LC-piirin resonanssin teho/virrat generaattorissa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tutkailin /rakensin tuossa tuollaista Rotovertteriä, jonka väitetään olevan overunity.

Rotovertterissä on normaali 3~vaihemoottori, joka pyörittää samanmoista 3~vaihe moottoria. Jälkimmäinen on generaattorina. (Monissa edullisissa polttomoottoriagrekaateissa generaattorin rakenne on juuri tälläinen.)

Kyseessä itseasiassa on kela-kondensaattoripiiri, joka resonoi. Tämä muodostuu laitteistossa generaattorin käämistä ja kondensaattoripaketista. Oikeastaan kysymyksessäni ei ole merkitystä, minkälainen värähtelypiiri on kyseessä. Tämä samainen ilmiö tulee myös nosmaalilla muuntajalla. Laittaa toisiopuolelle sopivan kondensaattorin rinnan muuntajan käämin kanssa. Toisiossa kulkee tällöin moninkertainen teho mitattuna jännite x virta.

Miksi LC piirin sisäinen mitattu teho on monesti paljon suurempi, kuin piiriin syötettävä teho? Onko kyseessä vaihesiirto, joka 180 asteen kulmassa huijaa mittareita. (jos kela jättää virran 90 astetta jälkeen ja kondensaattori vastaavasti 90 astetta edelle jännitteeseen nähden) Ja tätä sitten luullaan ilmaiseksi energiaksi.

Tuossa koelaitteessani verkosta otettu teho mittareiden mukaan on n.350 W. Ja resonanssipiirissä generaattorin puolella kulkee yli kilowatin teho. (P=UxI)

Tuolla kuvia laitteesta.
http://www.saunalahti.fi/lvihalli/muut%20sivut/rotovert

Kommentit (10)

Vierailija

Aika hassua. Oletko laskenut piirin impedanssin ja paljonko virtaa siellä pitäisi mennä? Impedanssin imaginääriosahan ei aiheuttanut ohmisia tehohäviöitä.

En itse muista tarpeeksi noista. Nyt tarvittaisiin HSTa tms tänne sillä tämä on ihan mielenkiintoinen aihe.

EDIT

University physics auttaa. Vaihtovirrassa ei voida suoraan käyttää P = UI kaavaa, varsinkaan jos on vielä RLC piiri siinä.

Kaava hetkelliselle teholle piirissä on V[cos(wt + fi)]I[cos wt] jossa w olet kulmanopeus eli 2pii * taajuus. t olet aika ja fi olet vaihesiirto joka johtuu konkista / käämeistä.

Huomaa että kun joudutaan vaihtovirran kanssa tekemisiin niin teholaskut eivät ole enää niin helppoja. Tulee ottaa huomioon jännitteen vaihesiirto virran kanssa eli keskiarvojännite ja keskiarvo virta ei toimi suoraan.

Vierailija

No kun ei itsekkään muista tuota. Joskus sähköpuolella tuosta puhuttiin. Sähkötekniikan kirjassa sanotaan, jotta konkka-kelapiirissä kulkee suuriakin virtoja, mutta ne eivät haittaa ulostuloa, koska pysyvät sisäisinä..

Vierailija

Voihan niitä tehoja hetkellisesti ollakin, mutta mikäli energian säilymislakia ei rikota niin hetkelliseksi ne myös jäävät. Yhtä tehopiikkiä kohden täytyy vastaavasti olla hetki pienemmällä teholla.

Pitäisi oskilloskoopilla katsoa että miten menee virran ja jännitteen vaiheet siellä, ja sitten kertoa ne käyrät keskenään niin näkisi miten tehon käy. Tavallisessa verkkovirrassakaan ei huipputeho ole sama asia kuin keskiteho.

Tuollaiset mittarit mittaavat yleensä huippujännitteen ja huippuvirran, kun eivät kykene reagoimaan tarpeeksi nopeasti. Ja vaikka kykenisivätkin niin sitä ei ihminen pystyisi taululta lukemaan. Jos tarkkaan haluaa mitata, niin pitäisi hommata digitaalinen mittari, joka osaa laskea sen tehollisen arvon käyrän muodosta.

Vierailija

Joo. Tuo oli hyvä. Täytyy skoopata nuo tehot. Taajus mittarin mukaan 50 hz. Helppohan mittari on todeta, mitä se mittaa: Jos se näyttää verkkovirralla n. 230, eikä huippua (muistaakseni 311 v) Silloin se on tehollinen jännite. Ja taajuushan tässätapauksessa oli 50 Hz

Jyde
Seuraa 
Viestejä594
Liittynyt29.8.2005

Siis onko nyt kyse niin yksinkertaisesta asiasta että kun mittaamme virran ja jänitteen erikseen vaihtovirtapiiristä niin saamme aivan käsittämättömiä tuloksia tehon suhteen? Jos siitä on kyse niin kannattaa ehkä tutustua ihan vaihtosähkötekniikan perusteisiin. Wattimittari, joka näyttää todellisen tehon, ei ole ihan uusi keksintö.

Otetaa vaikka tyhjänä pyörivä oikosulkumoottori, kompensoidaan sen tehokerroin lähelle yhtä ja ihmetellään kun verkosta ei oteta juuri mitään tehoa. Kuitenkin kompensointikondensaattoreissa kulkee jonkinmoinen virta. Siinä sitä free-energyä vasta onkin.

Kunhan yritän joskus olla asiallinen...

Vierailija
hangover
Joo. Tuo oli hyvä. Täytyy skoopata nuo tehot. Taajus mittarin mukaan 50 hz. Helppohan mittari on todeta, mitä se mittaa: Jos se näyttää verkkovirralla n. 230, eikä huippua (muistaakseni 311 v) Silloin se on tehollinen jännite. Ja taajuushan tässätapauksessa oli 50 Hz

Vaikka kalibroisitkin tuollaisen viisarimittarin näyttämään tehollista jännitettä, niin se on silloin kalibroitu näyttämään tehollista arvoa juuri sillä jännitteellä, eikä se välttämättä pidä kutiansa jos huippujännite vaihtelee tai aalto vääristyy.

Vierailija

Kannattaa muistaa että LC-piiri varastoi tehoa resonanssiinsa.

Tilannetta voi verrata keinuun johon työnnetään oikealla taajuudella lisää liike-energiaa. Sama pätee myös LC-piiriin (R - kuluttaa tehon ohmisiin häviöihin). Tällöin suuri-impedanssisella volttimittarilla voi mitata aika huimia jännitteita (piirin energia on kondensaattorissa) ja vastaavasti pieni-impedanssisella virtamittarilla virtoja (piirin energia on kelan magneettikentässä), jotka ovat hyvinkin "todellisia" niin kauan kuin reaalista- eli ohmista tehoa ei oteta ulos piiristä. Piiriin syötetty teho varastoituu kondensaattorin sähkö- ja kelan magneettikenttään, jotka vuorottelevat, ja osa häviää johtimien resistanssiin.

Eipä tässä sen kummempia kaavoja tarvita asian ymmärtämiseen ja energiaa ei todellakaan synny tyhjästä. Hetkellisesti kone voi kyllä syöttää enemmän ulostulotehoa kuin sisään menee muttei kovinkaan kauaa

Uusimmat

Suosituimmat