nukkua?



Yöeläimiä

Palikka
Jos tahto ei olisi vapaa, niin eikö se silloin pyrkisi tekemään vain mahdollisimman hyödyllisiä ratkaisuja selviämisen, oman terveyden yms. kannalta?

Jos tahto ei ole vapaa, silloin teemme niin kuin muut määräävät meitä. Silloin muut ohjaavat elämäämme. Meillä ei ole vapaata omaa tahtoa silloin.

Tai jos tahto ei olisi vapaa kenelläkään. Silloin emme tahtoisi mitään, olisimme vaan kuin idiootit. Ja sitten tulisi joku/jotkut jostain muualta universumista ja alkaisivat määräillä meitä, tee niin ja tee noin.

Palikka
Ainahan kaiken voi kääntä muotoon "miksi ei?", mutta se ei vastaa mihinkään.

Millaisia vastauksia haluat? Kaikki vastaukset eivät tyydytä ihmisiä, tai he eivät tarkoituksellakaan halua etsiä niitä, joten he ovat keksineet itselleen jumalat ja henkimaailman. Harmillista vain, etteivät nekään vastaa mihinkään kysymyksiin. Itseasiassa henkimaailmat ja jumalat ovat tarkkaan ajateltuina vain mutkistaneet asioiden tajuamista ja pohtimista. Mutta ihmiset laittavat mieluummin stopin ajattelulle keksimällä kuvitellun yliluonnollisen vastauksen, jota eivät sitten vain suostu kriittisesti tarkastelemaan. Se on moninkerroin helpompaa, kuin yrittää ymmärtää todellisuutta, joka ei harmiksemme tarjoile meille helppoja ja valmiiksi pureskeltuja vastauksia. Sitä varten on olemassa uskonnot ja populistiset ideologiat, jotka tarjoavat pikaruokaa massoille.

Palikka
Ainahan kaiken voi kääntä muotoon "miksi ei?", mutta se ei vastaa mihinkään. Ja susilapsista sen verran, että he eivät varmasti tiedosta olevansa ihmisiä, mutta he kuitenkin tiedostavat olevansa olemassa.

Kyllä se hyvin usein vastaa. Jos joku kysyy esimerkiksi miksi ei itseään voisi nostaa ilmaan niin se on helppo perustella. Varsinkin jos lähtee tietystä oletuksesta, kuten sinä nyt siitä ettei kemiasta voi nousta mitään, niin kyseinen oletus tulisi voida perustella.

Ei kannata liiaksi katsoa tietoisuuden vapautta päätöksiin mustavalkoisesti. Jos katsoo muita eläimiä niin huomaa kohtuullisen gradientin siinä. Hyönteiset toimivat hyvinkin yksinkertaisten sääntöjen kautta ja ovat simppeleitä automaatteja lähinnä. Siitä kun hermoston koko kasvaa niin myös käyttäytymisen monipuolisuus. Simpanssit jo sitten tunnistavat itsensä peilistä. Tämä ei ottanut kantaa aidon tietoisuudevapauden olemassaoloon vaan totesi että gradienttia löytyy.

Ayla
Jos tahto ei ole vapaa, silloin teemme niin kuin muut määräävät meitä. Silloin muut ohjaavat elämäämme. Meillä ei ole vapaata omaa tahtoa silloin.

Tai jos tahto ei olisi vapaa kenelläkään. Silloin emme tahtoisi mitään, olisimme vaan kuin idiootit. Ja sitten tulisi joku/jotkut jostain muualta universumista ja alkaisivat määräillä meitä, tee niin ja tee noin.

Antaako esim leijona määräillä itseänsä? Onko leijonauroksen reviirikäyttytyminen ja laumansa hallitseminen osoitus vapaasta tahdosta? Onko kaikilla laumanjohtajilla vapaa tahto mutta muilla ei?

Täällä vaikuttaa olevan useitakin käsitenippuja termin vapaa tahto alla. Vaikea aina erottaa mitä ihmiset tarkoittavat.

Raivomielen Unet
Ayla
Jos tahto ei ole vapaa, silloin teemme niin kuin muut määräävät meitä. Silloin muut ohjaavat elämäämme. Meillä ei ole vapaata omaa tahtoa silloin.

Tai jos tahto ei olisi vapaa kenelläkään. Silloin emme tahtoisi mitään, olisimme vaan kuin idiootit. Ja sitten tulisi joku/jotkut jostain muualta universumista ja alkaisivat määräillä meitä, tee niin ja tee noin.




Antaako esim leijona määräillä itseänsä? Onko leijonauroksen reviirikäyttytyminen ja laumansa hallitseminen osoitus vapaasta tahdosta? Onko kaikilla laumanjohtajilla vapaa tahto mutta muilla ei?



Onhan leijonillakin vapaa tahto. Se onkin sitten aivan eri asia uskaltaako tehdä oman tahtonsa mukaan. Esim. voimakkain leijona uros määrää muita, muut tottelee sen määräyksiä, koska ovat heikompia. Heikommilla on myös vapaa tahto, mutta tässä tapauksessa he katsovat pienen alistumisen olevan paikallaan, tekevät se vapaasta tahdostaan.

Raivomielen Unet
Täällä vaikuttaa olevan useitakin käsitenippuja termin vapaa tahto alla. Vaikea aina erottaa mitä ihmiset tarkoittavat.

Vapaa tahto on kaikilla. Juuri vapaan tahdon kautta teemme valintoja, jotta ehkä elämämme olisi helpompaa. Kuten leijonat.

Jos sarjamurhaaja tappaa perheesi ja kiduttaa sinua kuukausi tolkulla, niin pystyt olemaan sen jälkeenkin säkenöivän iloinen ja positiivinen, jopa antamaan murhaajalle mojovan pusun?



Miksi se ei olisi mahdollista? Ja eikö jokainen kostaisi tuon juuri tahdon ollessa vapaa?

Mistäs sinä sen tiedät, ettei seksistä kieltäytyminen voi olla jossakin tapauksessa edullista?



En puhunut joistakin tapauksista, vaan ihmisistä, jotka koko elämänsä ajan kieltäytyvät siitä.

Itseasiassa henkimaailmat ja jumalat ovat tarkkaan ajateltuina vain mutkistaneet asioiden tajuamista ja pohtimista. Mutta ihmiset laittavat mieluummin stopin ajattelulle keksimällä kuvitellun yliluonnollisen vastauksen, jota eivät sitten vain suostu kriittisesti tarkastelemaan. Se on moninkerroin helpompaa, kuin yrittää ymmärtää todellisuutta, joka ei harmiksemme tarjoile meille helppoja ja valmiiksi pureskeltuja vastauksia. Sitä varten on olemassa uskonnot ja populistiset ideologiat, jotka tarjoavat pikaruokaa massoille.



Miten voit ajatella, että ihmisen tahto ei ole vapaa, mutta samalla syyttää ja/tai arvostella heitä jostakin?

Kun ajattelet ihmisen olevan täysin puhtaasti biologinen kone jonkin ylevän astraaliruumiiin tai sielun puuttuessa (kuten asia onkin)

Et voi varmasti sanoa, että sielua tai "ylevää astraaliruumista" ei ole.

Ayla
Vapaa tahto on kaikilla. Juuri vapaan tahdon kautta teemme valintoja, jotta ehkä elämämme olisi helpompaa. Kuten leijonat.



Nyt selvisi mitä sillä tarkoitit. Vähän ehkä väärä sanavalinta mutta tuo funktionaalisesti ei eroa perus sääntöautomaatin toiminnasta mitenkään. Eli tässä liikutaan metatasolla.

Palikka
Et voi varmasti sanoa, että sielua tai "ylevää astraaliruumista" ei ole.



Mistä syystä se on käsitteenä merkityksetön. Mikäli emme voi erottaa tilannetta jossa on sielu vrt tilanteeseen jossa ei ole sielua niin occamin partaveitsi leikkaa sielun pois. Tietysti voi ajatella että on sielu mutta sillä ei sitten ole mitään väliä.

Palikka
Miten voit ajatella, että ihmisen tahto ei ole vapaa, mutta samalla syyttää ja/tai arvostella heitä jostakin?

Koulutetaan niitä koiriakin. Tarkoituksena on muuttaa käytöstä.

Palikka
Jos sarjamurhaaja tappaa perheesi ja kiduttaa sinua kuukausi tolkulla, niin pystyt olemaan sen jälkeenkin säkenöivän iloinen ja positiivinen, jopa antamaan murhaajalle mojovan pusun?



Miksi se ei olisi mahdollista? Ja eikö jokainen kostaisi tuon juuri tahdon ollessa vapaa?



Jos jokin pahojen tekojen sarja johtaa aina samanlaiseen vastakäytökseen, niin onko uhrien tahto siis vapaata? Edelleenkään et ole millään tavalla pystynyt valottamaan, että mitä edes tarkoitat "vapaalla tahdolla".

Palikka
Mistäs sinä sen tiedät, ettei seksistä kieltäytyminen voi olla jossakin tapauksessa edullista?



En puhunut joistakin tapauksista, vaan ihmisistä, jotka koko elämänsä ajan kieltäytyvät siitä.



Niin, he kieltäytyvät siitä. Mitä sitten?

Palikka
Itseasiassa henkimaailmat ja jumalat ovat tarkkaan ajateltuina vain mutkistaneet asioiden tajuamista ja pohtimista. Mutta ihmiset laittavat mieluummin stopin ajattelulle keksimällä kuvitellun yliluonnollisen vastauksen, jota eivät sitten vain suostu kriittisesti tarkastelemaan. Se on moninkerroin helpompaa, kuin yrittää ymmärtää todellisuutta, joka ei harmiksemme tarjoile meille helppoja ja valmiiksi pureskeltuja vastauksia. Sitä varten on olemassa uskonnot ja populistiset ideologiat, jotka tarjoavat pikaruokaa massoille.



Miten voit ajatella, että ihmisen tahto ei ole vapaa, mutta samalla syyttää ja/tai arvostella heitä jostakin?



Miten niin? Mitä tarkoitat vapaalla tahdolla? Miksi en voisi arvostella käytöstä, joka ei ole sinun subjektiivisten näkemystesi valossa ns. "vapaan tahdon" ohjaamaa?

Palikka
Kun ajattelet ihmisen olevan täysin puhtaasti biologinen kone jonkin ylevän astraaliruumiiin tai sielun puuttuessa (kuten asia onkin)



Et voi varmasti sanoa, että sielua tai "ylevää astraaliruumista" ei ole.

Etkä sinä voi varmasti sanoa, että multidimensionaaliset näkymättömät ja hyvin viisaat porkkanat eivät ohjaa kaikkea käytöstämme. Et ole toistaiseksi voinut millään tasolla osoittaa ihmisen tahdon olevan "vapaata", tai minkään yliluonnollisen komponentin vaikuttavan käytökseemme. Et ole edelleenkään vaivautunut yksiselitteisesti selittämään mitä "vapaa tahto" sinusta on.

Toope
Seuraa 
Viestejä26705
Scylla
Miksi oletat, että voisimme kontrolloida? Esimerkiksi kehon hallinnan ja tietoisuuden välisestä suhteesta on ollut mielenkiintoisia tutkimuksia. Melko tunnetussakin tutkimuksessa osoitettiin, että aivot valmistelevat liikettä jo ennen kuin ihminen tietoisesti päättää liikuttaa raajaansa. Kokeessa koehenkilö painoi nappia tietyllä hetkellä oman päätöksensä mukaan, mutta aivoissa näkyi liikettä valmistelevaa aktiivisuutta jo ennen päätöstä.



Ja mikä tuossa on niin ihmeellistä? Totta kai aivot toimivat nopeammin kuin lihakset, nopeammin myös kuin ihmisen tietoisuus. Tietoisuus ja toiminta ovat toimeenpaneva osa ihmistä, päätökset ovat syntyneet aivoissa jo ennen niitä.

Toisessa kokeessa koehenkilön raaja saatiin liikahtamaan stimuloimalla keinotekoisesti tiettyjä liikealuita aivoissa, mutta kysyttäessä liikkeen syytä koehenkilö kuitenkin kertoi itse päättäneensä liikuttaa raajaansa. Näiden kokeiden valossa näyttäisi siltä, että vapaa tahto olisi aivojen aiheuttama illuusio.

Tietoinen minä ei ehdi tajuta tuollaista ärsytystä. Sähkö ja kemia ovat niitä todellisia kehityksen ja älykkyyden syntytekijöitä.

Alkuperäiseen kysymykseen: Kuka tai mikä sitten muka olisi ohjelmoinut tiettyjä reaktiotapoja? Aivoilla on ollut n. miljardi vuotta aikaa kehittyä, varhaisilla kaloillakin on ollut mahdollisuus päättää siitä, väistyäkö vasemmalle vai oikealle pedon lähestyessä. Nykyaivot ovat vain monimutkaisempi versio tästä. Itsesäilytysvaisto on tietysti edelleen olemassa, mutta se on vain paljon monimutkaisempi.

Jokaisella ihmisellä on periaatteessa samanlaiseen fysiikkaan ja kemiaan perustuva aivojen rakenne, joten miksi tietoisuus on jokaisella ihmisellä erilainen ja riippumaton toisista? Tuo onkin oikeastaan aika hyvä kysymys, kun ajattelee tarkemmin.

Koiran tasoisilla eläimilläkin on oma luonteensa, niillä on myös epäilemättä jonkinasteinen tajunta itsestään. Eli ne käsittävät jollain tasolla olevansa yksilöitä, jotka voivat toimia riippumatta muista. Mutta tajuaako silakka enää olevansa yksilö, vai vain vaistojensa varassa elävä olio. Missä kehitysvaiheessa tietoisuus itsestä syntyy? Missä kehitysvaiheessa tietoisuus syntyy ja mikä sen aiheuttaa? Aivot ovat laajentuneet ja kehittyneet evoluution myötä (kreationistit älkööt vaivautuko!), mutta miten itsesuojeluvaisto (joka lienee perimmäinen vaisto) on kehittynyt nykyihmisen kaltaiseen ajattelutapaan?

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää, pommi-iskut ja jengit ovat sitä monikulttuurista Ruotsia, se on kehitystä." Liian monien mielestä!
http://tinyurl.com/jbs6kqp

Tietoisuus on luonnollisesti jäljessä todellisuudesta, sekä jopa aivojen itsensä monista toiminnoista, sillä sen luominen vaatii resursseja, eikä ärsykkeiden havainnoiminen tapahdu edes lähimainkaan valon nopeudella. Tämä kaikki kuitenkin puhuu juuri sen puolesta, että tietoisuus on puhtaasti materiaan perustuva ilmiö.

Minusta te kaikki missaatte lahjakkaasti palikan alkuperäisen kysymyksen: miten aivot voivat synnyttää tietoisuuden? Se nimittäin ei ole mitenkään yksinkertainen kysymys vaikka jakaisimme joidenkin muiden eläinten kanssa samankaltaiset aivot. Kaikkein hämmästyttävin asia aivoissa on se, että kaikista lukuisista aliohjelmista ja proseduureista huolimatta aivot pystyvät muodostamaan koherentin substanssin jota me kutsumme minuudeksi tai tietoisuudeksi. Tämä on todellinen ongelma kaikille tekoälyn suunnittelijoille; vaikka ihmiset kasaisivat äärimmäisen monimutkaisen tietokoneen joka pystää valtavan nopeisiin laskusuorituksiin ja pyörittämään miljoonia aliohjelmia, miten voimme koskaan taata sen, että nämä erikseen toimivat metalliset vempaimet tulevat tietoiseksi itsestään? Tätä ongelmaa pohti mm. John Searle, hän kehitti kiinalaiseksi huoneeksi kutsutun ajatusleikin:

John Searle is very well known for his development of a thought experiment, called the "Chinese room" argument. He set out to prove that human thought was not simply computation. His main premise is that a computational process in itself cannot have an "understanding" of events and processes. Simply put, Searle tried to show how computers do not have to understand things like a language to process information. There has been a great deal of controversy over the examples he uses to demonstrate this. In his theory, Searle describes a scenario in which a person is isolated in a room. The individual receives pieces of paper marked with Chinese characters from under the door. Even though the person does not understand Chinese, if there is a formal sorting process for the characters then they can be filed into a meaningful order. The room is supposed to be an analogy for the computer. Those who argue the point say that the analogy should hold for the entire brain. They maintain that "a person's understanding of Chinese is an emergent property of the brain and not a property possessed by any one part."

http://en.wikipedia.org/wiki/John_Searle

Ihmisen tietoisuus sisältää emergenttejä ominaisuuksia joissa yksittäisistä toiminnoista muodostuu ylemmällä tasolla toimiva monimutkainen järjestelmä joka toimii yhtenä kokonaisuutena. Vaikka tietoisuutemme olisi pelkkä lokikirjan kirjoittaja, kuten Freud asian ilmaisi, ei se tee aivojemme toiminnoista tai tietoisuudesta yhtään vähemmän simppelimpää. Tietoisuuden olemus on mysteeri johon tieteellä ei ole vielä antaa suoraa vastausta. Asiaa on yritetty selittää mm. kvanttitason tapahtumien avulla. Asiasta kiinnostuneet voivat lukaista vaikka tätä Anssi Hailikarin kognitiotieteen gradua joka käsittelee tietoisuuden teorioita:
http://www.helsinki.fi/~matpitka/gradu.html

Tässä hieman johdatusta aiheeseen:

Perinteisen neurotieteen piirissä - klassisen fysiikan viitekehyksessä - hypoteeseja tietoisuuden prosessien olemuksesta ei oikeastaan ole: yleensä tietoisuutta käsiteltäessä puhutaan tietoisuuden tai sen osaprosessien mahdollisista sijaintipaikoista eri osissa aivoja eikä sen mahdollisista fysikaalisista syntymekanismeista. Jos ko. mekanismeista jotain sanotaan, usein vain viitataan aivojen neuronien aktiopotentiaalien avulla oletettavasti tapahtuvan informaation prosessoinnin "jotenkin tuottavan" tietoisuuden, kun "riittävä monimutkaisuuden" aste prosessoinnissa ylitetään.

Eräs tällainen klassinen lähestymistapa tietoisuuden esiintymismekanismiin aivojen mittakaavassa on ns. koherenttien aktiopotentiaaliryhmien synkronian hypoteesi, joka selittää tietoisuuden ykseyttä hajautettujen neuronijoukkojen koherentin, synkronoidun, samanaikaisen aktiivisuuden avulla (Milner, 1974). Crick ja Koch (1990) ovat eläinkoetulosten johdosta tarjonneet 40 Hz:n taajuisia EEG-värähtelyjä aiheuttavia synkronisia aktiopotentiaalioskillaatioita eri aivoalueilla selitykseksi havainnon yhtenäisyyden ongelmaan (engl. binding problem). Crickin ja Kochin (1990) teoria perustuu Eckhornin (et al, 1988), Grayn ja Singerin (1989) ja Grayn (et al, 1989) tekemille kissojen näköaivokuoritutkimuksille. Havainnot eri aistipiireiltä ovat normaalisti selkeitä kokonaisuuksia eivätkä irrallisia tai hajanaisia. Minkälainen fysikaalinen prosessi voisi vastata havainnon ja tietoisuuden yhtenäisyydestä? Kaikki tietoisuuden muodot ovat Crickin ja Kochin mukaan saman tarkkaavaisuuden työmuistiin yhdistävän mekanismin tuottamia. Idea esiintyy Jamesilla jo sata vuotta sitten.

Toinen klassisen fysiikan viitekehyksessä esitetty tietoisuuden teoria on Edelmanin (1987) ns. neuraali-darwinismin prosessi, jossa neuroniryhmät kilpailevat keskenään luonnonvalinnan lakien kaltaisesti luodakseen toimivia ja tehokkaita representaatioita maailmasta, jolloin voittajiksi valitut neuraaliset prosessit synnyttävät tietoisuuden. Molempia ehdotuksia on aiheellisesti kritisoitu yksinkertaistamisesta ja epämääräisyydestä.

Dennettin (1991) ns. monivedosmallin mukaan tietoisuus koostuu erityyppisten informaatioiden hajautetuista, erillisistä rinnakkaisista käsittelyistä eri osissa aivoja (eri moduleissa). Mitään keskusta, jossa yhtenäinen representaatio maailmasta ja yleisesti tajunnansisällöstä kootaan tietoiseksi kokemukseksi, ei Dennettin mukaan ole olemassa.

Schacterin (1990) tietoisuusmalli kuvaa ja selittää kognitiivisessa neuropsykologiassa esille tulleita ongelmallisia tietoisuuden ja tiedostamisen häiriöitä, kuten ns. sokeanäköä, toispuolista neglect-oireyhtymää, kasvojen tunnistushäiriötä eli prosopagnosiaa sekä erilaisia muistihäiriöitä eli amnesioita. Malli olettaa erityisen tietoisten tilojen yhteydessä aktiivisen tietoisuussysteemin, joka on mallin mukaan erillään havaintoja, kielellisiä tms. erityisinformaatioita käsittelevistä modulaarisista systeemeistä (prosessoreista), mutta vuorovaikutuksessa niiden kanssa tietoisten kokemusten, tietoisuuden esiintyessä. Häiriötiloissa tietoisuussysteemin ja modulaaritason prosessorien yhteyksissä on häiriöistä riippuen eriasteisia puutteita.

Baarsin (1988, 1991) lähinnä kognitiiviseen psykologiaan perustuvassa ns. globaalisen työavaruuden tietoisuusteoriassa tiedostamattomat spesialistiprosessorit vuorovaikuttavat keskenään kilpaillen ja/tai tehden yhteistyötä päästäkseen lähettämään kaikille prosessoreille leviäviä globaaleja tietoisia viestejä. Ainakin aistinsisältöjen kohdalla tällaista kilpailutoimintaa tarkkaavaisuuden kohteeksi pääsystä on havaittu (Näätänen, 1990). Dennettin, Schacterin ja Baarsin teoriat perustuvat Allportin (1980), Fodorin (1983) ja Minskyn (1986) kehittämälle mielen modulaarisuuden käsitteelle.

Luonnollisestikaan mitään yleisesti hyväksyttyä tietoisuusteoriaa ei nykyään ole olemassa, koska eri mallien teoreettiset ja empiiriset perustelut ovat erilaisia. Kuitenkin esimerkiksi Baarsin (1988, 1991), Crickin ja Kochin (1990) ja Schacterin (1990) teoriat saattavat olla yhdistettävissä mm. niiden tajunnan yhtenäisyyden ongelmaan tarjoamien samansuuntaisten ratkaisuehdotusten ansiosta (Revonsuo, 1994). Tällainenkin teoria olisi vielä karkean yksinkertaistava eikä toisi minkäänlaista edistystä itse tietoisuuden olemuksen, perimmäisen luonteen, ongelmaan.

Teorioita tietoisuuden prosessien sijainneista eri aivoalueilla on esimerkiksi Penfieldin (1954) teoria aivorungon yläosien (aivoverkosto: retikulaarinen aktivaation säätelyjärjestelmä; talamus ja keskiaivot) ja aivokuoren yhteyksien toiminnasta: teorian mukaan tietoisuuden sisältö määräytyy sen mukaan, mitkä yhteydet ovat toiminnassa. Melko yleinen käsitys on, että tietoisuuden tahdonalainen tarkkaavaisuuden kontrollikeskus sijaitsee aivoverkoston alueella, koska vauriot siellä aiheuttavat mm. tarkkaavaisuushäiriöitä. Kuitenkaan esimerkiksi unen näön aikana aivoverkosto ei ole aktiivinen, joten se yksin ei voi vastata kaikesta tietoisuuden ohjaamisesta. Tietoisuuden sisällön muodostavat aineistot (esim. eri aistipiirien havainnot) olisivat aivokuoren toiminnan tulosta (esim. primäärit sensoriset aivokuorialueet). Myös pitkäkestoisen muistin toiminnalle tärkeä hippokampuksen alue ohimolohkon sisäpinnalla on tärkeä tietoisuudelle, jos ko. muistijälkien synnyllä ja tajunnalla on kiinteä yhteys (O´Keefe ja Nadel, 1978). Prosessien sijainteja koskevaa tietoa on kerätty mm. erilaisilla aivojen toiminnallisen kuvantamisen menetelmillä sekä elektrodikokeilla aivoleikkausten yhteydessä. Työmuistin toiminnalla ja tietoisuudella on perinteisesti katsottu olevan tärkeä yhteys, mm. työmuistiprosessin ja keskittymisen sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisen toimintojen läheisen suhteen ansiosta.

Tietoisuuden pääasialliseksi toiminta-alueeksi on ehdotettu myös vasenta aivopuoliskoa sen sisältämien kielellisten toimintojen alueiden vuoksi korostettaessa kielen merkitystä mielen toiminnassa, ajattelussa (Popper ja Eccles, 1977). Esimerkiksi ns. split-brain-potilailla, joilla aivopuoliskojen välinen aivokurkiainen on katkaistu, tehdyistä kokeista saadun tiedon perusteella näin ei kuitenkaan ole. Mm. aktiivisten aivoalueiden kuvantamismenetelmiä hyödyntävien kokeiden sekä neuropsykologisen eli leesioihin perustuvan evidenssin perusteella tietoisuudelle keskeisten emootioiden syntyalueina pidetään syvempiä ja lajinkehityksellisesti vanhempia aivorakenteita, esimerkiksi limbistä järjestelmää.

Toope
Seuraa 
Viestejä26705
SAMAEL
Palikka
Jos sarjamurhaaja tappaa perheesi ja kiduttaa sinua kuukausi tolkulla, niin pystyt olemaan sen jälkeenkin säkenöivän iloinen ja positiivinen, jopa antamaan murhaajalle mojovan pusun?



Miksi se ei olisi mahdollista? Ja eikö jokainen kostaisi tuon juuri tahdon ollessa vapaa?



Jos jokin pahojen tekojen sarja johtaa aina samanlaiseen vastakäytökseen, niin onko uhrien tahto siis vapaata? Edelleenkään et ole millään tavalla pystynyt valottamaan, että mitä edes tarkoitat "vapaalla tahdolla".

Suurin osa himomurhaajien tai -raiskaajien uhrien omaisista ei kosta syyllisille henkilökohtaisesti. Lain edessä joudut vastuuseen siitä huolimatta, että syytä veritekoon löytyisikin, ehkä se lieventää tuomiota, mutta silti.... Itsesuojeluvaisto usein estää ihmistä tekemästä typeryyksiä, kuten kostamasta. Vastateko on aina omassa päätäntävallassa, tunteet toki saattavat joskus viedä ihmistä ohi terveen järjen.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää, pommi-iskut ja jengit ovat sitä monikulttuurista Ruotsia, se on kehitystä." Liian monien mielestä!
http://tinyurl.com/jbs6kqp

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat