Elävän ja kuolleen ero

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eläimillä on aivo- ja hermotoimintaa, ja niiden lakkaaminen tarkoittaa kuolemaa. Mutta miten esimerkiksi elävä ja kuollut puu eroavat toisistaan? Missä ovat puun aivot tai puun hermot? Tai mikä on niiden elämistä ylläpitävä systeemi?

Henry Haapalainen

Sivut

Kommentit (62)

Vierailija

Hermothan eivät ole varsinaisesti elämää ylläpitävä systeemi. Ihmistäkin voidaan pitää ns kasviksena elossa hyvinkin pitkään sydän/keuhkokoneella vaikka aivot ja selkäydin olisivat sanoneet itsensä irti.

Solutasolla meillä on sitten ainoastaan joko eläviä tai kuolleita soluja. Niihin voi vetää suht selkeän rajan. Monisoluisesta olennosta osa voi kuolla ilman että se vaikuttaa välttämättä muualle. Eläimien kohdalla osan kuolema aiheuttaa yleensä lopuillekkin kuoleman, välillisesti. Eli solut eivät saa happea eivätkä ravinteita.

Tämä aihe kuuluisi ehkä lääketieteen piiriin. Kyseisellä alalla asiaa on varmasti pohdittu eniten.

Vierailija

Voit antaa kuolleelle puulle ravinteita ja happea, turhaan. Huono vastaus. Tähän tuskin löytyy mitään järkevää vastausta solutasolla.

HH

Vierailija
hekku
Voit antaa kuolleelle puulle ravinteita ja happea, turhaan. Huono vastaus.

HH

Niin kuolleelle. Puuhan on kuollut silloin kun sen solukko on kuollut. Sen jälkeen kun solu on kuollut sitä ei enää henkiin herätetä ainoastaan ravinteiden ja hapen avulla. Solutason vauriot tulisi korjata ensin. Ihminen taas on funktionaalisesti kuollut ennen kuin sen kaikki solut ovat kuolleet. Riippuu mihin me vedetään elävän ja kuolevan raja. Jos laitetaan ihmiselle sama raja kuin puulle niin keuhkokoneessa oleva kasvis on myös täysin elossa, vaikka olisi aivokuollut.

Jos me löydämme jostain puusta pienenkin palan elävää solukkoa niin siitä saadaan tehtyä soluviljelmä. Samalla tavalla kuin voin kuolleesta ihmisestä löytää esim elävää ihosolukkoa (ennen kuin se [ihosolukko] ehtii kuolla) ja sitten viljellä sitä.

Vierailija
hekku
Eläimillä on aivo- ja hermotoimintaa, ja niiden lakkaaminen tarkoittaa kuolemaa.



Väärin. Kuolema tarkoittaa kaikkien elintoimintojen pysyvää lakkaamista.

hekku
Mutta miten esimerkiksi elävä ja kuollut puu eroavat toisistaan? Missä ovat puun aivot tai puun hermot? Tai mikä on niiden elämistä ylläpitävä systeemi?

Elävälle puulle on ominaista käynnissä oleva prosessi, jota me ihmiset kutsumme "elämäksi". Emme tosin pysty tarkasti määrittelemään tämän prosessin tarkkoja rajoja, sillä niitä ei ole. Ei ole mitään tarkka rajaa elävän ja kuolleen välillä, kuten viruksista voimme havaita. Elämä on sitä, miksi ihminen kutsuu elämäksi kokemiaan prosesseja. Monet esimerkiksi eivät hyväksyisi ihmisen itsensä valmistamaa vastaavaa prosessia elämäksi, koska heidän rajoittunut maailmankuvansa ei sitä sallisi.

Vierailija

Elävä puu on kokonaisuus kuten elävä eläin. Kun puu on sahattu poikki, sen solut ovat vielä eläviä, mutta puu kokonaisuutena on silloin kuollut. Ei ole mitään keinoja elvyttää sitä niin, että siinä jatkuisi solujen jakautuminen kuten elävässä puussa. Mikä on puussa se aivo- ja hermoratoja vastaava järjestelmä, joka elämän selittää? Tässä on aukko, joka tieteen tutkijoita pitäisi kiinnostaa.

Kun tuohon väliin kirjoitti joku Samael, niin tämä ei ole vastaus hänelle, enkä ikinä muutenkaan vastaisi tuon tason sössötyksiin.

Henry Haapalainen

Vierailija
hekku
Elävä puu on kokonaisuus kuten elävä eläin. Kun puu on sahattu poikki, sen solut ovat vielä eläviä, mutta puu kokonaisuutena on silloin kuollut. Ei ole mitään keinoja elvyttää sitä niin, että siinä jatkuisi solujen jakautuminen kuten elävässä puussa.



Kyllä niistä kannoista versoo uutta runkoa, ja oletkos kuullut pistokkaista? Tietenkään vaikkapa täysin tuhoutuneita soluja ei voi elvyttää, aivan kuten vaikka romuttamolla metallijauhoksi jauhettua autoa ei voi korjata. Voi ainoastaan rakentaa uuden auton. Tällä hetkellä ihmiset eivät osaa rakentaa soluja, ainoastaan autoja, mutta tilanne on muuttumassa.

hekku
Mikä on puussa se aivo- ja hermoratoja vastaava järjestelmä, joka elämän selittää? Tässä on aukko, joka tieteen tutkijoita pitäisi kiinnostaa.

Tuossa nyt ei ollut mitään järkeä, puussa ei tarvitse olla mitään aivo- ja hermoratoja vastaavaa järjestelmää, joka selittäisi elämän. Täysin mahdoton edes kuvitella mihin pyrit, mutta suosittelisin biologian perusteiden kertaamista.

asdf
Seuraa 
Viestejä11066
Liittynyt16.3.2005
hekku
Mikä on puussa se aivo- ja hermoratoja vastaava järjestelmä, joka elämän selittää?

Lähtöoletuksesi on kummallinen. Ei puussa ole eikä tarvitse olla "avio- ja hermoratoja vastaavaa järjestelmää". Miksi luulet, että pitäisi?

Tässä on aukko, joka tieteen tutkijoita pitäisi kiinnostaa.

Aukko on tällä kertaa omissa tiedoissasi.

Kun tuohon väliin kirjoitti joku Samael, niin tämä ei ole vastaus hänelle, enkä ikinä muutenkaan vastaisi tuon tason sössötyksiin.

Sinunhan ei tietenkään tarvitse vastata kenellekään, jos et halua, mutta olisi hauska kuulla, millä perusteella Samaelin viesti oli "sössötystä".

Vierailija
hekku
Eläimillä on aivo- ja hermotoimintaa, ja niiden lakkaaminen tarkoittaa kuolemaa. Mutta miten esimerkiksi elävä ja kuollut puu eroavat toisistaan? Missä ovat puun aivot tai puun hermot? Tai mikä on niiden elämistä ylläpitävä systeemi?

Elävässä puuyksilössä (en ole varma pitääkö paikkansa paljassiemenisillä sekä koppisiemenisillä puuvartisilla kasveilla) on itsessään jo kuollutta sekä elävää puuta, ainakin kun kyseinen yksilö on vanhaksi kasvanut.

Ylipäätänsä vettä kuljettavat kivisolut (joiden seinät ovat paksuja ja ligniinipitoisia) ovat toiminnallisen "aikuisuutensa" saavutettuaan kuolleita, mutta niiden välissä saattaa olla elävää perussolukkoa ns. pintapuussa. Ydinpuussa taas nämäkin solut ovat kuolleita, ja kivisolut ovat tukkeutuneet erilaisista puun erittämistä aineista.

Miksi puu tarvitsee hermojärjestelmää? Kehittynyttä hermojärjestelmää tarvitaan lähinnä saalistuksessa, ja kun täytyy liikkua nopeasti ja koordinoida tarkkoja liikkeitä. Kasvit taas pysyvät paikallaan, kun niiden ravinto löytyy maasta ja taivaalta. Kasvien ylläpitävänä järjestelmänä voitaisiin pitää niiden johtosolukkosysteemiä, jonka nilaosa kuljettaa lehdistä auringonvalon energialla tuotettuja orgaanisia yhdisteitä muualle kasviin ja puuosa taas vettä ja ravinteita juurista kasvin muihin osiin.

Määrittelisin kuitenkin elävän ja kuolleen kasvin eron siinä, että elävässä kasvissa olisi ainakin yksi elävä meristeemi eli kasvusolukko. Kasvi kun voi siitä kasvattaa uuden yksilön vaikka varsi olisikin katkaistu.

Vierailija

Puun juurista ylöspäin mömmöjä vievät putket lienee lähinnä sitä mitä kysyjä ajattelee. Kun nuo putket katkee, ei puu saa ravinteita ja kuolee, mikä aiheutuu edellä kerrotuista solujen kuolemisesta jne.

Ihmiseen vertautuu hengitysröörien/verisuonien tukkimisella/katkeamisella.

Näin siis tamperelaisella maalaisjärjellä...

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5187
Liittynyt26.3.2005
SAMAEL
hekku
Eläimillä on aivo- ja hermotoimintaa, ja niiden lakkaaminen tarkoittaa kuolemaa.



Väärin. Kuolema tarkoittaa kaikkien elintoimintojen pysyvää lakkaamista.

hekku
Mutta miten esimerkiksi elävä ja kuollut puu eroavat toisistaan? Missä ovat puun aivot tai puun hermot? Tai mikä on niiden elämistä ylläpitävä systeemi?



Elävälle puulle on ominaista käynnissä oleva prosessi, jota me ihmiset kutsumme "elämäksi". Emme tosin pysty tarkasti määrittelemään tämän prosessin tarkkoja rajoja, sillä niitä ei ole. Ei ole mitään tarkka rajaa elävän ja kuolleen välillä, kuten viruksista voimme havaita. Elämä on sitä, miksi ihminen kutsuu elämäksi kokemiaan prosesseja. Monet esimerkiksi eivät hyväksyisi ihmisen itsensä valmistamaa vastaavaa prosessia elämäksi, koska heidän rajoittunut maailmankuvansa ei sitä sallisi.

Aloittelin aikoinani keskustelua otsikolla Voileipäelämää ja pyysin kommentteja siitä missä vaiheessa kuolleesta voileivästä tulee elävä (siis osa elävää sinua).

Monien pähkäilyjen jälkeen tulimme mielestäni oikeaan ratkaisuun: tämän voileivän "elämä" alkaa silloin kun se osallistuu organismin negentropian paikalliseen lisääntymiseen. Sitähän "elämä" on, auringon ylenpalttisen energian mahdollistamaa negentropian paikallista kasvua (ja maksajana on kuitenkin aurinkokunnan kokonaisentropian kasvu).

Vierailija

Jos otetaan jonkin kasvin siemen ja tiedemiehet tutkivat sitä solutasolla. Sitten ihminen keinotekoisesti luo samanlaisen 'esineen' mahdollisimman tarkasti kopioiden. Tämä siemen istutetaan multaan, jota lannoitetaan ja kastellaan. Eipä taida itää. Miksi ei?

Vierailija
jussipaita
Jos otetaan jonkin kasvin siemen ja tiedemiehet tutkivat sitä solutasolla. Sitten ihminen keinotekoisesti luo samanlaisen 'esineen' mahdollisimman tarkasti kopioiden. Tämä siemen istutetaan multaan, jota lannoitetaan ja kastellaan. Eipä taida itää. Miksi ei?

Jos se siemen täysin tarkasti kopioitaisiin, niin kyllä se siitä itäisi. Ei siemen sen ihmeellisempi molekyylimötikkä ole kuin mikään muukaan.

Vierailija
hekku
Elävä puu on kokonaisuus kuten elävä eläin. Kun puu on sahattu poikki, sen solut ovat vielä eläviä, mutta puu kokonaisuutena on silloin kuollut. Ei ole mitään keinoja elvyttää sitä niin, että siinä jatkuisi solujen jakautuminen kuten elävässä puussa. Mikä on puussa se aivo- ja hermoratoja vastaava järjestelmä, joka elämän selittää? Tässä on aukko, joka tieteen tutkijoita pitäisi kiinnostaa.

Kun tuohon väliin kirjoitti joku Samael, niin tämä ei ole vastaus hänelle, enkä ikinä muutenkaan vastaisi tuon tason sössötyksiin.

Henry Haapalainen

Oletkos ikinä kuullut pistokkaista? Siinä katkaistaan puun nuori oksa, joka juurrutetaan, ja siitä kasvaa sitten uusi puu. Oletko koskaan nähnyt kannosta kasvavia taimia?

Palataan asiaan kun on jotain järkevää asiaa, keskustelua on turha jatkaa näillä paikkaansa pitämättömillä alustuksilla.

EDIT: Ups, SAMAEL olikin jo maininnut näistä samoista asioista, anteeksi tahaton toistelu...

Vierailija
jussipaita
Jos otetaan jonkin kasvin siemen ja tiedemiehet tutkivat sitä solutasolla. Sitten ihminen keinotekoisesti luo samanlaisen 'esineen' mahdollisimman tarkasti kopioiden. Tämä siemen istutetaan multaan, jota lannoitetaan ja kastellaan. Eipä taida itää. Miksi ei?

Tällä hetkellä on onnistuttu valmistamaan keinotekoisesti ainoastaan viruksia. Ja ne kyllä tartuttavat aivan samalla tavalla kuin luonnollisetkin. Miksi näin? Miksi jos onnistutaan valmistamaan siemen niin se ei itäisi?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat