Entisajan rakennustaito

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Entisajan sotataidosta on täällä keskusteltu aivan kiitettävästi.

Tuli mieleeni sitten tällainen aihe.

Milloin Länsi-Euroopassa saavutettiin ja/tai ylitettiin Rooman valtakunnan rakennustieto ja -taito?

Kun ajattelee vaikkapa Colosseumia, akvedukteja tai Cloaca Maximaa (kaksi viimeksi mainittua terveyden ja pidemmän iän edistäjinä, ensin mainittu ei tainnut edistää kumpaakaan ainakaan esiintyjien kannalta) niin ainakin minun mielestäni näiden rinnalle pääsevät vasta katedraalit rakennusteknisenä taidonnäytteenä.

Vesijohdoista ja viemäröinneistä ei ainakaan minulla ole tarkempaa tietoa mutta mikäli olen oikein ymmärtänyt niin Länsi-Eurooppalaisten into peseytymiseen ei ollut päällimmäisenä mielessä 1800-luvulle asti.

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/henkhyg1.htm

Nämä ovat maallikon mietelmiä. Kommentit olisivat tervetulleita. Palstalla on paljon porukkaa joilla olisi tietoa valaista asiaa aivan faktapohjalta.

Sivut

Kommentit (47)

Vierailija

Rakennustaito on vain huonontunut pyramidien ajoista lähtien. Siinä ne pyramidit yhä seisovat aikojen takaa, kun taas monet nykyajan rakennukset romahtavat, muistuu mieleen eräs uimahalli ei niin kauan sitten.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005

Muistaako joku, oliko se Jacob Bronowskin sarjasta The Ascent of Man, jossa kerrottiin mm. katedraalien rakentamisesta? Teki aikoinaan syvän vaikutuksen . . .

ja nyt löytyi netistä videotkin: Results for BBC Ascent
Osa 3: "Man splits a stone and reassembles the pieces to build a wall, a cathedral, a city. From the Greek temples of Paestum and the cathedrals of ... all » medieval France to modern Los Angeles, this film expresses humanity’s faith and fancy as architect and builder"

Kiitos Balt, tuo sarja on ollut takaraivossa (kymmeniä) vuosia ja nyt löytyikin netistä.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Kreikkalaiset ja roomalaiset amfiteatterien rakentajat hallitsivat akustiikan paremmin kuin nykyarkkitehdit. Edelleen normaalipuheäänen kuuluvuus näissä teattereissa on hämmästyttävän hienoa.

Vierailija
Mummo
Kreikkalaiset ja roomalaiset amfiteatterien rakentajat hallitsivat akustiikan paremmin kuin nykyarkkitehdit. Edelleen normaalipuheäänen kuuluvuus näissä teattereissa on hämmästyttävän hienoa.

Tässä yhdyn edelliseen kirjoittajaan. Olen esiintynyt Etelä-Ranskassa Arlesissa roomalaisessa teatterissa ja akustiikka oli todellakin huikea ulkotilaksi.

Sisätiloista laittaisin ehkä ykköseksi kuitenkin Wienin konserttisalin. Suorakaiteen muotoinen sali, jossa perimmäiselle penkille sormennapsautus lavalla kuuluu takariville kuin vierestä, on uskomaton luomus. Hieman vastaava paikka on Richard Wagner-kamarimusiikkisali (joo, tiedän ristiriidan...) Riiassa, nykyisessä Latviassa. Siellä kuulee saksofonistien sormien rahinat konsertissa.

Vierailija
Joker
Rakennustaito on vain huonontunut pyramidien ajoista lähtien. Siinä ne pyramidit yhä seisovat aikojen takaa, kun taas monet nykyajan rakennukset romahtavat, muistuu mieleen eräs uimahalli ei niin kauan sitten.

Ajattelin nyt lähinnä Eurooppaa. Toki ovat pyramidit vaikuttavia mutta mitä hyötyä niistä enää on? Tai on ollut niiden valmistuttua? Matkailukohteena toki kiinnostavia mutta eihän niiden alle pääse edes sadetta/hiekkamyrskyä piiloon.

Jotkin akveduktit taas toimivat vieläkin.

Nyt sitten offtopic... En voi vastustaa kiusausta. Voin kuvitella kuinka silloiset vanhemmat ja teinit ovat perheen sisällä
keskustelleet pyramidiprojektin ollessa meneillään:

(Poika tulee perheen telttaan kesken rakennusprojektin joka häämöttää taivaanrannassa)

Iskä: "On se nyt per*ele kun tullaan kesken päivän pois työmaalta ja itketään viidestäkymmenestä ruoskaniskusta! Kyllä kun minä nuoruudessani tuulessa ja hiekkamyrskyssä hilasin kiviä ..."

Teini: "Niin, niin; ajettiin reellä, käytiin Ra`n temppelissä, syötiin sipulia...."

Loppulause Iskä ja Teini kuorossa: "Ja palkkana sata ruoskaniskua!" ennenkuin iskä huomaa kettuilun.

Iskä punehtuen: "Nyt turpa kiinni pentu! Se kivien hilaaminen oli karua hommaa kun pyörää ei ollut vielä keksitty!"

Vaari mutisee siihen tutisevalla äänellä nurkastaan: "Minun nuoruudessani ei ollut vielä rekeäkään keksitty. Sen enempi kuin sipulia tai leipääkään. Elettiin ruoskaniskuilla ja pikkukivillä." ja jatkaa: "Nuoruudessani kivet kannettiin hartioilla!"

Vaari huokaisee tässä vaiheessa syvään ja toteaa:

"Voi teitä nykyajan nuoria vouhotuksineen." nukahtaen olkipatjalleen.

Vierailija

Joudun kehumaan "Rappareita" tässä yhdeydessä.
Holvirakenteiden tekotaito mahdollisti hienot ja kestävät rakennukset kivimateriaaleista.
Roomalaiset osasivat sementin teon, kuten Kolosseumissa voi havaita.

Mitään massiivista kivienkasaamista en niin merkittävänä pidä. Ovat lähinnä epäonnistuneiden kulttuurien muistomerkkejä.

Vierailija
Mummo
Kreikkalaiset ja roomalaiset amfiteatterien rakentajat hallitsivat akustiikan paremmin kuin nykyarkkitehdit. Edelleen normaalipuheäänen kuuluvuus näissä teattereissa on hämmästyttävän hienoa.

Kyllä nykyajankin suunnittelijat tuon hallitsevat. Tämä voi itsekukin todeta vaikkapa Tallinnan Piritan lähellä sijaitsevalla laululavalla (lauluväljak). Rakennelman suunnitteli 1958 arkkitehti Alar Kotli ja se on muodoltaan hyperbolinen paraboloidi. Lavan keskeltä tehty kuiskaus kuuluu hyvinkin mäellä istuvalle liki 100.000 päiselle yleisölle!

http://www.estnet.info/naht/kuvat/laululava.asp

Toope
Seuraa 
Viestejä23142
Liittynyt23.7.2006
Joker
Rakennustaito on vain huonontunut pyramidien ajoista lähtien. Siinä ne pyramidit yhä seisovat aikojen takaa, kun taas monet nykyajan rakennukset romahtavat, muistuu mieleen eräs uimahalli ei niin kauan sitten.

Nykyaikana rakentamisen periaate tietysti on toinen. Rakennuksen elinikä lasketaan kymmeniksi vuosiksi, ei sadoiksi. Kivi rakennusmateriaalina on vaihtunut metalliin, betoniin ja kevyempiin rakenteisiin. Rakennuksista on tullut kulutustavaraa.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija

Eiköhän se niin ole että entisajan rakennukset kesti kauan aikaa. Olivat hyvin tehty, kestäviksi rakennettu. Siihen aikaan ei kai ajateltu ainoastaan voittoa omaan lompakkoon, ajateltiin myös että rakennus ja mikä esine se sitten olikin, niin siitä tehtiin kestävä. Heillä ei ollut ajatusta että "tuote" kuluu nopeaan rikki ja silloin on ostajien ostettava uusi "tuote".

Tuollainen ajatus on nykyajan voiton himoa. Mitään ei rakenneta/tehdä kovinkaan kauan kestäväksi. Muutenhan tuotteilla ei olisi ostajia.

Itse entisajan rekennuksista en tiedä muuta kuin siltä ajalta mitä on täällä Tukholmassa vielä jäljellä vanhoja taloja. Eiköhän tuo kuninkaan linnakin ole aika vanha. Siinä se pysyy paikallaan. Toista on nykyrakennuksien, kevyesti rakennettu valtavalla nopeudella. Mitä se sellainen kestää, ei paljoakaan.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Tässä on kyllä sellainenkin näkökulma, että kun ihastellaan vanhoja ja kestäviä rakennuksia, niin samalla unohdetaan ne rakennukset, jotka eivät olleet hyvin rakennettuja ja jotka ovat jo aikaa sitten tuhoutuneet.

Pyramidit ovat säilyneet, kun ne rakennettiin silloin kestämään - hautakammionhan oli oltava ikuinen leposija. Vaan missä ovat tavalliset rakennukset? Tuhoutuneet jo aikoja sitten.

Nykyaikana valmistetaan huonoja taloja siitä syystä, että hyväsytään se, että talon ei pidä kestää kuin kolmisenkymmentä vuotta.

1900-luvulla rakennustekniikka kehittyi voimakkaasti ja kehiteltiin uusia materiaaleja ja ratkaisuja, joista monet osoittautuivat jälkeenpäin susiksi, kuten: Asbestin käyttö, mineraalivilla, lateksimaali, maanvarainen alapohja. Sittemmin virheitä on toki korjattu ja uudet rakennusmateriaalit ovat valmistajan vakuutuksen mukaan taas aivan kelvollisia, kuten 60-luvullakin...

On sitä aiemminkin tehty erilaisia uusia kokeiluja hyväksihavaittujen sijaan. Suurin osa niistä on kuitenkin osoittautunut susiksi ja ne ovat unohtuneet. Aiemmin kokeilut olivat vain harvoja, mutta teollistumisen myötä tavarat liikkuivat ja markkinointi mahdollisti sen, että uusia kokeiluja käytettiin laajalti - kuten asbestia, jota löytyy käytännössä jokaisesta ennen vuotta 1988 rakennetusta talosta.

Vierailija

Mielestäni vaikkapa puolustuslinnotteiden rakentamisen taso saavutettiin Roomalaisiin nähden vasta kun ristiretkeläisten toimesta tehtiin tämä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Krak_des_Chevaliers

Olisi mielenkiintoista pohtia kuinka pitkään Rooman legioonat olisivat pysyneet antamaan tasaväkisen vastuksen läntisten valtakuntien armeijoille
jotka käsittäisivät ritarien panssariasuisen ratsuväen sekä jalkaväen jousimiehineen.

(A Goldsworthy mainitsee kirjassaan "Rooman puolesta" erikseen "katafraktit" jotka ovat olleet niin ratsastajan kuin ratsun puolesta raskaasti panssaroituja?)

Vierailija
Snaut
Mummo
Kreikkalaiset ja roomalaiset amfiteatterien rakentajat hallitsivat akustiikan paremmin kuin nykyarkkitehdit. Edelleen normaalipuheäänen kuuluvuus näissä teattereissa on hämmästyttävän hienoa.



Kyllä nykyajankin suunnittelijat tuon hallitsevat. Tämä voi itsekukin todeta vaikkapa Tallinnan Piritan lähellä sijaitsevalla laululavalla (lauluväljak). Rakennelman suunnitteli 1958 arkkitehti Alar Kotli ja se on muodoltaan hyperbolinen paraboloidi. Lavan keskeltä tehty kuiskaus kuuluu hyvinkin mäellä istuvalle liki 100.000 päiselle yleisölle!

http://www.estnet.info/naht/kuvat/laululava.asp

Tosi on, kiitos Snaut. Laululavalla olen käynyt vain kerran, heti itsenäistymisen jälkeen, enkä silloin vielä tiennyt sen akustiikasta.

Bomt: Tarkoititko sitä Musikverainin konserttisalia, josta mm. Eurovision uudenvuodenkonsertti lähetetään?

Finlandiatalon suuren salin akustiikkaa ei kai vieläkään ole saatu kuntoon. Mielenkiinnolla odotan uuden musiikkitalon akustista laatua. Muuten, hämärässä nuoruudessani kuuluin vuosia Suomen Akustiseen seuraan

Vierailija
Mummo

Finlandiatalon suuren salin akustiikkaa ei kai vieläkään ole saatu kuntoon. Mielenkiinnolla odotan uuden musiikkitalon akustista laatua. Muuten, hämärässä nuoruudessani kuuluin vuosia Suomen Akustiseen seuraan :wink:

Finlandiatalon konserttisalin akustiikkaa tuskin enää pystytään parantamaan näiden noin kymmenen vuotta sitten jaappanilaisasiantuntijoiden tekemien aktiivisäteilijöiden lisäksi. Siis sali on mikä on ja toimii mitä mainioimmin kamarimusiikille ja erinäköisille sooloesiintymisille ja pienille "poppoille", mutta ei enää millekään sinfoniaorkesterille. Tässä mielessä esim. Lahden puurakenteinen iso Sibeliustalo on aivan omaa luokkaansa, itse asiassa akustiikaltansa maailman parhaita konserttisaleja.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Snaut
Tässä mielessä esim. Lahden puurakenteinen iso Sibeliustalo on aivan omaa luokkaansa, itse asiassa akustiikaltansa maailman parhaita konserttisaleja.

Täytynee joskus käydä, kun matkaakin on vain kolmisen kilometriä. Kerran olen siellä ollutkin, mutta vain vierailevana esitelmöitsijänä - alkuaikoina, ja sekin kokoushuoneessa.

Vierailija

Hyvää ja edelleekin ajankohtaista tietoa rakentamisesta antaa vaikkapa Panu Kailan kirja, Talotohtori.
Kirja käsittelee eri rakantamistapoja, niiden etuja ja haittoja. Puurakentamisen edut tuodaan kuitenkin selkeästi esille.

Itse ihmettelen miksi savi ei ole yleistynyt rakentamisessa, muutoin kuin poltettuna.

Savi on hyvä eriste, paloturvallinen ja halpa.
Saviseinän roskapuurungolla pystyy rappaamaan tai laudoittamaan jos haluaa. Suomessa on aikanaan tehty rakennuksia karjalle savesta. Rakennusmateriaalina oli savesta ja olijista sekoitetut lekaharkkoa muistuttavat blokit.

Savirakentamista olen nähnyt edelleenkin käytettävän Thaskentissa Usbekistanin pääkaupungissa. Siinä puuriukujen ympärille ladotaan yli puoli metriä paksu savikerros. Kattorakenelmissa puuriukujen päälle savikatto joka eristetään n.20cm paksulla piellä. Vaikka on tasakatto niin pitää vettä.

Paikallisten mukaan viileämpi ja mukavampi asunto kuin nykyiset elementtitalot.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat