Mikä on maailman suurin molekyyli?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Wikipedia antoi seuraavia vihjeitä
-DNA
-makromolekyylit, kuten proteiinit, polypeptidit
-polymeerit. esim. muovi
-metallit

Eikö kuitenkin molekyyliksi lasketa sellainen atomien ryhmä, jotka muodostavat keskenään kovalenttisia sidoksia?

Onko metallissa, ja kiteissä siis kovalenttisia sidoksia? Entäs muovi? Koostuuko muoviesine yhdestä suuresta molekyylistä vai onko siitä miljoonia pieniä ketjuja sikinsokin? Jos on, niin voivatko ketjut olla DNA:ta pidempiä?

Voidaanko suurta kidettä pitää suurena molekyylinä? Jos ei, niin voisiko jostain aineesta muodostaa kovalenttisilla sidoksilla toisiinsa kiinnittyneen valtavan suuren yksittäisen molekyylin?

Sivut

Kommentit (43)

Vierailija

"The Search for the Biggest Molecule. Dr. Glen Langston, NRAO astronomer, is searching for H-C-C-C-C-C-C-C-C-C-C-C-C-C-N. That's 13 carbons folks! If discovered it will be the largest molecule yet detected. Glen talks about the implications of the discovery for the formation of pre-biotic molecules. 7/8/06" : http://www.gb.nrao.edu/epo/podcasts.shtml

Astronomiaa.

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005

Timantit yms. ovat periaatteessa isoja molekyylejä. Valtava määrä hiiliatomeja kovalenttisesti toisiinsa sitoutuneina.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Metallihilan katsoisin olevan aika vahvoilla. Periaatteessa tietenkin myös esimerkiksi vedessä (ja kaikissa muissa polaarisissa nesteissä) muodostuu van der Waalsin sidoksilla pitkiä vesimolekyyliketjuja plus-miinus-plus-miinus -järjestykseen, mutta sitä tuskin voidaan laskea.

Pituudessa lienee tosin DNA aika vahvoilla, noin niin kuin yksittäinen kromosomi auki kerittynä... lajia en mene osoittamaan.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

Vau. Niin tietysti. Timantithan toden totta ovatkin molekyylejä. Jollei metalleja tai muoveja pidetä yksittäisinä molekyylejä, ovat timantit selkeä voittaja.

Kromosomissa on käytössä vetysidoksia, van der waals voimia, sekä aivan perinteisiä kovalenttisia sidoksia. Yksittäisen juosteen emäkset ovat toisissaan kiini kovalenttisesti, kuten ovat myös proteiinien aminohapotkin. kromosomissa on kuitenkin paljon erilaisia proteiineja mukana, mutta ne eivät liity itse DNA molekyyliin kovalenttisesti.

P.S. Toi H-C-C-C-C-C-C-C-C-C-C-C-C-C-N juttu meni kyllä otsikon mukaan oikein, mutta jää kuitenkin liian pieneksi. Tuo on ehkä pisin yksinkertainen hiilivety, muttei kuitenkaan pisin taikka suurin molekyyli.

Vierailija

Mitä tulee tuohon timantin molekyylistatukseen, niin eikö sama toimisi myös puhtailla metalleilla? Muut jalokivet eivät taida seulaa läpäistä, sillä alumiinioksidin seassa on aina kivilajille tyypillisiä epäpuhtauksia mukana.

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005

Metalleja ei yleensä mielletä molekyyleiksi. Perinteisesti kemialliset sidokset jaetaan kovalenttisiin, ioni- ja metallisidoksiin, joista kovalenttisten sidosten avulla muodostuneet atomiryhmittymät luetaan molekyyleiksi. Tietenkin esiintyy epäselviä rajatapauksia, ja "suurin molekyyli" onkin määrittelykysymys.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Vierailija
hmk
Metalleja ei yleensä mielletä molekyyleiksi. Perinteisesti kemialliset sidokset jaetaan kovalenttisiin, ioni- ja metallisidoksiin, joista kovalenttisten sidosten avulla muodostuneet atomiryhmittymät luetaan molekyyleiksi. Tietenkin esiintyy epäselviä rajatapauksia, ja "suurin molekyyli" onkin määrittelykysymys.

En ole ihan vakuuttunut tuosta molekyylin määritelmästä. Vaikka kemiaa olenkin opiskellut, ei tuollaista raakkausta muistaakseni ole tullut vastaan. Mielikuva molekyyleistä toki pääni sisällä yhdistyy aina orgaanisiin, kovalenttisiin ketjuihin, mutta en ihan mukisematta rajaisi esim. metallihiloja molekyylien ulkopuolelle.

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005
A. Ankka
hmk
Metalleja ei yleensä mielletä molekyyleiksi. Perinteisesti kemialliset sidokset jaetaan kovalenttisiin, ioni- ja metallisidoksiin, joista kovalenttisten sidosten avulla muodostuneet atomiryhmittymät luetaan molekyyleiksi. Tietenkin esiintyy epäselviä rajatapauksia, ja "suurin molekyyli" onkin määrittelykysymys.

En ole ihan vakuuttunut tuosta molekyylin määritelmästä. Vaikka kemiaa olenkin opiskellut, ei tuollaista raakkausta muistaakseni ole tullut vastaan. Mielikuva molekyyleistä toki pääni sisällä yhdistyy aina orgaanisiin, kovalenttisiin ketjuihin, mutta en ihan mukisematta rajaisi esim. metallihiloja molekyylien ulkopuolelle.

Esimerkiksi Wikipedia toteaa, että "Certain pure substances (e.g., metals, molten salts, crystals, etc.) are best understood as being composed of networks or aggregates of atoms or ions instead of molecular units." Mutta kuten sanoin, nämä ovat määrittelykysymyksiä. IUPAC puolestaan määrittelee molekyylin seuraavasti:

"Molecule: An electrically neutral entity consisting of more than one atom (n>1). Rigorously, a molecule, in which n>1 must correspond to a depression on the potential energy surface that is deep enough to confine at least one vibrational state."

Tämän määritelmän mukaan hilarakenteeseen asettuneet metalliatomit ilmeisesti muodostavat molekyylin, mutta niin taitaisi muodostaa myöskin esimerkiksi ruokasuolakide tai yhtenäinen jääkimpale (atomiryhmittymän potentiaalienergiaminimi, jolla on värähtelytiloja). Ihan OK määritelmä tuo on, mutta taitaa olla väljempi kuin mitä kemistit "intuitiivisesti" käyttävät.

Itse voisin luonnehtia yksittäiskiteistä timanttia vielä molekyyliksi, mutta metalliharkkoa en. Mutta tämä nyt on vaan henkilökohtainen mieltymys/valinta...

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Vierailija

Wikistä tulikin vastaan, että kide voi pysyä koossa millä kemiallisella voimalla hyvänsä. Taitaa riippua ihan kokonaan aineesta.

Mites kun IUPAC väittää molekyylin olevan "An electrically neutral entity"? Tarkoittaako tämä todella sitä, että molekyyliksi kutsuttu kokonaisuus on ulkoisesti varaukseton? Tällöin siis vaikkapa vesi ja DNA jäisivät pois laskuista. Toisaalta vesihän muodostaa luonnostaan muistaakseni kahdeksan veden ketjuja

Kuitenkin tämä IUPAC:in määritelmä johtaisi siis siihen, että puun sisällä kulkevat vesiketjut ovat yksittäisiä molekyylejä kuten myös, soluseinät, suolakide, DNA - proteinijättikompleksi ja jopa jäälautta.

Voitaisiinkohan ihmiselimistöä pitää yksittäisenä molekyylinä...

Vierailija
Tetrafuran
Wikistä tulikin vastaan, että kide voi pysyä koossa millä kemiallisella voimalla hyvänsä. Taitaa riippua ihan kokonaan aineesta.

Mites kun IUPAC väittää molekyylin olevan "An electrically neutral entity"? Tarkoittaako tämä todella sitä, että molekyyliksi kutsuttu kokonaisuus on ulkoisesti varaukseton? Tällöin siis vaikkapa vesi ja DNA jäisivät pois laskuista. Toisaalta vesihän muodostaa luonnostaan muistaakseni kahdeksan veden ketjuja

Tuo varauksettomuus tekee ainakin selvän eron ionin ja molekyylin välille. Se tavallaan tukisi puhetta molekyylien ja kovalenttisuuden yhteydestä, mutta paha tähän on mitään lopullista totuutta sanoa. Kirjojen ääreen pitäisi päästä.

Vierailija

Jotkut tutkijat väittävät että maapallon sisin ydin olisi yksittäinen kide eli periaatteessa molekyyli. jos tämä on totta niin samoin olisi myös muilla isommilla planeetoilla.

Vierailija
Tetrafuran

Mites kun IUPAC väittää molekyylin olevan "An electrically neutral entity"? Tarkoittaako tämä todella sitä, että molekyyliksi kutsuttu kokonaisuus on ulkoisesti varaukseton? Tällöin siis vaikkapa vesi ja DNA jäisivät pois laskuista. Toisaalta vesihän muodostaa luonnostaan muistaakseni kahdeksan veden ketjuja

Vesi on varaukseton. Dipolin varaus kun on 0.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Jep, kokonaisvarauksettomuus ei sulje pois molekyylin sisäistä varauksen epätasaista jakaumaa, joka aiheuttaa esimerkiksi veden polaarisuuden.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat