Seuraa 
Viestejä45973

Nyt kun ollaan nähty hyvin lähelle alkuräjähdystä niin kaipa oletetaan että alkuräjähdys on tapahtunut jotakuinkin maailmankaikkeuden keskustassa jos laajeneminen on ollut tasaista joka suuntaan.

Pystymmekö nykylaitteilla havainnoimmaan maailmankaikkeuden reunaa tai sellaista paikkaa joka on universumin mittapuun mukana lähiaikoina syntynyt ?

Sivut

Kommentit (80)

crusaro
Nyt kun ollaan nähty hyvin lähelle alkuräjähdystä niin kaipa oletetaan että alkuräjähdys on tapahtunut jotakuinkin maailmankaikkeuden keskustassa jos laajeneminen on ollut tasaista joka suuntaan.

Pystymmekö nykylaitteilla havainnoimmaan maailmankaikkeuden reunaa tai sellaista paikkaa joka on universumin mittapuun mukana lähiaikoina syntynyt ?


Se, mitä ehkä olemme saaneet selville kaikkein kaukaisimmista avaruuden kohteista, näyttää perin samanlaiselta kun lähellä oleva galaktinen avaruus!

Mitä voimme tästä havainnosta päätellä?

Universumilla ei ole keskipistettä koska alkuräjähdyksessä syntyi aika ja tila, siis sen keskipiste on ikään kuin kaikkialla maailmankaikkeudessamme. Heti alkuräjähdyksen jälkeen seurasi inflaatiovaihe, jolloin universumi laajeni eksponentiaalisesti, siis todennäköisesti monin verroin valonnopeutta nopeammin.

Itse alkuräjähdyksen ei toki tarvinnut tapahtua "äärettömän pienessä pisteessä" siis singulariteetissä, vaan se on voinut myös tapahtua jo alkuunsakin äärettömän "laajalti". Tällöin universumi oli siis jo ääretön heti alkuunsa. Singulariteetti voi siis olla ulottuvuudeltaan myös ääretön pinta tai tila.

Varsinaista reunaa ei maailmankaikkeudella myöskään alkuräjähdysteorian mukaan ole, koska mitään maailmankaikkeuden ulkopuolta ei ole. Tässä on hyvä taas palauttaa mieleen pallon pinnalla asuvat littiöt. Ei heidänkään maailmassa reunaa ole. Ja tässä pitää siis yrittää olla ajattelematta pallon sisä- tai sen ulkopuolta, ainoastaan itse pintaa tulee ajatella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maailmankaikkeuden reunan näkeminen tai kokeminen on kuin kutittaisi itseään sisältäpäin. Ei onnistu.

Alkuräjähdys on joka paikassa, myös meitä ympäröivässä ilmassa. Hublle-kaukoputkella pyritään näkemään mahdollisimman kauaksi, lähelle alkuräjähdystä. Se on harhaan johtava ilmaus, sillä Hublle kuvaa nimen omaan tässä ja nyt meidän ympärillä poukkoilevaa gammasäteilyä jms.

Savorin räjähtely ja laajeneminen tässä ja nyt saattaa sisältää suurenkin totuuden.

Miksi alkuräjähdys olisi lakannut tapahtumasta jossakin avaruuden osassa, mutta jatkuisi toisaalla?

risat

Hublle-kaukoputkella pyritään näkemään mahdollisimman kauaksi, lähelle alkuräjähdystä. Se on harhaan johtava ilmaus, sillä Hublle kuvaa nimen omaan tässä ja nyt meidän ympärillä poukkoilevaa gammasäteilyä jms.

Samalla logiikallasi kun katselet vaikkapa aurinkoa, se on pelkkää harhaa. Onhan sieltä silmiisi saapuneet fotonit olleet matkalla peräti 8 minuuttia!

Vastausta kysymykseeni avaruuden kaukaisimmista kohteista ei tullut.
Sen sijaan taas BB-uskovien propagandaa.

Einsteinin vanhentuneista teorioista löytyy useita ratkaisuja. Kuten negatiivisesti kaareutuva hyperbolinen avaruus. Kaukaisten galaksien suuri tiheys hyvin kaukana meistä viitta hyvin selvästi siihen, että jos haluamme viljellä kosmologisia teorioita, jotka käyvät BB-teorian nimellä, todennäköisin ratkaisu on hyperbolinen avaruus!

Heti alkuräjähdyksen jälkeen seurasi inflaatiovaihe, jolloin universumi laajeni eksponentiaalisesti, siis todennäköisesti monin verroin valonnopeutta nopeammin.

Hyvä Snaut. Alkuräjähdys laajeni millä tahansa nopeudella. Alun vuosituhansina näet ei ollut vielä olemassa valoa, siksi humpuuki puhetta inflaatiovauhdit yms.

HSTa

Einsteinin vanhentuneista teorioista löytyy useita ratkaisuja. Kuten negatiivisesti kaareutuva hyperbolinen avaruus. Kaukaisten galaksien suuri tiheys hyvin kaukana meistä viitta hyvin selvästi siihen, että jos haluamme viljellä kosmologisia teorioita, jotka käyvät BB-teorian nimellä, todennäköisin ratkaisu on hyperbolinen avaruus!

Niinpä, mutta havainnot viittaavat vahvasti lakeaan topologiaan. Toki on onhan aivan viime aikoina esitetty WMAP datan perusteella tulkintoja jotka viittaisivat hyperdodekaedriin. Mitä BB:n + inflaatioon tulee, se on kuitenkin ainoa malli, joka on hyvin havaintojen tukema.

risat
Heti alkuräjähdyksen jälkeen seurasi inflaatiovaihe, jolloin universumi laajeni eksponentiaalisesti, siis todennäköisesti monin verroin valonnopeutta nopeammin.

Hyvä Snaut. Alkuräjähdys laajeni millä tahansa nopeudella. Alun vuosituhansina näet ei ollut vielä olemassa valoa, siksi humpuuki puhetta inflaatiovauhdit yms.

Mikä loistava oivallus, nyt vain julkaisemaan, niin saattaapi tulla kutsu Stockholmiin.

Snaut
HSTa

Einsteinin vanhentuneista teorioista löytyy useita ratkaisuja. Kuten negatiivisesti kaareutuva hyperbolinen avaruus. Kaukaisten galaksien suuri tiheys hyvin kaukana meistä viitta hyvin selvästi siihen, että jos haluamme viljellä kosmologisia teorioita, jotka käyvät BB-teorian nimellä, todennäköisin ratkaisu on hyperbolinen avaruus!



Niinpä, mutta havainnot viittaavat vahvasti lakeaan topologiaan. Toki on onhan aivan viime aikoina esitetty WMAP datan perusteella tulkintoja jotka viittaisivat hyperdodekaedriin. Mitä BB:n + inflaatioon tulee, se on kuitenkin ainoa malli, joka on hyvin havaintojen tukema.

WMAP on julkisuudessa kertonut vain yksinkertaisimmasta mahdollisesta nollaratkaisusta. Jossa Hubblen vakio on yhtä kuin avaruuden iän käänteisarvo.

Varttuneemmat tukijat ja kosmologit kyllä pohtivat monenlaisia muitakin ratkaisuja.

Jos sanotaan, että maailmankaikkeus laajenee tai maailmankaikkeus suppenee niin laajeneminen tapahtuu jossain ja samoin suppeneminen. Kysymys oli siis tästä. Kykenemmekö havainnoimaan nykylaitteilla paikkaa jossa laajeneminen tapahtuu. Oletettavasti laajeneminen tapahtuu lähes joka paikassa mutta missä ja miten havaitsemme laajenemisen? Onko laajeneminen arvioitu havaittujen galaksien määrästä ja etäisyyksista, ei siis suoraa havainnointia laajenemisesta?

Supistetaan kysymys: Missä avaruus on nuorin, saammeko jotain havaintoja asiasta? Ja tästä johdateltuna toinen kysymys: Saako WMAP kuvan varhaisesta maailmankaikkeudesta (läheltä BB:tä) mistä suunnasta tahansa vai pitääkö suunnata ja mitata?

Snaut
Tässä on hyvä taas palauttaa mieleen pallon pinnalla asuvat littiöt. Ei heidänkään maailmassa reunaa ole. Ja tässä pitää siis yrittää olla ajattelematta pallon sisä- tai sen ulkopuolta, ainoastaan itse pintaa tulee ajatella.

Tuota en ole oikein koskaan tajunnut. (Teoriassa kyllä, ja varsinkin laajenemisen metaforana, mutten konkreettisena ilmiönä.) Kun me pinnasta katsoen näemme kolmiulotteisesti kaikkeuden, emme pintana. Vääristääkö gravitaatio näkemäämme?

Ediittiä: No helvetti, sotkin kaksi ajatusta. Lääkäri kielsi kossun eikä tämä whisky ole vielä sopeutunut aivotoimintaani.

Eikö niin, että saamme tietomme ympäröivästä maailmankaikkeudesta valonnopeudella. Ok eli tarkoittaa sitä, että havaintomme ovat rajalliset. Kykenemme havainnoimaan vain sen informaation mitä valo meille tarjoaa, oma havaintohorisonttimme. Näemme joka puolelle yhtä "kauas", koska maailmankaikkeus on laajentunut jo sen verran laajalle ettei havaintolaitteemme yllä sinne missä maailmankaikkeus on nuori eli sinne missä laajeneminen ottaa uutta tilaa.
No nyt aukeaa, horisontin taakse on vaikea nähdä ja voidaan vain arvailla.

Mutta silti tämä kysymys on minulla auki:
Saako WMAP kuvan varhaisesta maailmankaikkeudesta (läheltä BB:tä) mistä suunnasta tahansa vai pitääkö suunnata? Ja mistä tiedetään, että ollaan nähty suht lähelle alkujysäystä, kelvinistäkö?

On joskus tullut pohdiskeltua, että jos käytössämme olisi tähtilaiva Enterprise tai vastaava, niin olisiko mahdollista matkustaa "ulos" maailmankaikkeudesta alueelle, jonne laajenevan maailmankaikkeuden aine ei vielä ole ehtinyt levitä? Jos olisi, niin mitä näkisimme katsoessamme taaksemme?

Miksi pitää olla joku reuna?

Mikä räjähti alkuräjähdyksessä ja missä? Jotainhan on pitänyt jo olla jossain jotta voi räjähtää, vai eikö.

Itse olen ihmetellyt että missä maailma on... ja mitä varten, mutta eipä siinä pitkälle pääse.

Minua kiinnostaa reunat mutta kysymykseen ei ole vastausta.

MK on voinut syntyä edellisestä MK:sta tai toisesta MK:sta tai sitten se on osa ääretöntä maailmankaikkeutta. Ja eikös se BB teorian mukaan ollut äärettömän tiheä ja kuuma piste joka poksahti, se miksi poksahtu on toinen juttu...

Näin wiki mainitsee:
Kvanttiteorian epätarkkuusperiaatteen mukaan materiaa voi tulla tyhjästä. Myös kaikkeuden kokonaisenergia on edelleenkin nolla, joten energian häviättömyyslakia ei rikota, ja se on syntynyt itsestään toistaiseksi tuntemattoman kvantti-ilmiön johdosta. Kvanttifysikaalinen tyhjiö ei ole "tyhjä", vaan siinä on tyhjiöenergiaa. Maailmankaikkeuden aine on lainannut energiansa gravitaatiokentältä, jossa se lepää, ja niin vastakkaista energiaa meni gravitaatiokenttään. Itse asiassa tunnetaan joitakin ilmiöitä, joissa ainetta muodostuu tyhjästä ja häviää itsekseen, ja joihin muun muassa perustuu mustien aukkojen säteily. Inflaatio näyttäisi olevan se prosessi, joka kasvatti massaenergian kuplasta havaitsemamme maailmankaikkeuden.

Mutta miten jokin voi laajeta valoa nopeammin?

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä6433
crusaro
Minua kiinnostaa reunat mutta kysymykseen ei ole vastausta.

MK on voinut syntyä edellisestä MK:sta tai toisesta MK:sta tai sitten se on osa ääretöntä maailmankaikkeutta. Ja eikös se BB teorian mukaan ollut äärettömän tiheä ja kuuma piste joka poksahti, se miksi poksahtu on toinen juttu...

Näin wiki mainitsee:
Kvanttiteorian epätarkkuusperiaatteen mukaan materiaa voi tulla tyhjästä. Myös kaikkeuden kokonaisenergia on edelleenkin nolla, joten energian häviättömyyslakia ei rikota, ja se on syntynyt itsestään toistaiseksi tuntemattoman kvantti-ilmiön johdosta. Kvanttifysikaalinen tyhjiö ei ole "tyhjä", vaan siinä on tyhjiöenergiaa. Maailmankaikkeuden aine on lainannut energiansa gravitaatiokentältä, jossa se lepää, ja niin vastakkaista energiaa meni gravitaatiokenttään. Itse asiassa tunnetaan joitakin ilmiöitä, joissa ainetta muodostuu tyhjästä ja häviää itsekseen, ja joihin muun muassa perustuu mustien aukkojen säteily. Inflaatio näyttäisi olevan se prosessi, joka kasvatti massaenergian kuplasta havaitsemamme maailmankaikkeuden.

Mutta miten jokin voi laajeta valoa nopeammin?

Perättäisten (syklisten) kosmosten olemassaolo on todistettu fysiikassa monta kertaa ongelmalliseksi, kuten esim Snaut on monta kertaa huomauttanut. Syklisissä kosmoksissa entropia vääjäämättä kasvaa. Kun ei voida kuvitella, että olemme 358:s kosmos, vaan niitä on täytynyt olla ääretön määrä, tulisi entropiamme olla ääretön ja takuulla ilman mitään rakenteita. Näin ei ilmiselvästi ole.

Standarditeorian juju onkin siinä, että singulariteettikin oli normaali kvanttisysteemi, jonka täytyy fluktuoida. Silloin kosmoksen kokonaisenergia voi hyvinkin olla tasan nolla. Olemme randomin fluktuaation tilapäisheilahdus. Paulin kieltosäännön mukaanhan bosonit voivat kansoittaa saman pisteen vaikka kuinka paljon ja supersymmetriateoriat eivät tee eroa bosonien ja fermionien välillä.

Inflaation valoa nopeampi laajeneminen on taas yksinkertainen juttu. Suhteellisuusteoriahan sanoo vain, että avaruuden halki ei mikään, aine, energia tai ylipäänsä informaatio voi levitä ylivalonnnopeudella. Itse kosmosta, tätä pelikenttää tämä nopeusrajoitus ei koske.

Aiemmin joku kysyi, kuinka kosmoksen laajeneminen voidaan havaita. Lähikulmilla ei havaitakaan. Eli paikallisesti gravitaatio voittaa mennen tullen laajenemisen. Vasta galaksiryhmien välillä alkaa avaruuden laajeneminen näkyä. Ja kuten muistamme, alkoi ns pimeä energia saada yliotteen noin 9 miljardia vuotta sitten pannen kosmoksemme taas kiihtyvään laajenemiseen.

Sitten peruskysymys: miksi poksahti? On kuvaavaa, että ihmismieli vastustelematta antaa jumalille ynnä muille sellaisille ominaisuuden, että ne ovat syntyneet omasta syystään, ilman edeltävää syytä ja tekijää.
Mutta kosmoksen synnylle tällaista ei suotaisi. Vaan aina kuikuiltaisiin, että mitä oli sitä ennen, mitä sen ulkopuolella, ja mikä pani homman alulle.
Kosmos ei syntynyt koskaan, ei missään, eikä minkään takia. Kosmos on itse itsensä syy. Syntyiväthän singulariteetissa aika (eli vastaa kysymykseen milloin), avaruus dimensioineen (vastaa kysymykseen missä) ja syy/seuraussuhteet (vastaa kysymykseen miksi). Kosmos ON.
Ja kysymys siitä missä kosmos on nuorin on väärä. Pitää kysyä (tietysti) koska kosmos oli nuorin (ja WMAP sanoo että 13,7 miljardia vuotta sitten)

Crusado kysyi miten kauas WMAP "näkee". Luotainhan mittaa taustasäteilyn anisotrooppisuutta. Silloin täytyy kysyä, koska tämä taustasäteily syntyi. Ja WMAP:in vastaus on, että 380.000 vuotta BB:sstä. Eli silloin oli kosmoksen lämpötila jo niinkin alhainen kuin n 3000 Kelviniä ja elektronit pääsivät kiertämään ytimiä (protoneja). Nyt yht´äkkiä fotonien edessä ei ollutkaan jatkuvasti elektroneja, joihin täytyi absorboitua ja taas emittoitua yhtä mittaa. Eli kosmos tuli läpinäkyväksi fotoneille. Ja näitä aallonpituuttaan kovasti kasvattaneita (2,7 K) samoja fotoneja WMAP nyt mittaa.
Periaatteessa voisimme "nähdä" vieläkin kauemmas menneisyyteen, jos pystyisimme mittaamaan neutriinotaustasäteilyä. Tämän taustasäteilyn laskettu lämpötila on 1,9 K. Kun energisetkin neutriinot ovat kauhen vaivan takana havaittaviksi, kestää vielä pitkään ennen kuin tähän päästään.

crusaro
Eikö niin, että saamme tietomme ympäröivästä maailmankaikkeudesta valonnopeudella. Ok eli tarkoittaa sitä, että havaintomme ovat rajalliset. Kykenemme havainnoimaan vain sen informaation mitä valo meille tarjoaa, oma havaintohorisonttimme. Näemme joka puolelle yhtä "kauas", koska maailmankaikkeus on laajentunut jo sen verran laajalle ettei havaintolaitteemme yllä sinne missä maailmankaikkeus on nuori eli sinne missä laajeneminen ottaa uutta tilaa.
No nyt aukeaa, horisontin taakse on vaikea nähdä ja voidaan vain arvailla.

Mutta silti tämä kysymys on minulla auki:
Saako WMAP kuvan varhaisesta maailmankaikkeudesta (läheltä BB:tä) mistä suunnasta tahansa vai pitääkö suunnata? Ja mistä tiedetään, että ollaan nähty suht lähelle alkujysäystä, kelvinistäkö?

Ensimmäinen kysymyksesi:
Toki, saamme havaintotietomme universumistamme vain ja ainostaan rajallisella nopeudella kulkevan sähkömagneettisen säteilyn (näkyvä valo ym.) kautta. Eli havaintomme rajoittuvat kuten sanoit oman havaintohorisottimme sisäpuolelle, joka on nykyisin säteeltään luokkaa 13,7 miljardia valovuotta. Mutta alkuräjähdyksen taustasäteilyn havaintojemme ja sen jakautuman perusteella pystymme lisäksi päättelemään, että universumimme halkaisija on "nyt" vähintäin luokkaa 80 miljardia valovuotta, tai ääritapauksessa jopa ääretön. Siis, pystymme hyvinkin havainnoimmaan nuorta universumiamme ja teknologian kehittymisen myötä yhä nuorempaa maailmankaikkeuttamme (vertaa COBE - WMAP).

Toinen kysymyksesi:
Miten kauas WMAP näkee? Lue nimimerkki "Lentotaidoton" selkeä ja tyhjentävä vastaus kysymykseesi!

risat
Osoittakaa minulle edes maapallon reuna. Valokuva, näytekappale tästä reunasta tai vaikkapa maapallon reunan alapinta??

No, esim. tässä peräämässäsäsi näytteessä, eli valokuvassa (saattaapi olleen Michelangelokin tmv. penselleineen asialla - kun ei ollut vielä noihin aikoihin kameraa keksitty, paitsi se obscura) se reuna on hyvinkinpä näkyvillä:

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat