Värinäöstä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tuossa erivärisiä jouluvaloja tiiraillessani huomasin, että vaikka punaiset ja valkoiset valot näkyvät tarkasti pistemäisinä, siniset sen sijaan näkyvät pelkkänä epätarkkana tuhnuna. Mistähän johtuu?

Onko silmässä kenties sinisen värin aistinsoluja harvemmassa, kuin muita? Onko ilmiö yksilöllinen vai havaittavissa kaikilla ihmisillä?

Kommentit (15)

Vierailija
Tollukka
Tuossa erivärisiä jouluvaloja tiiraillessani huomasin, että vaikka punaiset ja valkoiset valot näkyvät tarkasti pistemäisinä, siniset sen sijaan näkyvät pelkkänä epätarkkana tuhnuna. Mistähän johtuu?

Onko silmässä kenties sinisen värin aistinsoluja harvemmassa, kuin muita? Onko ilmiö yksilöllinen vai havaittavissa kaikilla ihmisillä?

Eri värit taittuu eri verra. Se saattaa olla syy.

Vierailija

Värinäkö taitaa olla melko yksilöllinen tiettyjen asioiden suhteen, kuten silmätkin. Varsinkin tähtitieteessä huomaa kuinka sama kohde voi näyttää eri väriseltä kun vain havaitsijaa vaihdetaan (parhaimmillaan riittää kun silmää vaihdetaan). Toiseksi, muistaakseni vanhemmilla ihmisillä värinäkö on kellertävämpi tms.

Vierailija
borri317
Eri värit taittuu eri verra. Se saattaa olla syy.

Hyvä pointti. Sininen valo taittunee vähemmän, kuin punainen? Mutta onkohan ero merkittävä?

Vierailija
Tollukka
Tuossa erivärisiä jouluvaloja tiiraillessani huomasin, että vaikka punaiset ja valkoiset valot näkyvät tarkasti pistemäisinä, siniset sen sijaan näkyvät pelkkänä epätarkkana tuhnuna. Mistähän johtuu?

Meinaat noita mainoksissa näkyviä sinisiä neonvaloja? Minulla on vähän sama juttu, siniset loistevalot näkyvät epäselvänä mössönä riippumatta siitä, katsooko niitä lasien kanssa vai ilman. Kaikki muut valot ympärillä kyllä näkyvät erittäin terävinä.

Vierailija
Andúril

Meinaat noita mainoksissa näkyviä sinisiä neonvaloja? Minulla on vähän sama juttu, siniset loistevalot näkyvät epäselvänä mössönä riippumatta siitä, katsooko niitä lasien kanssa vai ilman. Kaikki muut valot ympärillä kyllä näkyvät erittäin terävinä.

No lähinnä tarkoitin noita ihmisten pihapensaisiinsa virittelemiä tivolivaloja, mutta kyllä ilmiö on varmaan havaittavissa ihan kaikissa värivaloissa.

Vierailija
Hyvä pointti. Sininen valo taittunee vähemmän, kuin punainen? Mutta onkohan ero merkittävä?

ab. 370nm-750nm.

Vierailija
Tollukka
Andúril

Meinaat noita mainoksissa näkyviä sinisiä neonvaloja? Minulla on vähän sama juttu, siniset loistevalot näkyvät epäselvänä mössönä riippumatta siitä, katsooko niitä lasien kanssa vai ilman. Kaikki muut valot ympärillä kyllä näkyvät erittäin terävinä.



No lähinnä tarkoitin noita ihmisten pihapensaisiinsa virittelemiä tivolivaloja, mutta kyllä ilmiö on varmaan havaittavissa ihan kaikissa värivaloissa.

Tarkennettakoon vielä, että ilmiön havaitsemiseen tarvitaan hieman etäisyyttä. Läheltä sinisetkin valot näkyvät terävinä, mutta yli kymmenen metrin päässä ne alkavat sumentua muiden värien säilyttäessä edelleen terävyytensä.

Vierailija
Andúril

Tarkennettakoon vielä, että ilmiön havaitsemiseen tarvitaan hieman etäisyyttä. Läheltä sinisetkin valot näkyvät terävinä, mutta yli kymmenen metrin päässä ne alkavat sumentua muiden värien säilyttäessä edelleen terävyytensä.

Juurin näin.

Noh, keneltäkään ei tunnu löytyvän faktaa asiasta? Jäänee mysteeriksi.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

"Blue Blur" happens when short blue light waves incorrectly focus in front of the retina, instead of on the back. Blue light also scatters off of dust and moisture particles, most commonly encountered during fog, rain, snow and overcast conditions. This reduces the sharpness of images and causes eyestrain and fatigue. Many sunglasses get rid of blue blur by filtering out all blue light.

http://www.onlinesports.com/pages/I,SGT-5602.html

Vierailija

Saattaa kyse olla myös sauvasolujen rodopsiinista, näköpurppurasta.

Ihmisen silmä näkee hämärässä selvimmin punaisen värin ja siksi esim. autojen jarruvalot ovat punaiset.

Hämärästä siirryttäessä valoisaan, kestää aikansa ennen kuin näköpurppura hajoaa ja siten punainen väri nähdään selvästi vielä pitkän aikaa.

Näköpurppura (rodopsiini) on verkkokalvon sauvasoluissa esiintyvä punainen aine, joka antaa kyvyn nähdä hämärässä.

Valossa silmän näköherkkyys vähenee, kun näköpurppura hajoaa valkuaisaineeksi ja keltaiseksi pigmentiksi (retineesi). Pimeässä näköpurppura alkaa uudelleen muodostua.

Vierailija

Ihmisen silmän erottelukyky on heikoin sinisellä valolla ja paras vihreällä. Tästä syystä esim kameroiden CCD kennoissa on vihreää valoa havaitsevia komponentteja tuplasti enemmän kuin muita. Ja tästä syystä myös esim jpeg kuvanpakkaus sumentaa sinisen kaistan aika muodottomaksi eikä ihmisen silmä huomaa juuri eroa.

Myöskin sininen teksti mustalla pohjalla ei näy kovin hyvin. Ja varsinkaan keltainen teksti valkoisella pohjalla johtuen siitä, että keltaisesta väristä puuttuu ainoastaan sininen. Se aktivoi punaista ja vihreää valoa aistivat solut mutta ei sinisiä.

Vierailija

Miten tutkimusmenetelmillä muuten pystyy selvittämään, onko eläinlajilla väri- vai hämäränäkö?

Typerä kretiinisiskoni väittää, ettei esim. kissojen hämäränäköä pysty todistamaan.

Vierailija

Tutkimalla silmän rakennetta, myös eläimen käytännön toiminta antaa viitteitä.

Sensijaan ihmisen pinttyneet uskomukset, luulot kyllä mielenkiintoisia, mutta ei niistä tarjitse välittää, eikä yrittää muuttaa.

Toki kissan hämäränäkö on itsestäänselvyys, on myös tutkimuksella selvitetty.

Vierailija
MD
Saattaa kyse olla myös sauvasolujen rodopsiinista, näköpurppurasta.

Ihmisen silmä näkee hämärässä selvimmin punaisen värin ja siksi esim. autojen jarruvalot ovat punaiset.

Hämärästä siirryttäessä valoisaan, kestää aikansa ennen kuin näköpurppura hajoaa ja siten punainen väri nähdään selvästi vielä pitkän aikaa.

Näköpurppura (rodopsiini) on verkkokalvon sauvasoluissa esiintyvä punainen aine, joka antaa kyvyn nähdä hämärässä.

Valossa silmän näköherkkyys vähenee, kun näköpurppura hajoaa valkuaisaineeksi ja keltaiseksi pigmentiksi (retineesi). Pimeässä näköpurppura alkaa uudelleen muodostua.

Kohtuullisen yleisesityksen aiheesta voi lukaista Olle Håstadin artikkelista Plumage Colours and the Eye of the Beholder, joka tosin pääasiassa käsittelee lintuja ja uv-värin havaitsemista. Värinäkö ja sen erot tosiaan liittyvät suureksi osaksi verkkokalvon sauvasoluihin, jotka esim. linnuilla ovat silmän muiden ominaisuuksien lisäksi astetta meikäläisiä kehittyneempiä.

Linkki PDF:ään ja abstractiin:
http://publications.uu.se/abstract.xsql ... &dbid=3864

Vierailija
Deinonychus antirrhopus
Miten tutkimusmenetelmillä muuten pystyy selvittämään, onko eläinlajilla väri- vai hämäränäkö?

Typerä kretiinisiskoni väittää, ettei esim. kissojen hämäränäköä pysty todistamaan.

Esim. Reagoiko eläin eri väreihin ja sävyihin tietyllä tavalla ja tuo edeltämainittu silmän tutkinta ja hutkinta.

Uusimmat

Suosituimmat