Energian oikea hinta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mikä on energian oikea hinta?

Kysymystä tulisi katsoa ennenkaikkea siltä kannalta, kuinka paljon energiaa tuotetaan uusiutumattomista luonnonvaroista, eli käytetäänkö luonnon raaka-aineita energian tuottamiseen enemmän kuin luonto kykenee niitä tilalle tuottamaan.

Tällä hetkellä ryöstämme valtavia määriä energiaraaka-aineita puolustuskyvyttömiltä jälkeläisilltämme, ja siksi energia on halpaa. Niin halpaa, että sitä sumeilematta tuhlataan, mm. meriveden lämmittämiseen. Halpa energia tekee myös taloudellisesti kannattavaksi tuottaa hirvittävän suuria kertakäyttökamajätevuoria.

Voimme tietenkin puhua vaikkapa sähkön tuotantohinnoista ja etsiä sähkölle halvinta tuotantomenetelmää. Täällä yleisesti vertailluista menetelmistä muistelen, että IEA arvioi hiljattain ydinsähkön hinnaksi 3,8-4,5 c/kWh ja VTT selvityksessään vuonna 2005 tuulisähkön hinnaksi noin 4c/kWh, riippuen keskituulennopeudesta (tuo arvo tuli keskituulennopeudella 7m/s).

Tuotantokustannusten lisäksi on huomioitava mm. tuotannon riskit ja arvioitava, mikä hinta kannattaa mistäkin riskistä maksaa.

Tänä päivänä on erittäin tärkeää huomioida tuotantomuodon ympäristövaikutukset. Ainakin on jo osoitettu, että halvimman tuotantomuodon käyttö on johtanut Ison Koneen (maapallon luontojärjestelmän) lähes kaoottiseen tilaan. Itsepetosta, jonka mukaan Iso Kone voidaan pelastaa tuottamalla energiaa edelleen mahdollisimman halvalla, on tietenkin kiva ylläpitää, koska se merkitsee mukavuuksien säilymistä ja edelleen kehittymistä.

Juuri tällä hetkellä uutisoidaan kirkasvalolamppujen lisääntyneestä kaupasta. Iso Kone on syöksykierteessä: halvan energian vuoksi talvemme ovat mustat, siis valaiskaamme sitä halvalla energialla.

Sivut

Kommentit (60)

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Mikä on energian oikea hinta?

Kysymystä tulisi katsoa ennenkaikkea siltä kannalta, kuinka paljon energiaa tuotetaan uusiutumattomista luonnonvaroista, eli käytetäänkö luonnon raaka-aineita energian tuottamiseen enemmän kuin luonto kykenee niitä tilalle tuottamaan.

Tällä hetkellä ryöstämme valtavia määriä energiaraaka-aineita puolustuskyvyttömiltä jälkeläisilltämme, ja siksi energia on halpaa. Niin halpaa, että sitä sumeilematta tuhlataan, mm. meriveden lämmittämiseen. Halpa energia tekee myös taloudellisesti kannattavaksi tuottaa hirvittävän suuria kertakäyttökamajätevuoria.

Voimme tietenkin puhua vaikkapa sähkön tuotantohinnoista ja etsiä sähkölle halvinta tuotantomenetelmää. Täällä yleisesti vertailluista menetelmistä muistelen, että IEA arvioi hiljattain ydinsähkön hinnaksi 3,8-4,5 c/kWh ja VTT selvityksessään vuonna 2005 tuulisähkön hinnaksi noin 4c/kWh, riippuen keskituulennopeudesta (tuo arvo tuli keskituulennopeudella 7m/s).

Tuotantokustannusten lisäksi on huomioitava mm. tuotannon riskit ja arvioitava, mikä hinta kannattaa mistäkin riskistä maksaa.

Tänä päivänä on erittäin tärkeää huomioida tuotantomuodon ympäristövaikutukset. Ainakin on jo osoitettu, että halvimman tuotantomuodon käyttö on johtanut Ison Koneen (maapallon luontojärjestelmän) lähes kaoottiseen tilaan. Itsepetosta, jonka mukaan Iso Kone voidaan pelastaa tuottamalla energiaa edelleen mahdollisimman halvalla, on tietenkin kiva ylläpitää, koska se merkitsee mukavuuksien säilymistä ja edelleen kehittymistä.

Juuri tällä hetkellä uutisoidaan kirkasvalolamppujen lisääntyneestä kaupasta. Iso Kone on syöksykierteessä: halvan energian vuoksi talvemme ovat mustat, siis valaiskaamme sitä halvalla energialla.

Energia on monta kertaluokkaa liian kallista.

Energian hinnnan pitäisi olla sellainen että olisi kannattavaa tehdä polttoainetta vedestä ja hiilidioksiidista. Kaivosteollisuus voitaisiin lopettaa kun kaikki raaka-aineet saataisiin merivedestä. Jätteet voisi kannattavasti kierrättää tai tuhota. Suolauksesta voitaisiin luopua maanteillä kun ne pidettäisiin sulina. Maanviljelys tehostuisi ja vanhoja peltoja voitaisiin muuttaa luonnontilaan. Merivedestä makeaa vettä tekemällä saataisiin aavikot kukoistamaan.

Kaikki tämä olisi mahdollista jos energia olisi halvempaa.

Vierailija

Norppa kirjoitti:

Energia on monta kertaluokkaa liian kallista.

Energia on siis mielestäsi liian kallista.
Energian hinnnan pitäisi olla sellainen että olisi kannattavaa tehdä polttoainetta vedestä ja hiilidioksiidista.

Tällä kertaa se onkin jo liian halpaa.

Kumpaa se siis on ? Liian halpaa vai kallista. Tuskin kuitenkaan molempia yhtäaikaa.

Jos energia olisi kallista, kannattaisi myös teollisuudessa ottaa lämpöä talteen. Tällä hetkellä se ei vielä kannata.

Vierailija
Ertsu
Norppa kirjoitti:
Energia on monta kertaluokkaa liian kallista.

Energia on siis mielestäsi liian kallista.
Energian hinnnan pitäisi olla sellainen että olisi kannattavaa tehdä polttoainetta vedestä ja hiilidioksiidista.

Tällä kertaa se onkin jo liian halpaa.

Kumpaa se siis on ? Liian halpaa vai kallista. Tuskin kuitenkaan molempia yhtäaikaa.

Jos energia olisi kallista, kannattaisi myös teollisuudessa ottaa lämpöä talteen. Tällä hetkellä se ei vielä kannata.

Onko lämmön talteenotto jokin itseisarvo?

Ensin todetaan että energia ON liian kallista. Sitten pohditaan, että MIKÄLI energian hinta olisi halpaa, niin voitaisiin tehdä vedestä ja hiilidiosidista polttoainetta.

Luetun ymmärtäminen on vaikeata.

Olen pitkälti Norpan kanssa samaa mieltä. Kallista on. Mutta ilman jotain fuusiota, emme pääse vielä lämmittämään teitä ja tekemään aavikosta keitaita.

Mutta tähän nimenomaan vaikuttaa energian hinta. Ja mielestäni energian pitää olla sekä edullista, että maapallon mittakaavassa saasteetonta. Eli ei kasvihuonepäästöjä, tms.

Vierailija

Canccu kirjoitti:

Onko lämmön talteenotto jokin itseisarvo?

On se sen verran itseisarvo, että lämmön, lähes 1000 asteisen ilman, harakoille puhaltaminen on energian tuhlausta.
Ensin todetaan että energia ON liian kallista. Sitten pohditaan, että MIKÄLI energian hinta olisi halpaa, niin voitaisiin tehdä vedestä ja hiilidiosidista polttoainetta

Siis jos energia on halpaa, sitä ei sillon kannata tehdä millään erikoistekniikalla.
Toisaalta jos se olisi kallista, sen tuottamiseen erikoistekniikoilla kannattaisi satsata nykyistä enemmän.
Samalla energian säästäminen ja erityisesti lämmön talteenotto teollisuudessa kävisi kannattavaksi.

Vierailija

Teiden lämmittämisestä (Canccu) tuli mieleen että esim. parkkisten ja osin teidenkin alle pitäisi tehdä lämmönkeräimet ja lämpöä keräävää massaa, jonka lämpöä voisi käyttää asuntojen lämmitykseen.Tumma asfaltti kuumenee auringossa riittävän paljon että keräys kannattaa. 10 asteen lämpötilan muutos kuution kivimassassa (sorassa) vastaa 6kWh.

Vierailija

Tietää. Mihin tarvitset lämpöä silloin kun aurinko lämmittää asvalttia ?
Silloin on kesähelle ja asuntoihin tarvittaisiin lähinnä jäähdytystä.

Vierailija
Ertsu
Canccu kirjoitti:
Onko lämmön talteenotto jokin itseisarvo?

On se sen verran itseisarvo, että lämmön, lähes 1000 asteisen ilman, harakoille puhaltaminen on energian tuhlausta.
Ensin todetaan että energia ON liian kallista. Sitten pohditaan, että MIKÄLI energian hinta olisi halpaa, niin voitaisiin tehdä vedestä ja hiilidiosidista polttoainetta

Siis jos energia on halpaa, sitä ei sillon kannata tehdä millään erikoistekniikalla.
Toisaalta jos se olisi kallista, sen tuottamiseen erikoistekniikoilla kannattaisi satsata nykyistä enemmän.
Samalla energian säästäminen ja erityisesti lämmön talteenotto teollisuudessa kävisi kannattavaksi.

Ertsu hei.

Yleensä olen tottunut näkemään sinulta enemmän "fokusoitunutta" tekstiä.

Missään ei puhalleta 1000 asteista ilmaa harakoille. Korkeintaan liikennevälineiden polttomoottoreissa.

Puhuin siitä että polttoainetehtaasta saisi öljyä halvemmalla kuin mitä sen pumpaaminen arabian hietikosta maksaa. Nykyisin se maksaa muutaman euron barrelilta.

Polttonesteet on tapa siirtää energiaa paikkoihin jonne ei ole sähköä (esim lentokoneet). Näinollen en laske sitä energiaksi vaan siirtotavaksi.

Vierailija
Ertsu
Tietää. Mihin tarvitset lämpöä silloin kun aurinko lämmittää asvalttia ?
Silloin on kesähelle ja asuntoihin tarvittaisiin lähinnä jäähdytystä.

Lue vististäni uudelleen: "lämpöä keräävää massaa".
Kuullostat enemmän riitaiselta kuin uteliaalta. Miksi?

Vierailija
Ertsu
Tietää. Mihin tarvitset lämpöä silloin kun aurinko lämmittää asvalttia ?
Silloin on kesähelle ja asuntoihin tarvittaisiin lähinnä jäähdytystä.

Teiden alla on lämpömassaa. Sieltä sitä sitten talvella voisi ottaa.

Voisi onnistua lämpöpiipuilla. Se veisi lämpöä maahan kesällä ja toisi pois talvella. Lämpöpiiput voidaan asentaa porareikiin. Toki vesikiertoisellakin onnistuu mutta se vaatii enemmän kaivamista ja kiertopumpun.

Vierailija
tietää
Ertsu
Tietää. Mihin tarvitset lämpöä silloin kun aurinko lämmittää asvalttia ?
Silloin on kesähelle ja asuntoihin tarvittaisiin lähinnä jäähdytystä.

Lue vististäni uudelleen: "lämpöä keräävää massaa".
Kuullostat enemmän riitaiselta kuin uteliaalta. Miksi?

Ei ollenkaan Ertsun tapaista. Huono päivä?

Vierailija

Norppa kirjoitti:

Missään ei puhalleta 1000 asteista ilmaa harakoille. Korkeintaan liikennevälineiden polttomoottoreissa.

Anteeksi, jos on paha päivä, mutta metalliteollisuudessa puhalletaan uunien jälkilämmöt harakoille. Esimerkiksi normalointi tarkoittaa sitä, että käsiteltäviä kappaleita lämmitetään 1100 asteisiksi ja pidetään siinä lämmössä tietty aika. Kun tuo aika on kulunut, sammutetaan lämpövastukset ja käynnistetään puhallin, joka puhaltaa jäähdytysilmaa ulos suurella paineella n. 700 mm:n läpimittaisesta putkesta.
Kyseinen putki punoittaa pimeässä pari kolme tuntia. Normalointeja tehdään suunnilleen 2/vrk/laitos (koosta riippuen).

Näin siis metalliteollisuudessa, mutta ei esim bussien pakokaasutkaan ihan kylmiä ole. Silti busseissa käytetään Webastoja talvella.

Vierailija
Ertsu
Norppa kirjoitti:
Missään ei puhalleta 1000 asteista ilmaa harakoille. Korkeintaan liikennevälineiden polttomoottoreissa.

Anteeksi, jos on paha päivä, mutta metalliteollisuudessa puhalletaan uunien jälkilämmöt harakoille. Esimerkiksi normalointi tarkoittaa sitä, että käsiteltäviä kappaleita lämmitetään 1100 asteisiksi ja pidetään siinä lämmössä tietty aika. Kun tuo aika on kulunut, sammutetaan lämpövastukset ja käynnistetään puhallin, joka puhaltaa jäähdytysilmaa ulos suurella paineella n. 700 mm:n läpimittaisesta putkesta.
Kyseinen putki punoittaa pimeässä pari kolme tuntia. Normalointeja tehdään suunnilleen 2/vrk/laitos (koosta riippuen).

Näin siis metalliteollisuudessa, mutta ei esim bussien pakokaasutkaan ihan kylmiä ole. Silti busseissa käytetään Webastoja talvella.

AHAA!

Totta. Jos prosessiteollisuudessa on epäsäännöllistä jäähdytystarvetta niin voi olla että talteenotto ei kannata. Jos jäähdytys noilla lämpötiloilla olisi jatkuvaa niin siihen takuuvarmasti oltaisiin laitettu kattila ja turbiini perään.

Vierailija
Ertsu
Norppa kirjoitti:
Missään ei puhalleta 1000 asteista ilmaa harakoille. Korkeintaan liikennevälineiden polttomoottoreissa.

Anteeksi, jos on paha päivä, mutta metalliteollisuudessa puhalletaan uunien jälkilämmöt harakoille. Esimerkiksi normalointi tarkoittaa sitä, että käsiteltäviä kappaleita lämmitetään 1100 asteisiksi ja pidetään siinä lämmössä tietty aika. Kun tuo aika on kulunut, sammutetaan lämpövastukset ja käynnistetään puhallin, joka puhaltaa jäähdytysilmaa ulos suurella paineella n. 700 mm:n läpimittaisesta putkesta.
Kyseinen putki punoittaa pimeässä pari kolme tuntia. Normalointeja tehdään suunnilleen 2/vrk/laitos (koosta riippuen).

Näin siis metalliteollisuudessa, mutta ei esim bussien pakokaasutkaan ihan kylmiä ole. Silti busseissa käytetään Webastoja talvella.

Metalliteollisuudessa tuo lämpö taitaa olla ennemminkin ongelma - eli tulee liian kuuma työtiloissa. Talteenotto olisi varmasti mahdollista, mutta kysymys onkin, että mitä tällä lämmöllä sitten tehtäisiin? Purkitetaan ja myydään postimyynnillä?

Tehot eivät käsittääkseni ole niin suuria, että mitään kaukolämpöä kannattaisi lähteä tekemään - ja jos se on vain 12h välein...

Tuo lämmitystapa lienee ikuinen dilemma - onko järkevää tehdä se sähkövastuksin, jolloin sähkö on tuotettu miten on tuotettu, vai sitten käyttäen kaasua/öljyä/hiiltä/turvetta tai mitä ikinä, jolloin tulee taas CO2-päästöjä ja muuta palokaasuja sekä hiukkasia.

Prosessiteknisesti ymmärrän kyllä sähkövastusten käytön tarkan lämpötilan saamiseksi.

Mitä busseihin tulee, niin tiedän, että monet bussikorit tehdään ulkomailla eikä siellä ole näin kylmiä talvia kuin täällä. Tuotantoteknisesti on siis tässäkin jälkiasennettu lämmitin ymmärrettävä. Vastaavasti kesällä on päinvastainen ongelma, eli tarvitaan ennemminkin jäähdytystä busseissa - mutta harvoin täällä Suomessa...

Vierailija

Norppa kirjoitti:

AHAA!

Totta. Jos prosessiteollisuudessa on epäsäännöllistä jäähdytystarvetta niin voi olla että talteenotto ei kannata. Jos jäähdytys noilla lämpötiloilla olisi jatkuvaa niin siihen takuuvarmasti oltaisiin laitettu kattila ja turbiini perään.

Edellisessä työpaikassani ehdotin muuan diplomi-insinöörille "kertalämmitteisen kiukaan" rakentamista lämmön talteenottolaitteeksi.

Siinä olisi ollut lämpöeristetyn säiliön sisällä muutama kymmenen tonnia kivenmurikoita, jotka olisivat tasanneet lämmön vaihteluita.

Kuten arvata saattaa, kyseinen DI viittasi kintaalla tyylikkäästi.

Saman aikaan samaa työtilaa piti (pitää ja kannattaa edelleen) lämmittää 6 kW:n sähkölämpöpuhaltimella.

Ehdotukseeni sisältyi, että otettaisiin lämmittimen imuilma "kiukaan" ympärillä olevasta vaipasta, jolloin lämmittimen termostaatti olisi puuttunut peliin silloin, jos "kiukaan" lämpö ei olisi riittänyt.

Vierailija
Ertsu
Norppa kirjoitti:
AHAA!

Totta. Jos prosessiteollisuudessa on epäsäännöllistä jäähdytystarvetta niin voi olla että talteenotto ei kannata. Jos jäähdytys noilla lämpötiloilla olisi jatkuvaa niin siihen takuuvarmasti oltaisiin laitettu kattila ja turbiini perään.




Edellisessä työpaikassani ehdotin muuan diplomi-insinöörille "kertalämmitteisen kiukaan" rakentamista lämmön talteenottolaitteeksi.

Siinä olisi ollut lämpöeristetyn säiliön sisällä muutama kymmenen tonnia kivenmurikoita, jotka olisivat tasanneet lämmön vaihteluita.

Kuten arvata saattaa, kyseinen DI viittasi kintaalla tyylikkäästi.

Saman aikaan samaa työtilaa piti (pitää ja kannattaa edelleen) lämmittää 6 kW:n sähkölämpöpuhaltimella.

Ehdotukseeni sisältyi, että otettaisiin lämmittimen imuilma "kiukaan" ympärillä olevasta vaipasta, jolloin lämmittimen termostaatti olisi puuttunut peliin silloin, jos "kiukaan" lämpö ei olisi riittänyt.

Hyvä idea!

Toisaalta 6 kW on niin vähän (alle eur/h) että kiuas ei koskaan maksaisi itseään takaisin. Ei ainakaan kvartaalitaloudessa.

Toinen idea olisi lämmittää vesisäiliötä. Kuumana sen voisi viedä lämmittämään jotakin kiinteistöä (jossa vesikierto). Tämä tosin vaatisi että lähellä on rautatie (logistiikka)

Saksassa muistaakseni jossain kuljetettiin kaukolämpöä rekoilla jostain laitoksesta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat